Väkipuukko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merovingiaikaisia väkipuukkoja Keski-Euroopasta

Väkipuukko eli skramasaksi[1] on lyhyt yksiteräinen, suora miekka tai pitkä puukko, joka muistuttaa nykyajan viidakkoveistä ja lapinleukua. Aseen terän pituus vaihtelee 20–80 cm:n välillä.[1] Teriä oli erimuotoisia. Väkipuukoista myös yleensä puuttui väistin, käsiä suojaava ja iskuja torjuva osa terän ja kahvan välissä. Niissä ei myöskään ollut välttämättä pontta, kuten miekassa.

Väkipuukko oli varsinkin germaanikansojen suosiossa varhaisella keskiajalla. Väkipuukkoja käytettiin Suomessakin, jossa se oli varsinkin merovingiajalla erittäin yleinen.[2] Väkipuukko säilyi esimerkiksi englantilaisten jousimiesten vara-aseena ja yleistyökaluna 1450-luvulle asti.

Saksien kansa sai ilmeisesti nimensä suosimastaan väkipuukosta, jonka germaanisia nimiä olivat seax tai sax.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://www.helsinki.fi/arkeologia/rautaesine/miekat/tutkimushistoria/funktio.htm
  2. Salmo, Helmer: Die Waffen der Merowingerzeit in Finnland. 1938

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väkipuukko.
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.