Vipu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vipu on tasapainossa, jos F1·D1 = F2·D2.

Vipu tai vipuvarsi on ikivanha yksinkertainen mekaaninen kone. Vipua käytetään, kun tarvitaan suurta voimaa. Vivun avulla voidaan pienellä voimalla ja suurella liikkeellä tuottaa suuri voima ja pieni liike: "mikä matkassa hävitään se voimassa voitetaan.".

Vipu pysyy tasapainossa, jos siihen kohdistuvien momenttien summa on nolla. Yksinkertainen vipu, jonka molempiin päihin vaikuttaa voima, on tasapainossa, jos:

\mathbf{D}_{1} \cdot \mathbf{F}_{1} = \mathbf{D}_{2} \cdot \mathbf{F}_{2},

missä

\mathbf{F} tarkoittaa voiman suuruutta, ja
\mathbf{D} voiman vaikutussuoran lähintä etäisyyttä tukipisteestä.

Metrin pituisella vipuvarrella (voiman varsi) yhden newtonin (N) voimalla väännettäessä vipuun kohdistuu yhden newtonmetrin (tunnus Nm) vääntömomentti tukipisteen suhteen.

Erilaisia vipuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vivut voidaan jakaa kahteen ryhmään, yksi- ja kaksivartisiin vipuihin. Vipu on yksivartinen, jos kaikki siihen vaikuttavien voimien vaikutuspisteet ovat tukipisteen samalla puolella, muussa tapauksessa kaksivartinen.

Yksivartinen vipu
Kaksivartinen vipu

Vipuvarteen perustuvia laitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vipuvartta voidaan käyttää myös esimerkiksi maalipurkkien avaamisessa, jolloin akselin tukipiste on lähellä sen toista päätä. Toisesta päästä painamalla saadaan moninkertainen nostovoima, joka nostaa maalipurkin kannen pois paikoiltaan. Vipuvarren ideaa hyödynnetään myös monissa työkaluissa ja mekaanisissa laitteissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.