Ruuvi

Wikipedia

Ruuvi on yksinkertainen mekaaninen laite, jonka avulla kiertyvä liike muunnetaan eteneväksi liikkeeksi. Ruuveja – tai yleisemmin kierteitä – käytetään erilaisiin tarkoitukseen: kiinnittämiseen, kappaleiden liikuttamiseen tai säätämiseen. Ruuveiksi sanotaan myös kierteen muotoon valmistettuja kuljetinrakenteita. On olemassa esimerkiksi viljan siirtoon tarkoitettu ruuvikuljetin, rehuelevaattori. Myös puun halkaisuun voidaan käyttää erityistä halkaisuruuvia.

Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Materiaalit 3 Ruuvityyppejä 3.1 Pultti 4 Käyttötarkoitus 5 Ruuvien kierteet 6 Ruuvien vääntäminen 6.1 Muita liittämismenetelmiä 7 Ruuvin historia 8 Kirjallisuutta 9 Lähteet

[muokkaa] Yleistä

Teknisenä toteutuksena ruuvi on kierteinen tanko, jossa on usein kanta. Ruuvien valmistukseen käytetään eri metalleja. Ruuveja valmistetaan myös muovista, jolloin ruuvi saadaan sähköä eristäväksi.

[muokkaa] Materiaalit

Ruuveja valmistetaan erilaisista materiaaleista ja erilaisin pintakäsittelyin:

• teräsruuveja valmistetaan muun muassa fosfatoituina, keltapassivoituina, sinkittyinä ja muovipinnoitteisina
• ruuvin materiaalina ruostumaton ja haponkestävä teräs kestää korrosoivia olosuhteita paremmin kuin teräsruuvit, joissa korroosionesto on vain pinnassa. Esimerkiksi meriolosuhteissa käytetään usein ruostumattomia ruuveja
• messingistä valmistettuja puuruuveja käytetään ulkonäöllisistä syistä
• myös muovisia ruuveja on olemassa joihinkin erikoistarkoituksiin

[muokkaa] Ruuvityyppejä

Ruuveissa on erimuotoisia kantoja:

• kupukantaruuvi (a)
• pallokantaruuvi (b,c)
• litteäkupukantaruuvi (d)
• uppokantaruuvi (e)
• linssikantaruuvi (kupu-uppokantainen ruuvi) (f)
• lukkokantaruuvi (pallomainen päältä, alla neliömäinen lukitusosa)
• kansiruuvi/täkkipultti (kuusiokanta eli mutterimainen pää, puukierre)

Phillips-ruuvi	Pozidriv-ruuvi
torx-väännin	kuusiokolopultti

Ruuveissa on muun muassa seuraavanlaisia hahloja niiden vääntämiseksi:

• uraruuvi; taltan koko ilmoitetaan yleensä kärjen leveytenä millimetreissä
• ristikanta: Phillips (PH) ja Pozidriv (PZ); taltan koko ilmoitetaan kokonaislukuna 0 - 4, joista 0 on pienin koko ja 4 suurin - esim. PH2 on hyvin yleinen perusristikanta. Pozidriv-kantaiset ristipääruuvit erottaa Phillips-ruuveista kannan neljän ”pääsiipien” välissä olevista pienemmistä urista. Phillips-kanta kampeaa ruuvimeisselin ulos momentin kasvaessa; Pozidriv-kannalla ei ole tätä ominaisuutta.
• torx (ulko- ja sisäpuolinen); yleisiä taltan kokoja ovat T-10, T-15, T-20, T-25, T-30 ja T-40
• Assy
• XZN
• kuusiokoloruuvi; avaimen koko ilmoitetaan kuusion avainvälinä millimetreissä
• kuusio (lähinnä pulteissa); avaimen koko kuten kuusiokoloruuvien osalta.

[muokkaa] Pultti

Tasakärkistä koneruuvia kutsutaan pultiksi ja sen ympärille kiertyvää vastakappaletta mutteriksi. Niin kutsutulla vaarnapultilla ei ole kantaa. Ankkuripultti on laajentuu asennusreiässä kiristyessään, jolloin saadaan aikaan hyvä tartunta.

[muokkaa] Käyttötarkoitus

Ruuveja on erilaisille materiaaleille:

• puuruuvi (joissa kierteet usein puuttuvat ruuvin kannan läheltä)
• peltiruuvi (jotka ovat aina kierteytettyjä kantaan saakka)
• muoviruuvi (myös itsekierteyttäviä)

Ruuveja valmistetaan myös erilaisiin erikoistarkoituksiin:

• kipsilevyruuvi
• luuruuvi (kirurgia)

[muokkaa] Ruuvien kierteet

Ruuvien kierteitä on erilaisilla tiheyksillä (nousu) ja profiileilla. Kierteiden nousut kuten halkaisijatkin on standardoitu. Suomessa yleisimmissä ruuveissa on metriset nk. M-kierteet. Metrisistä kierteistä on olemassa kaksi alatyyppiä: yleisempi karkea kierre ja hienokierre. Muita yleisiä kierretyyppejä on tuumaiset UNC (karkea) ja UNF (hieno) erityisesti putkistoissa sekä aiemmin brittiläisissä laitteissa käytetyt BSW (Whitworth) ja BSF (brittiläinen hienokierre). Sähkölaitteissa on käytetty BA -kierrettä. Kierteissä on nousun lisäksi ero myös kierteen harjakulmassa; BA 47,5°, BSF ja BSW 55°, M, UNF ja UNC 60°.

Eräiden metrijärjestelmän ruuvien ja muttereiden avainvälit

ruuvi/mutteri	avainväli s, mm
M2	4
M2,5	5
M3	5,5
M4	7
M5	8
M6	10
M7	11
M8	13
M10	17
M12	19
M14	22
M16	24
M18	27
M20	30

[muokkaa] Ruuvien vääntäminen

Yleensä ruuvi kiristyy myötäpäivään kierrettäessä. Ruuveja valmistetaan myös niin sanotulla vasenkätisellä kierteellä, jolloin se kiristyy vastapäivään kierrettäessä. Tällainen saattaa olla tarpeen esimerkiksi tietyissä koneiden pyörivissä osissa tahattoman aukeamisen estämiseksi. Käsiporakoneiden istukat on usein kiinnitetty itse porakoneeseen oikeakätisillä kierteillä, mutta lukkoruuvi vasenkätisellä kierteellä kuten polkupyörien polkimet vasemmalla puolella pyörää.

Ruuvien vääntämiseen tarkoitettuja työkaluja:

• ruuvimeisseli eli ruuvitaltta
• erilaiset vääntötyökalut

[muokkaa] Muita liittämismenetelmiä

• niittaus
• hitsaus
• juotos
• liimaus

[muokkaa] Ruuvin historia

Antiikin aikana käytettiin Arkhimedeen ruuvia veden nostamiseen. Se oli luultavasti kuitenkin keksitty jo ennen kuin Arkhimedes oli syntynytkään eli ennen vuotta 287 eaa. Antiikin aikana tunnettiin myös ruuvipuristin, josta vuoden 100 tienoilla elänyt Heron Aleksandrialainen kertoo kirjoituksissaan.

Metalliruuveja alettiin käyttää naulojen rinnalla 1500-luvulla. Saksalainen vuori-insinööri Georgius Agricola (1494-1555) kertoo 1556 julkaistussa teoksessan "De re metallica", miten metalliruuveilla saadaan nahka lujasti kiinni palkeiden puukehikkoon. Ruuvimeisseli keksittiin kuitenkin vasta 1780.^[1]

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Witold Rybczynski: Vähän kireämmälle: Ruuvin ja ruuvitaltan historia. (Alkuteos: One good turn: A natural history of the screwdriver and the screw, 2000.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-63-1.

[muokkaa] Lähteet