Wikipedia:Neuvonta

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neuvonta
Tällä Wikipedian neuvontasivulla voit kysyä Wikipedian käyttäjiltä neuvoa eri asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat kysymykset voi tehdä Wikipedian kahvihuoneessa. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämisessä, katso: Wikipedia:Ohje.

Vanhojen kysymysten arkistot ovat sivuilla: 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7.

Lisää uusi kysymys


Sisällysluettelo

[muokkaa] Kalevala aiheinen puulautanen

Olisiko jollakin tähän aiheeseen tietoa. Minulla on noin ehkä 30 - 50 luvulta peräisin oleva taulu. Mielestäni se on kalevala aiheinen puulautaselle tehty maalaus. Kuvassa on kukkula ja sen päällä hirsinen rakennus ja mäen puolivälissä on nuori nainen joka itkee. Teoksen takana on nimikirjaimet, mutta en ole varma kirjaimista koska ovat kovin koukeroisia. Tietoa vastaavanlaisesta työstä en ole löytänyt mistään. Kommentin jätti Universum (keskustelu – muokkaukset).

[muokkaa] Arkistointi

Miten pystyy arkistoimaan omat keskustelusivut?? Ja milloin ne kannattaa arkistoida??--Sentree 1. kesäkuuta 2009 kello 09.21 (EEST)

Klikkaa sivun muokkaa painiketta ja kopioi haluamasi kekustelujen koodit. Ja liitä ne sivulle Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto1 ja liitä koodit sinne. Lisäksi laita sivun alkuun {{Arkisto}}. Aivan uusia keskusteluja ei pidä arkistoida. Lisäksi keskustelusivulla pitää olla selvästi linkki arkisottn joka hoituu esimerkiksi kirjoittamalla: Sivu on arkistoitu 11.11.1111. Aiemmat kekustelut löytyvät täältä Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset).

[muokkaa] Kyssäri

Gröhöm (!), onko Beavis & Butthead -dvd bokseissa kaikki jaksot?--87.95.58.233 6. kesäkuuta 2009 kello 16.00 (EEST)

Kyllä on. –Crimson Cherry Blossom™ 6. kesäkuuta 2009 kello 20.05 (EEST)
Vaan eipäs olekaan. Sarjan luoja Mike Judge on valkannut 40 suosikkijaksoaan kullekin kokoelmalle. –Crimson Cherry Blossom™ 10. kesäkuuta 2009 kello 22.31 (EEST)
Vielä: DVD-julkaisuista lukee lisää täällä. –Crimson Cherry Blossom™ 10. kesäkuuta 2009 kello 23.03 (EEST)

[muokkaa] Pulttibois Veikko Kilkenblad-sketseissä soiva kappale

Mahtaako joku tietää/muistaa, että mikä mahtaa olla se kappaleen nimi, joka soi Pulttibois-sketsisarjan Asioidenhoitotoimisto Veikko Kilkenblad-sketseissä? Jotenkin siinä lauletaan tyyliin "Oh yeah" tms ja samalla Kallialan esittämä hahmo heiluu lakikirjan kanssa ja huutelee "oh jee". --Ville Siliämaa 7. kesäkuuta 2009 kello 02.29 (EEST)

Onko se Ziggy Marleyn Look Who's Dancing? –Crimson Cherry Blossom™ 19. kesäkuuta 2009 kello 01.40 (EEST)
Ei ole Ziggyn kipale. Itsekin koitin pähkäillä, mikä tuo Siliämään tarkoittama kappale voisi olla, mutta en keksinyt vastausta. YouTuben Kilkenblad-klipissä [1] tuo kappale soi noin minuutin verran. --Nironen 19. kesäkuuta 2009 kello 01.58 (EEST)

[muokkaa] Natalia

Kysyisisin koska ; Matti Kassilan elokuva /Natalia tehdään dvd/levylle ostaisisin ainakin 2/Kpl niitä.Olen käynyt tämän elokuvan katsomassa elokuvateatterissa Seinäjoella,vaasassa 8/Kertaa oli se niin hyvä että kannattaisi laittaa vhs/dvd/levylle.

terv:markku tuira Kolarista Kommentin jätti 88.194.189.150 (keskustelu – muokkaukset).--Eetvartti (Kerro) 7. kesäkuuta 2009 kello 21.00 (EEST)

Kannattaisi asiaa tiedustella mahdollisilta DVD-julkaisijoilta, esimerkiksi Finnkinolta tai Pan Visionilta. --Ville Siliämaa 7. kesäkuuta 2009 kello 23.35 (EEST)
Ja vaikka ei varmaa tietoa olisi, milloin leffa julkaistaan, niin voit ainakin olla varma, että se ylipäätään julkaistaan (kaikki, mitkä menevät teattereihin, päätyvät myös DVD:ille)! –Crimson Cherry Blossom™ 7. kesäkuuta 2009 kello 23.40 (EEST)
Epäilenpä, että Crimson Cherry Blossomin antama tieto ei pidä paikkaansa. --ML 7. kesäkuuta 2009 kello 23.42 (EEST)
Epäilenpä, että ML:n antama kommentti ei pidä paikkaansa. Kumpi meistä on perehtynyt elokuviin, mitä? Häh?!! Kirjoita henkilökohtaiset näkemyksesi jonnekin muualle kuin tänne, kiitos. –Crimson Cherry Blossom™ 7. kesäkuuta 2009 kello 23.45 (EEST)
Natalia on 30 vuotta vanha elokuva - ei välttämättä ole DVD-julkaisua tulossa. --Otrfan 7. kesäkuuta 2009 kello 23.46 (EEST)
Teattereissa on elokuvan historian aikana esitetty vaikka kuinka paljon elokuvia, ja pieni osa niistä on DVD-levityksessä. Edes kaikista suomalaisen elokuvan klassikoista ei vielä ole DVD-julkaisua. Natalia ei taida olla sen luokan elokuva, että kannattaisi ihan heti odottaa. :( --ML 7. kesäkuuta 2009 kello 23.48 (EEST)
Luulen, että ihan "kaikista" elokuvista, jotka tehdään, niin tulee edes minkäänlaista julkaisua. Elokuvia tehdään varmaa vuosittain satoja ellei tuhansia maailmassa. Tosin esimerkiksi noiden vanhojen kotimaisten elokuvien kohdalla asia on niin, että julkaisua voi joutua odottelee todella pitkää ja tilanne on fifti-fifti, joten joko siitä tulee julkaisu tai sitten ei olleskaa. Oottelenpa itsekkin, millos legendaarinen Lampaansyöjät julkaistaan DVD:nä. ;) --Ville Siliämaa 7. kesäkuuta 2009 kello 23.47 (EEST)
Kyllä se sieltä tulee, olkaa mitä mieltä tahansa. –Crimson Cherry Blossom™ 7. kesäkuuta 2009 kello 23.50 (EEST)

Poistettu neuvontaan kuulumatonta keskustelua. Käyttäjien keskustelusivut ovat tätä varten --albval (keskustelu) 8. kesäkuuta 2009 kello 12.29 (EEST)

[muokkaa] Mitä tarkoittaa sana kaava?

Eli kysyisin kaava-sanan määritelmää, nimenomaan alueiden käsittelyssä (vrt. asemakaava) - esim. ompelukaavat ja matemaattiset kaavat voi siis sulkea pois.

Asettaako esim. tuotteen nimessä sana kaava tuotteelle jotain tiettyjä vaatimuksia muodon tai sisällön suhteen? Kommentin jätti 62.237.161.130 (keskustelu – muokkaukset).

Auttaisiko artikkeli kaavoitus? –Crimson Cherry Blossom™ 10. kesäkuuta 2009 kello 16.36 (EEST)

[muokkaa] Suositeltu sivu

Mistä voi äänestää sivuja suositelluiksi ?--Topy 9. kesäkuuta 2009 kello 18.56 (EEST)

Täällä. --Eetvartti (Kerro) 9. kesäkuuta 2009 kello 18.57 (EEST)

[muokkaa] Mönkijä

kuka tietääs onko can-am mönkijä puoli Kiinalaanen? Kommentin jätti 91.153.64.209 (keskustelu – muokkaukset).

Kanadalainen tuo valmistaja eli Bombardier ainakin on. Mutta olihan sillä omat ongelmansa mm. Hesan raitsikoiden kanssa. --Ras 16. kesäkuuta 2009 kello 21.47 (EEST)

[muokkaa] Veneen historia

Siirretty sivulta Keskustelu:Helge Herala --13. kesäkuuta 2009 kello 14.36 (EEST) meille on tulluit vanha mahonki vene josta olisin hiinostunut sen historiasta? tiedossamme on että ensimmäinen omistaja on helge herala ja että vene on valmistettu jossain turun suunnalla. vene on olluit tietojemme mukaan suomi filmeissä. joista olisin kiinnostunut näistä filmeistä ja että saakohan niitä enää mistään?? HYVÄÄ KESÄN JATKOA.. Nikolain 13. kesäkuuta 2009 kello 14.33 (EEST)

Elokuva-arkisto tms. voisi tietää. --Ras 16. kesäkuuta 2009 kello 21.13 (EEST)

[muokkaa] Tandemilla Balatonjärven ympäri

Hei! Löytyykö suomalaisilta kokemuksia aiheesta?

Olen suunnittelemassa parin vuoden päästä tapahtuvaa retkeä Balatonjärven ympäri tandemilla, mihin on kytketty peräkärry.

Nyt kaipaan tietoa järjen ympäristössä olevista siisteistä ja edullisista majapaikoista, autoilijoiden liikennekulttuurista suhteessa pyöräilijöihin, järveä kiertävän tiestön kunnosta jne. Kaikki apu otetaan kiitollisena vastaan!

Tandemterveisin! Pentti ja Armi Hautala Lappeenranta

Kommentin jätti Peenu43 (keskustelu – muokkaukset).

Vaikkapa tästä löytyy yleistietoa Unkarista suomeksi ja mukavasti linkkejäkin. Itse asuin kaksi vuotta Unkarissa ja kävin kerran Balatonilla, Siófokissa. Hieno paikka, suosittelen. Se oli juhannuksen maissa ja tilaa löytyi helposti kohtuuhintaisesta hotellista. Keski-Euroopassahan elokuu on vasta varsinaista sesonkia. Varsinkaan pienemmät tiet eivät Suomeen verrattuna ole Unkarissa kummoisessa kunnossa, melkein voisi olla liikennemerkki että "ei kuoppia". Kaupungeissa ei pyöräteitä ole, mutta voi tietysti olla että Balatonin seudulla on retkeilijöitä ajatellen jotain reittejä, en tiedä. Liikennekulttuuria voisi sanoa kauniisti vaikka vapaamuotoiseksi. Rento asenne, työkalut ja ensiapupakkaus mukaan.--Tanár 15. kesäkuuta 2009 kello 14.31 (EEST)
Tässä myös mukavasti tietoa.--Tanár 15. kesäkuuta 2009 kello 15.40 (EEST)

[muokkaa] Puhesyntetisaattori

Löytyykö puhesyntetisaattoriohjelmaa, joka lukee suomenkielisen tekstitiedoston? Kiitos vastaajille vaivannäöstä! Terv. No5--Muokkaukset/62.148.96.58 15. kesäkuuta 2009 kello 13.26 (EEST)

Linuxille on olemassa suhteellisen helppokäyttöinen komentoriviohjelma Festival suomenkielisellä Suopuhe-äänitietokannalla. Muista, varsinkaan Windows-puolen ohjelmistoista en tiedä, mutta epäilisin, ettei ilmaista ainakaan löydy. Löysin Festivalille Windows-asennuspaketin (tar-paketti) ja onnistuin sen asentamaankin Winellä Linux-koneelleni, mutta en kuitenkaan saanut Suopuhetta toimimaan. Jos sinulla riittää mielenkiintoa väsäämiseen ja olet minua taitavampi tietokoneiden kanssa, ohjeita asentamiseen löytyy täältä.
Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Linux-käyttöjärjestelmää, Festival ja Suopuhe toiminevat ilman kummempia asenteluja (näin ainakin uusimmassa Ubuntussa) komennolla festival --tts --language finnish tiedosto.txt
En voi olla samalla mainostamatta Käyttäjä:Erkkimonin Linuxille kirjottamaa Wikiread-skriptiä, joka lukee suomenkielisen Wikipedian artikkeleita Festivalin avulla. Jos olet kiinnostunut tästä (ja sinulla on Linux/Ubuntu), kannattaa ottaa yhteyttä Erkkimoniin, koska Wikireadin asennuspaketti ei näyttäisi olevan ladattavissa sivulla annetusta osoitteesta. --Herra Maka 15. kesäkuuta 2009 kello 15.25 (EEST)
Jaa, Windowsissa on ilmeisesti nykyään mukana en:Microsoft Narrator. Microsoftin käyttöohjeet löytyvät täältä. --Herra Maka 16. kesäkuuta 2009 kello 16.12 (EEST)

[muokkaa] 20th Anniversary Optimus Prime

Minulle on mittavasta nettikauppasurffaamisesta huolimatta jäänyt vähän epäselväksi, että saako Transformers: 20th Anniversary Optimus Prime figuuria täältä Suomesta, vai pitääkö kääntyä ulkomaalaisten nettikauppojen puoleen?

-Eräs nuori Transformers-keräilijä Kommentin jätti 82.215.237.92 (keskustelu – muokkaukset).

Figuuria ei muistaakseni koskaan julkaistu Suomessa, ja vaikka olisikin julkaistu, se olisi todennäköisesti poistunut jo valikoimista, koska se on kuitenkin jo 5 vuotta vanha. Japanilainen Masterpiece (MP-01) Optimus Prime on käytännössä sama figuuri erilaisessa pakkauksessa, mikäli tämä auttaa etsinnöissä. --87.95.44.240 17. kesäkuuta 2009 kello 16.31 (EEST)

[muokkaa] Lottorivistön optimointi

Jos lähtökohtana on pelkästään lukuavaruuden haravointi, on kuusirivinen optimaalinen lottorivistö kai esimerkiksi seuraavanlainen:

1 2 3 4 5 6 7

8 9 10 11 12 13 14

15 16 17 18 19 20 21

22 23 24 25 26 27 28

29 30 31 32 33 34 35

36 37 38 39 1 8 15

ts. kukin luku esiintyy ainakin kerran ja lukupari vain kerran (eli järjestelmä sisältää mahdollisimman monta lukuparia). Todettakoon kuitenkin, että mikään järjestelmä ei liene suhteellisesti tehokkaampi kuin yksi ainoa rivi. Tämä johtuu siitä, että lisättäessä rivejä niiden välille tulee päällekkäisyyttä. Tuossa ylläkin suhteellinen tehokkuus on vain säilynyt samana kuin yhdellä ainoalla rivillä.

39 luvusta voidaan valita 39 yli 2 lukuparia eli 741. (Tulos saadaan laskimen kombinaatiofunktiolla.) Lottorivissä lukupareja on 7 yli 2 eli 21. Jotta kukin lukupari esiintyisi lottorivistössä, tarvitaan siis vähintään 741/21 > 35 riviä. Tällöin siis todennäköisyys saada vähintään kaksi oikein (en nyt välitä lisänumeroista) olisi yksi. Tai tuo nyt oli turhan vaatimattomasti sanottu, sillä jo yllä esitetty rivistö takaa tuloksen vähintään kaksi oikein. Onko yksinkertaista menetelmää, jolla kaikki lukuparit sisältävä lottorivistö saadaan mahdollisimman pieneksi?

Jatkokysymys: Miten sitten taattaisiin tulos vähintään kolme oikein? Tulee mieleen seuraava menetelmä: Jaetaan luvut 1-39 kolmelle riville jotka kukin sisältävät 13 lukua. Tällöin arvottaessa seitsemän numeroa joku rivi tulee valituksi vähintään kolme kertaa, esim. 2 + 2 + 3 = 7. Tulisiko nyt kukin alkuperäinen rivi korvata useammalla lottorivillä, joissa esiintyisivät samat lukukolmikot kuin alkuperäisessä? Lasketaanpa: 13 yli 3 on 286 ja 7 yli 3 on 35. Tarvitaan siis vähintään 286/35 > 8 riviä ja tämä siis vielä kolminkertaisena. Rivimäärän minimoinnissa törmätään samankaltaiseen ongelmaan kuin alkuperäisessä kysymyksessä.

Itse en ole saanut ratkaisua mahtumaan alle 13 x 3 riviin. Käyttämäni menetelmä oli seuraavanlainen kun luvut ovat 1-13: Käytetään lähtörivinä 1 2 3 5 6 8 9 ja muodostetaan 12 muuta riviä siten, että edellisen rivin lukuihin lisätään ykkönen. Mikäli tulos on suurempi kuin 13 luvun arvoksi asetetaan 1. Näin saatu taulukko sisältää kaikki lukukolmikot vaikka riveillä 6 ja 7 olevat ykköset poistettaisiin.

Kuriositeetin vuoksi mainitsen vielä, että samaa askellusmenettelyä voidaan käyttää muodostettaessa optimaalisia "lukuparigeneraattoreita". Kun esim. luvuista 1-7 valitaan kolme, on lähtörivi 1 2 4. Valittaessa luvuista 1-13 neljä on lähtörivi 1 2 4 10 ja valittaessa luvuista 1-21 viisi on lähtörivi 1 2 5 15 17.

Olen myös pyrkinyt optimoimaan suoraan 39 rivin lottorivistön. Menetelmä perustuu autokorrelaatiofunktion optimointiin. Merkitään signaalivektoria x(i), i = 1, 2, ... 39. Jos arvottu lottonumero on esimerkiksi 15, merkitään x(15) = 1. Jos kyseinen luku ei esiinny, merkitään x(15) = 0. Vektorissa on siis seitsemän ykköstä. Signaalin autokorrelaatiofunktio osoittaa signaalin satunnaisuuden astetta. Laskentaperiaate on yksinkertainen: kopioidaan ensin alkuperäinen signaali vektoriin y(i). Lasketaan nyt signaalien x(i) ja y(i) vastinparien tulo ja nämä summataan. Näin saadaan autokorrelaatiofunktio viiveen arvolla nolla. Merkitään tämä vektoriarvoksi a(1). Tutkitussa tapauksessa saadaan tulokseksi 7. Siirretään sitten vektorin y(i) alkioita esim. oikealle yhdellä pykälällä ja vektorista "putoava" viimeinen arvo y(39) merkitään uudeksi alkuarvoksi y(1). Lasketaan vastinparien tulo ja niiden summa kuten edellä ja merkitään tulos vektoriarvoksi a(2). Näin on saatu autokorrelaatiofunktio viiveen arvolla 1. Prosessia jatketaan kunnes vektori y(i) on jälleen sama kuin x(i). Lähtöriviksi valitaan sellainen lottorivi, jonka autokorrelaatiofunktion arvot poikkeavat keskimäärin mahdollisimman vähän arvosta nolla. Kahden signaalin vastinparien erotus on tarkoituksenmukaista neliöidä jotta positiiviset ja negatiiviset erotukset eivät kumoaisi toisiaan. Tutkitussa tapauksessa lasketaan siis yksinkertaisesti termit (a(i)-0)^2 eli a(i)*a(i). Nämä neliötermit sitten summataan käymällä läpi kaikki arvot i. a(1) voidaan kuitenkin jättää laskuista pois, sillä sehän on aina vakio. Lähtösignaaliksi valitaan se, jolle on saatu pienin arvo. Käytännössä usea eri lähtösignaali voi tuottaa saman minimiarvon. Optimaalinen lähtösignaali löytyy aika pian, kun ensimmäisenä tutkitaan rivi 1 2 3 4 5 6 7. Kaikkia lottorivejä ei siten tarvitse tutkia.

Yksi näistä optimaalisista lähtöriveistä on seuraava

1 2 3 5 14 19 34

Loput 38 riviä muodostetaan edellä kuvatulla askellusmenetelmällä eli lisäämällä edellisen rivin arvoihin ykkönen ja merkitsemällä ylivuotoarvo 40 ykköseksi. Saadussa 39 x 7 taulukossa on siis kussakin sarakkeessa kaikki luvut 1-39. Autokorrelaatiofunktion käyttö optimoinnissa johtaa siihen, että rivien välillä on keskimäärin mahdollisimman vähän päällekkäisyyttä.

--62.148.96.58 17. kesäkuuta 2009 kello 13.30 (EEST)

No vaikka näin (en tiedä onko kovin yksinkertaista): Ensin pannaan kaikki mahdolliset numeroparit johonkin järjestykseen. (Esim. 1 2, 1 3, ...1 39, 2 3, 2 4, ...jne. Sitten valitaan kolme ensimmäistä paria, joissa on eri numerot (siis tässä tapauksessa 1 2, 3 4 ja 5 6) lottoriviin ja lisäksi jokin muu numero x. Listasta poistetaan lisäksi nyt syntyneet muut parit (13, 14, 15, 16, 23, 25, 26, 35, 36, 46 ja parit 1x-6x). Jatketaan samalla tavalla, kunnes parit loppuvat. --Hrrkrr31 18. kesäkuuta 2009 kello 00.21 (EEST)
Tietokoneohjelma tekee sen helposti, mutta koneaikaa sekin vaatii. --Höyhens 18. kesäkuuta 2009 kello 00.25 (EEST)
Tuo on jonkinlainen ratkaisu, mutta tuskin optimaalinen. Kyseessähän on joukon peittämisongelma (en:Set_cover_problem), joka ratkeaa siten, että valitaan aina lottorivi, jossa on eniten vielä käyttämättömiä pareja, kunnes käyttämättömiä pareja ei ole. Kysymyshän on toki puhtaasti teoreettinen, koska lotossa ei voi päästä voitolle tuolla(kaan) tavalla. --ML 18. kesäkuuta 2009 kello 01.02 (EEST)
Ellen erehdy, ratkaisuni toimii juuri niin, kun tarkennetaan että x on pienin mahdollinen. Jos x:ksi valittiin 7, seuraavaan riviin tulevat numerot 1,8, 9, 10, 11, 12 ja 13. Tällöin ei synny yhtään jo poistettua paria uudestaan. --Hrrkrr31 18. kesäkuuta 2009 kello 01.17 (EEST)
Ongelma onkin ehkä siinä, että jossain vaiheessa jäljellä olevista pareista voi olla vaikea muodostaa rivejä, joissa ei ole samoja numeroita. Muuten tuo esittämänikään ratkaisu ei ole teoreettisen optimaalinen, mutta käytännössä toteutettavista kai paras mahdollinen. Kotikoneelle saattaa olla aika raskas pala sekin, kun 15 miljoonasta lottorivistä pitää laskea käyttämättömiä pareja. --ML 18. kesäkuuta 2009 kello 01.48 (EEST)
Veikkaus julkaisee/julkaisi harava-oppaita, joissa oli erilaisia peittämisongelmia ratkaistu, siis myös lottoa varten. Niitä käyttämällä optimoidaan rivien peitto. Nykyään taitavat olla ohjelmoituna pelipäätteisiin, eli myyjältä kysymällä saa optimaalisesti "arvottuja" haravasysteemejä. Isoimmilla on hyvä peitto, mutta eiköhän joka jampalta lopu rahat ensin :) Veikkauksen kansalaisilta keräämät rahathan sinänsä käytetään pääasiassa hyviin tarkoituksiin. :)Gopase+f 18. kesäkuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Lottorivistön rivien keskinäinen keskimääräinen päällekkäisyysaste on helppo laskea, kun siirrytään esimerkiksi tuon (39x7)-taulukon tarkastelusta (7x39)-taulukon tarkasteluun. Taulukko täytetään systemaattisesti seuraavasti:


01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 ... 39 lottonumerot
01 01 01 01 01 01 01 02 02 02 02 02 02 02 03 jne. rivinumerot
06 06 06 07 07 07 07 07 07 07 08 08 08 08 08
12 12 12 12 12 12 13 13 13 13 13 13 13 14 14
17 17 18 18 18 18 18 18 18 19 19 19 19 19 19
23 23 23 23 23 24 24 24 24 24 24 24 25 25 25
28 29 29 29 29 29 29 29 30 30 30 30 30 30 30
34 34 34 34 35 35 35 35 35 35 35 36 36 36 36


Itse asiassa taulukon täyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta tässä se on tehty selvyyden vuoksi. Nimittäin siitähän voidaan heti päätellä, että rivin 1 alla on 6x7 = 42 muiden rivien lukuja. Rivillä 1 on siis keskimäärin 42/38 = 21/19 = 1.11 samaa lukua muihin riveihin 2-39 verrattuna. Ratkastaessa yhtälö 42 = x2 + (38-x)1 saadaan x=4. Eli ihannetapauksessa kullakin rivillä on 2 samaa lukua 4:n rivin kanssa ja 1 sama luku 34 rivin kanssa.

--Jarmo Turunen 6. heinäkuuta 2009 kello 11.50 (EEST)

[muokkaa] Wikiloma

Miten sen wikiloma laatikon voi lisätä ? Kun menen lomille 4 viikoksi?--Topy 17. kesäkuuta 2009 kello 23.59 (EEST)

Kts. {{Wikiloma}}. --Anr 18. kesäkuuta 2009 kello 00.01 (EEST)

[muokkaa] Asuntokunta

Kuinka "asuntokunta" määritellään? Voiko henkilö olla kuulumatta asuntokuntaan ja näin välttää mediamaksun? --85.23.6.84 18. kesäkuuta 2009 kello 22.27 (EEST)

Tulevan lain määritelmä voi olla jotain muuta, mutta Tilastokeskus määrittelee asuntokunnan näin[2]:
"Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia."
Samulili 18. kesäkuuta 2009 kello 22.30 (EEST)

[muokkaa] Nettipokeri Robotti

Onko mahdollista tehdä ohjelma, joka pelaa nettipokeria ihmisen sijaan? Niin että saa rahaa mutta ei tarvitse itse pelata? Olen kuullut, että pokeripelit vakoilevat pelaajien tietokoneita, että siellä ei olisi mitään huijaus ohjelmia. Kommentin jätti 88.148.203.17 (keskustelu – muokkaukset).

En ole tekniikan tuntija, mutta eiköhän tuollaisen robotin rakentaminen olisi mahdollista. Pokeripelien pelaajien vakoile sen sijaan kuulostaa jo mahdottomalta. 101090ABC 19. kesäkuuta 2009 kello 00.03 (EEST)
Kyllähän pokerihuoneen asiakasohjelma voi ottaa vapauden etsiä kiellettyjä ohjelmia pelurin koneelta. Pokeribotteja toki on, mutta ne ovat surkeita pelaamaan. --ML 19. kesäkuuta 2009 kello 01.34 (EEST)
Sehän on vakoilua! Voiko vaikkapa avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää muokata sellaiseksi, että kun pokeriohjelma vaikkapa kysyy listan käynnissä olevista tai levyllä olevista ohjelmista, käyttöjärjestelmä jättää listasta pois ne robottiohjelmat? 88.148.203.17 20. kesäkuuta 2009 kello 14.52 (EEST)
Ei välttämättä ole, jos käyttöehtosopimuksessa on varattu tuollainen oikeus... Jälkimmäiseen en osaa vastata. --ML 20. kesäkuuta 2009 kello 15.14 (EEST)

[muokkaa] Tarkka aika

Osaisiko joku sanoa mistä löytäisi ajan mahdollisimman tarkasti? Yksi vaihtoehto on tietysti aikamerkki radiossa mutta onko muita tapoja. Haluaisin että kelloni näyttäisi mahdollisimman tarkan ajan (Näyttää myös sekunnit.). Tietysti minun pitää n.kuukaudeen välein laittaa aika uusiksi mutta ei se ole ongelma. Aku506 19. kesäkuuta 2009 kello 21.18 (EEST)

1) Teksti-TV
2) Mittatekniikan keskus (sivun alareunassa sekuntin kymmenesosan tarkkuudella)
3) Greenwich Mean Time (valitse maa pudotusvalikosta). --Hehkuviini 19. kesäkuuta 2009 kello 23.59 (EEST)
Minun kelloni näyttää täsmälleen samaa, kuin tuo mikes.fi:n kello ja otin sen Mtv3:n tekstikanavalta. Eli sekin on yhtä tarkka! –Crimson Cherry Blossom™ 20. kesäkuuta 2009 kello 00.06 (EEST)
Edellä mainittujen lisäki oman tietokoneensa kellon voi synkronoida NTP:llä "viralliseen" aikaan. Sen tarkkuus on normaalikäyttöön enemmän kuin riittävä. GPS laitteet myös synkroituvat GPS:n kelloon, joka on hyvin tarkka koska järjestelmä perustuu ajan mittaamiseen. Lisäksi Mikesin rakennuksen kyljessä on virallista aikaa näyttävä kello, tosin vain sekunnin tarkkuudella. --Harriv 20. kesäkuuta 2009 kello 15.11 (EEST)
Kiitos kaikille tiedoista. Ja onhan minulla myös yksi gps toosa. Tapoja on enemmän kuin tarpeeksi! Hyvä juttu. Kommentin jätti 84.253.192.184 (keskustelu – muokkaukset).

[muokkaa] Miten voi ottaa kuvakaappauksen nettisivustosta?

Niin - miten? –Crimson Cherry Blossom™ 21. kesäkuuta 2009 kello 12.42 (EEST)

Ainakin näin: paina näppäimistön yläreunasta oikealta puolelta löytyvää PrtSc eli Print Screen -nappia, avaa kuvankäsittelyohjelma ja paina Liitä (tai Ctrl+V). Tä-dää, saat käsiteltäväksi kuvan, jossa on tietokoneellasi PrtSc-napin painamishetkellä ollut näkymä. --Hathaldir 21. kesäkuuta 2009 kello 12.51 (EEST)
Noin siis PC:lla. Jos on Mac niin silloin näin. --Hehkuviini 21. kesäkuuta 2009 kello 14.36 (EEST)
Kiitos, molemmat näyttävät toimivan. –Crimson Cherry Blossom™ 21. kesäkuuta 2009 kello 17.03 (EEST)

[muokkaa] Meeristä kertovat laulut

Äänitetietokannasta fono.fi keräsin Meeristä kertovia lauluja:

Freeman: Meeri Meeri

Karma: Kirkonkylän Meeri

Börje Lampenius: Meeri

Kaseva: Meeri

Pienet kalat: Meeri

Johan Lewis ja Korjaa Bois: Meeri

Veikko Nisukangas: Meeri Meeri humppa

Tero Kyrölä: Meeri

Markku Kujala: Meeri, Meeri

Tuberkuloited: Punapea Meeri

Miljoonasade: Sirkusperheen Meeri

Simon Scott: Voi! Pikku Meeri

Tuleeko mieleen muita, joiden sanoituksessa mainitaan Meeri?

JT --62.148.96.58 22. kesäkuuta 2009 kello 11.36 (EEST)

Tätähän tässä haetaan ? Trad: "Kapteeni katsoi horisonttihin / oli .../ Kapteeni katsoi kelloaansa / oli Meeri mustana / oli myrsky alkava / Hurraa, me nuoret meripoiiaat / meillä luonto raitis on !" --Tappinen 24. kesäkuuta 2009 kello 17.15 (EEST)

[muokkaa] Lantinheitto

1. Merkitään lantinheitossa kruunaa 1 ja klaavaa 0. Kun lanttia heitetään N kertaa ja saadaan n kruunaa, on kruunan todennäköisyyden arvio P = n/N. Todellinen arvo saadaan toistamalla koe äärettömän monta kertaa.

Heitetään lanttia kerran. Jos tulos on esim. kruuna, niin voidaan piirtää saadun koetuloksen todennäköisyys y kruunan todellisen todennäköisyyden x funktiona. Tulos on tietysti suora pisteiden (0,0) ja (1,1) välillä. Voidaanko siis tämän yhden ainoan kokeen ja kuvion perusteella sanoa, että todellinen P on esim. välillä 0.5-1 todennäköisyydellä 3/4?

2. Lantinheitossa saatu tulos

1 1 1 0 1 1 0 0 0 1 0

kuvaa eräällä tavalla ideaalista näytettä, sillä siinä on kaikki mahdolliset kolmen heiton tulokset eli

0 0 0

0 0 1

0 1 0

0 1 1

1 0 0

1 0 1

1 1 0

1 1 1

Onko sääntöä, jolla vastaava "ideaalinen näyte" voidaan muodostaa pidemmille heittosarjoille?

3. Jos toisessa heitossa saataisiin klaava, piirtäisin kuvaajan p(1-p), jonka maksimi on kohdassa p = 1/2. Jos tästä kuvaajasta ei voida päätellä mitään kruunan todellisesta todennäköisyydestä, niin kertooko se kuitenkin jotakin muuta?

4. Onko tämä esimerkki bayesilaisesta päättelystä, jossa ei oleteta mitään jakaumista?

5. Katso myös Binaarinen satunnaisluku, Champernownen luku ja Champernownen vakio.

--62.148.96.58 22. kesäkuuta 2009 kello 14.03 (EEST)

Kysymykseen 1) tuolla tiedolla ei voi päätellä todennäköisyydestä mitään. Pitää olettaa "kolikonheittotapahtumille" jokin jakauma. Jos vaikka oletetaan, että eri kolikot antavat kruunan normaalijakauman mukaisesti, niin siitä voidaan laskea, millä todennäköisyydellä kruunan antanut kolikko kuuluu esim. välille 25%-75%, mutta ilman mitään jakaumaoletusta ei onnistu. Kysymykseen 2) on olemassa melko yksinkertainen menetelmä, jolla tuollaisia "täydellisiä koodeja" voi muodostaa, mutta en nyt jaksa muistaa sitä. Liittyy verkkoteoriaan. --ML 24. kesäkuuta 2009 kello 17.02 (EEST)
Kysymykseen 2) On. Binäärijärjestelmä. Voit vaikka windowsin laskimella binäärimoodissa tuottaa kaikki luvut (Lukujen alkuun pitää lisätä riittävä määrä nollia). --Jisis (keskustelu) 24. kesäkuuta 2009 kello 17.19 (EEST)
Eiköhän kysyjä tarkoittanut lyhintä mahdollista kaikki yhdistelmät sisältävää jonoa. --ML 24. kesäkuuta 2009 kello 22.26 (EEST)
Siitä tulee lyhin. Esim. yllä olevat esimerkkijonot vastaavat kymmenjärjestelmän lukuja nollasta seitsemään. Neljän heiton jonot saadaan lukujen 0 - 15 binääriversioista. Kokeile vaikka. --Jisis (keskustelu) 24. kesäkuuta 2009 kello 22.30 (EEST)
Ääh, pitäisi lukea alkuperäinen kysymys näköjään ennenkuin vastaa. --Jisis (keskustelu) 24. kesäkuuta 2009 kello 22.33 (EEST)
Kyseessähän oli De Bruijn ketju. --ML 24. kesäkuuta 2009 kello 23.00 (EEST)

[muokkaa] Polkupyörä!

Saako polkupyörällä ajaa päihtyneenä? --85.23.6.84 23. kesäkuuta 2009 kello 14.09 (EEST)

Tuolta löytyy tietoa. --Quinn 23. kesäkuuta 2009 kello 14.15 (EEST)

[muokkaa]  ??????????????????

mikäs tässä teillä on vikana tai systeemi kun ei toimi???????? katselin tervapääskyn tietoja niin yritin ääninäytettä kuunnella niin meni jonnekkin ihme sivuille teille eikä ääninäytteeseen vastatkaa mistä kuulen sen ääninäytteen tervapääskyn? älkää tehkö liian vaikeaksi systeemiä. t. markku tapper. make.moon@suomi24.fi

Ongelma saattaa olla siinä, mikä on tietokoneesi audiosoitin. 101090ABC 23. kesäkuuta 2009 kello 21.43 (EEST)
Nopealla vilkaisulla ongelma on siinä, ettei ääninäytettä ole. Linkki kyllä löytyy. Edit: linkki poistettu --Otrfan 23. kesäkuuta 2009 kello 21.46 (EEST)

[muokkaa] kuntaliitokset

Eikös entinen Tammisaaren keskustaajama ole nykyisin Raaseporin keskustaajama? --Slow Down 24. kesäkuuta 2009 kello 07.56 (EEST)

[muokkaa] Vetyatomi

Vetyatomin ajatellaan muodostuvan protonista ja sitä kiertävästä elektronista.

1. Onko vetyatomi esimerkki ikiliikkujasta? Yleensähän ikiliikkuja katsotaan mahdottomaksi kitkan takia. Elektroni liikkuu tyhjiössä jossa ei ole kitkaa.

2. Miksi elektroni liikkuu ja vieläpä absoluuttisessa nollapisteessä? Hidastuuko elektronin liike lämpötilan laskiessa? Lämpötilahan on mitta esim. kaasussa olevien molekyylien keskinopeudelle. Voidaanko atomille edes määritellä lämpötilaa?

3. Pyörivätkö elektroni ja protoni itsensä ympäri? Muistaakseni magnetismi syntyy juuri tästä pyörimisliikkeestä. Vetyatomi on siten sähkömagneettinen systeemi. Kuinka suuri on elektronin ja protonin välinen magneettinen voima verrattuna vaikkapa Coulombin voimaan?

4. Millä nopeudella elektroni liikkuu?

5. Onko elektroni koko ajan samalla etäisyydellä protonista ja jos ei niin miksei? Muuttuuko etäisyys säännöllisesti vai kaoottisesti?

6. Määrääkö elektronin kiertoaika fysikaalisen ilmiön suurimman mahdollisen taajuuden? Mikä tämä taajuus on?

7. Voidaanko vetyatomin säde arvioida kaavasta Coulombin voima = keskipakovoima? Jos tässä käytetään valon nopeutta, niin saadaan kai arvio atomin minimikoolle. Elektronin ratanopeus on mielestäni sitä suurempi, mitä lähempänä se on protonia.

8. Elektronin ja protonin massa tunnetaan. Jos ne koostuisivat samasta "aineesta" ja olisivat pallonmuotoisia, mikä olisi niiden kokosuhde?

9. Olisiko vetyatomi vakaa kosmisessa yksinäisyydessä? Sehän pyrkii muodostamaan kaksiatomisen molekyylin toisen samanlaisen kanssa.

10. Elektroni kai liikkuu siksi, että aikojen alussa protoni on kaapannut sen vaikutuspiiriinsä. Tässä mielessä se on kuin häkkiään kiertävä villieläin, joka pyrkii vapauteen. Kuinka suuri energia tarvitaan elektronin "vapauttamiseksi"?

11. Elektronilla ei kai ole hienorakennetta, ts. se on jakamaton yksikkö. Vai onko?

12. Merkitseekö aalto-hiukkasdualismi jatkumoa, että elektronilla on sitä enemmän aaltoluonnetta mitä lähempänä se on protonia, ts. mitä suurempi sen nopeus on?

1. Vetyatomi ei ole ikiliikkuja. Miten se tekee mielestäsi energiaa tyhjästä? 2. Elektroni ei liiku absoluuttisessa nollapisteessä, koska absoluuttista nollapistettä ei voi saavuttaa, sillä se rikkoisi Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta. 3. Klassisessa mielessä kyllä, spin. 4. Selviää normaalikiihtyvyyden kaavalla ja Coulombin laista, Bohrin säteellä, ja kun gravitaatio oletetaan merkityksettömäksi (jos tarkoitit liikettä vetyatomin ympärillä) 5. Ei ole, koska elektronin paikkaa ei voida mitata. Elektronin todennäköisintä sijaintia kuvataan Schrödingerin yhtälöllä. 6. Ööh..? 7. On, mutta tarvitset elektronin ratanopeus tunnetaan ja radan oletetaan olevan ympyrä. 8. Elektroni ja protoni eivät koostu aineesta, koska niistä itse aine koostuu. Hiukkasilla ei ole myökään mitään pintaa. Protoni ja elektroni eivät ole myöskään pelkästään hiukkasia vaan myös aaltoja. --qWerk 24. kesäkuuta 2009 kello 12.13 (EEST)
Aikoinaan vetyatomia kuvattiin Bohrin atomimallilla. Sen mukainen käsitys atomista aurinkokunnan pienoismallina elänee yleisessä tietoisuudessa ja mm. koulukirjoissa vieläkin, vaikka fyysikot totesivat piankin sen yksinkertaistavan asioita liikaa. Ensimmäiseen kysymykseesi voidaan vastata, että "ikiliikkujalla" ei yleensä tarkoiteta kappaletta, joka liikkuu ikuisesti, vaan laitetta, joka luo energiaa tyhjästä. Sellainen ei vetyatomikaan ole, ei edes Bohrin mallin mukaan, jossa nimenomaan oletettiin, että atomi ei saa eikä luovuta energiaa elektronin kiertäessä vakioradalla, vaan ainoastaan sen siirtyessä radalta toiselle.
Bohrin mallin mukaan joidenkin kysymiesi suureiden arvot kyllä olisivat laskettavissa. Niinpä elektronin etäisyys protonista, Bohrin säde olisi mallin mukaan 5,29189379×10-11 m. Elektronin nopeus taas olisi 1/137 -osa valonnopeudesta eli 2,1898×106 m/s (tämä atomifysiikassa monessa muussakin yhteydessä esiintyvä suhdeluku 1/137 tunnetaan hienorakennevakion nimellä). Näin ollen sen kiertoaika olisi
\frac{2 \pi \times 5,29189379 \times 10^{-11}}{2,1898 \times 10^6}
= 1,51840×16-5 s, ja taajuus tämän käänteisarvo eli 6,58587 ×1015 Hz. Tämä vastaa tietynlaisen ultraviolettisäteilyn taajuutta ja on jo suurempi kuin näkyvän valon. Mikään taajuuden yläraja se ei kuitenkaan ole, sillä röntgen- ja gammasäteilyn taajuus on vielä suurempi.
Kaikki edelläsanottu siis perustuu Bohrin malliin, ja siinäkin vain atomin ollessa perustilassa. Viritystiloissa suureiden arvot ovat siinäkin toiset. Sen sijaan uudemman, kvanttimekaanisen atomimallin mukaan monet näistä suureista eivät ole määriteltävissäkään ainakaan samaan tapaan kuin klassisessa fysiikassa. Esimerkiksi hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida määrittää samanaikaisesti mielivaltaisella tarkkuudella. -KLS 25. kesäkuuta 2009 kello 12.22 (EEST)

[muokkaa] Wikipedian katsotuimmat?

Mistä löytää? --Täts it 25. kesäkuuta 2009 kello 08.33 (EEST)

Viime vuoden elokuu: http://stats.grok.se/fi/ --Tappinen 25. kesäkuuta 2009 kello 08.42 (EEST)
Kiitos paljon! Työn iloa :) --Täts it 25. kesäkuuta 2009 kello 08.42 (EEST)

[muokkaa] Onko siellä ketään?

Olisi hauska tietää kävijöiden määrä. Merkitse ensimmäinen käyntisi ko. päivämäärän kohdalle kasvattamalla laskurin arvoa. Toimi näin: Valitse hiirellä tämän kysymyksen otsikon oikealla puolella [Muokkaa] ja kasvata laskurin arvoa. Vieritä sitten sivun oikeassa laidassa olevaa palkkia alaspäin, niin saat esille tekstin Tallenna sivu. Valitse nyt tämä.

Päivämäärä Kävijöitä

25.6. 1

26.6. 0

27.6. 0

28.6. 0

29.6. 0

30.6. 0

1.7. 0

2.7. 0

3.7. 0

4.7. 0

5.7. 0

6.7. 0

7.7. 0

8.7. 0

9.7. 0

10.7. 0

Kommentin jätti 62.148.96.58 (keskustelu – muokkaukset).

Vähän monimutkaista. Tuolla on automaattilaskuri: [3] --ML 25. kesäkuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

[muokkaa] Into albumi

voiks tuola keskustella mistää Kommentin jätti Valur (keskustelu – muokkaukset).

Artikkelien keskustelusivuilla keskustellaan ainoastaan artikkelin parantamiseen liittyvistä asioista. --Otrfan 25. kesäkuuta 2009 kello 11.18 (EEST)

[muokkaa] miten tehdään linkki ulos

Hei,

olen näköjään täysi tumpelo kun en osaa tehdä linkkiä ulos. Olen tekemässä venäjänkieliseen Wikipediaan esittelyä ja pitäisi saada linkki laitoksen sivulle. Mutta kun en keksi miten sen tekisin.

Tiina Kommentin jätti 156.10.31.101 (keskustelu – muokkaukset).

Katso tästä esimerkistä mallia muokkaa-komennolla: pelkkä linkki [4] saadaan aikaan pistämällä URL-osoite hakasulkuihin ja linkki tekstin kera Finlex saadaan aikaan pistämällä URLin perään vielä näkyville haluttava sana (esimerkissä "Finlex"). URL-osoitteen saat esim. kopioimalla osoitten selaimen osoitekentästä nettiä toisaalla selaillessasi.
Ymmärsinkö kysymyksen oikein - tätäkö halusit tietää? --Aulis Eskola 25. kesäkuuta 2009 kello 13.51 (EEST)
Ohjeita linkeistä. --Ism 25. kesäkuuta 2009 kello 14.02 (EEST)
Ja muun kielisiin wikeihin saa tehtyä linki seuraavasti: [[:Kielitunnus:Sivun nimi|Näytettävä teksti]]

Esim: [[:ru:Заглавная_страница|Venäjän kielisen wikipedian etusivu]] joka näkyy Venäjän kielisen wikipedian etusivu.

Asian ohje löytyy sivulta WP:kieltenväliset linkit Huomaa että hakasulkujen jälkeen tulee kaksoispiste.Aku506 3. heinäkuuta 2009 kello 21.21 (EEST)

[muokkaa] Muistitikku

Muistitikkuni lakkasi toimimasta, kun irrotin sen tietokoneesta ilman Turvallista poistoa. Ehkä jopa kesken tallennusoperaation. Onko toivoa tikun elvyttämisestä? Voisinko edes lukea sen sisältöä tavu tavulta?

[muokkaa] Epälineaarinen värähtelijä

Olkoon harmonisen värähtelijän paikka ajan funktiona

x(t) = sint

Tämän aikaderivaatta on nopeus

dx/dt = v = cost

Nopeuden aikaderivaatta on kiihtyvyys

dv/dt = a = -sint = -x

a + x = 0

Differentiaaliyhtälönä tämä on

x" + x = 0

Mieleeni tuli, että systeemi voisi säilyä värähtelijänä jos tekijän x potenssi säilyttää etumerkin, ts. se olisi 1, 3, 5, ... Näin todella näyttää olevan. Yhtälön ratkaisu lähestyy sitä enemmän ns. kanttiaaltoa, mitä suurempi potenssi on.

Edes yksinkertaisimman epälineaarisen tapauksen

x" + x^3 = 0

ratkaisu ei taida olla lausuttavissa alkeisfunktioiden avulla. Mutta voidaanko systeemistä laskea muita ominaisuuksia, kuten jaksonaika ja potentiaalienergia?

[muokkaa] Tietokoneesta kirjailija

Oletetaan, että tietokone sisältää tekstiä, vaikkapa vain lauseet

Matti on mies. Maija on nainen.

Tietokone valitsee satunnaisen lauseen. Kirja alkaa tämän ensimmäisellä sanalla. Olkoon se vaikka Matti. Nyt tietokone etsii kaikki sanaa Matti seuraavat sanat ja valitsee niistä satunnaisesti jonkun. Tässä on ainoastaan yksi mahdollisuus eli sana on. Sanan on perässä on joko mies tai nainen. Jälkimmäisessä tapauksessa saadaan lause

Matti on nainen.

Tämä on yllättävä lause kuten hyvään kirjallisuuteen kuuluukin.

1. Mutta kuinka monta sanaa pitäisi valita lähtökohdaksi, jotta teksti noudattaisi suomen kielen kielioppia? Eli joku seuraavista

Matti

Matti on

Matti on mies.

Matti on mies. Maija

jne.

2. Kuinka monta peräkkäistä sanaa katsotaan plagiaatiksi?

3. Tietokone voisi ehkä tuottaa tekstiä automaattisesti, jos tiedetään suomen kielen tilastolliset ominaisuudet esim. kirjainten yleisyydestä, kirjainparien yleisyydestä, kirjainkolmikoiden yleisyydestä, sanojen pituudesta jne. Onko tällaisia tilastotietoja jossakin?

Sen enempää kysymyksiisi osaamatta vastata kannattaa katsoa en:Dissociated press ja en:Markov chain ja tutkia tuon perusteella lisää. --Harriv 27. kesäkuuta 2009 kello 13.31 (EEST)

Tietoyhteys 3/2008 sisältää Helsingin Sanomissa 28. lokakuuta 2008 Tiede & Luonto -sivuilla olleen artikkelin mukaan kuvauksen Kielipankin projektista, jossa on tutkittu suomen kielen yleisimpien sanojen esiintymistä. Samanlainen 10 000 sanaa sisältävä lista löytyy osoitteesta http://www.verbix.com/documents/wordfrequency_fi.htm. Valitettavasti havaintojeni mukaan tässä listassa esiintyy runsaasti sanoja, joista on jäänyt ä:n pilkut pois. Samoin siinä esiintyy erisnimiä (etenkin Raamatusta), joiden iso alkukirjain on pienennetty. --Jarmo Turunen 6. heinäkuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

[muokkaa] Painikkeet katoavat

Sanokaapa mistä johtuu, että kun yritän muokata artikkelia selaimella Internet explorer 8 ja valitsen esim. kohdan viitteet, niin valikon viereen ilmestyy teksti viitteet, mutta ei painikkeita, ja sama muillakin valikon riveillä.--Urjanhai 26. kesäkuuta 2009 kello 22.52 (EEST)

IE:ssä painikkeet eivät näytä toimivan (kahvihuoneessa on ollut siitä juttua useampaankin otteeseen). Muissa selaimissa kyllä toimii. --junafani (Hccmqqr) 27. kesäkuuta 2009 kello 13.33 (EEST)

[muokkaa] cola-trippi

onko cola-tripissä kofeiinia? Kommentin jätti 87.95.60.92 (keskustelu – muokkaukset).

Tuotetietojen mukaan ei ole. — str4nd ⇌ 27. kesäkuuta 2009 kello 13.05 (EEST)

miksi sitten maistuu colalta?? Kommentin jätti 87.95.60.92 (keskustelu – muokkaukset).

Loogisesti voisi päätellä että aromi jonka maistat ei ole kofeiinin maku. Kolajuoma -artikkelista löytyy tyypilliset ainesosat. --Harriv 27. kesäkuuta 2009 kello 13.22 (EEST)

Kiitos! Vatsa on niin herkkä, etten saa juoda pisaraakaan kfeiinia Kommentin jätti 87.95.60.92 (keskustelu – muokkaukset).

[muokkaa] Ayahuasca

Onko se laillista siellä Brasiliassa tai jossain? Entä Suomessa? Saako sitä tuoda Suomeen? --Luoma-hauveli 28. kesäkuuta 2009 kello 13.46 (EEST)

Samoin kaipaisin tietoa peyoten eli Mescaliton laillisuudesta eri maissa. --Luoma-hauveli 28. kesäkuuta 2009 kello 13.47 (EEST)
Ayahuasca sisältää näköjään dimetyylitryptamiinia (DMT), joka on Suomen laissa määritelty huumausaineeksi, joten ainakin kaikki kasvista valmistetut uutteet (tai miten sitä ikinä käytetäänkään) ovat ilmeisesti täällä laittomia. En tiedä onko kasvi sinänsä laiton. Brasiliasta en osaa sanoa. --Hehkuviini 28. kesäkuuta 2009 kello 23.38 (EEST)

[muokkaa] Aikamuodot

Miettiessäni olla-verbin aikamuotoja mieleen tulivat seuraavat: on ollut, oli, on, on oleva. Mielenkiintoista tässä on, että menneisyyteen viittaavia sanontoja on kaksi. Loogisuuden vuoksi oletan, että on ollut käsittää sekä nykyhetken että menneisyyden, toisin sanoen on ollut = on ja oli. Sanonta oli ei siten sisältäisi nykyhetkeä. Tulevaisuuteen katsottaessa on oleva sisältäisi siten myös nykyhetken. Mutta mikä olisi ilmaus, joka viittaa vain tulevaisuuteen? JT --62.148.96.58 30. kesäkuuta 2009 kello 13.27 (EEST)

Itseasiassa menneisyyteen liittyviä on kolme; nuo mainitsemasi on ollut, oli, ja sitten vielä oli ollut. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että kysymääsi ilmausta ei (ainakaan suomenkielessä) ole olemassa. Muita samantapaisia ilmauksia tuli minulle mieleen yksi: tulee olemaan. Myös on voi viitata tulevaisuuteen, esim. silloin aurinko on sammunut. –Crimson Cherry Blossom™ 30. kesäkuuta 2009 kello 19.33 (EEST)
"On sammunut" on perfekti. Ks. perfekti tulevan ajan ilmauksissa. Samulili 30. kesäkuuta 2009 kello 22.17 (EEST)
Koulussa opetetaan että suomenkielessä ei ole futuuria. Verbin sijamuodot ovat preesens (on), imperfekti (oli), perfekti (on ollut) ja pluskvamperfekti (oli ollut). Eli ilmaisu joka viittaa vain tulevaan on sellainen joka sisältää tulevaan liittyvän määreen, eli vaikka "hän syö vasta huomenna". --Harriv 30. kesäkuuta 2009 kello 20.44 (EEST)
Entä sitten lause "Esitelmän tulee olla tehtynä huomiseen mennessä"? 101090ABC 30. kesäkuuta 2009 kello 20.48 (EEST)
§ 1546 On saamassa, tulee olemaan, on tekevä, Iso suomen kielioppi.Kommentin jätti Samulili (keskustelu – muokkaukset).

Kiitos vastauksista! Tosiaan tuo oli ollut voisi viitata johonkin menneisyyden ajanhetkeen ja sitä edeltävään aikaan. Sen sijaan pelkkä on-verbi voi kuvata myös ikuisia totuuksia, kuten vaikkapa yksi plus yksi on kaksi. Onhan olemassa sanonta, että nykyhetki on ikuinen! JT --62.148.100.50 2. heinäkuuta 2009 kello 11.23 (EEST)

[muokkaa] Raamattu

Tietääkseni Uusi Testamentti on kirjoitettu Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kuitenkin siinä viitataan Jeesuksen ja muiden henkilöiden keskusteluihin sanatarkasti. Itselleni tehtävä olisi mahdoton edes tämän päivän osalta. Kuuluuko Raamattu siis kauno- vai tietokirjallisuuden piiriin? Ja oliko luku- ja kirjoitustaito tuohon aikaan tavallista esim. kalastajien keskuudessa?

Tuomas --62.148.100.50 1. heinäkuuta 2009 kello 14.15 (EEST)

Itse laittaisin sen ennemmin kaunokirjallisiin teksteihin, vaikka tutkijat voivatkin löytää siitä tietoja historiallisesta Jeesuksesta ja alkukirkosta. Käsittääkseni luku- ja kirjoitustaito ei ollut kovinkaan yleistä esim. kalastajien keskuudessa, vaan kirjoittamisen hoitivat fariseukset ja muut yläluokkiin kuuuluvat. Kristillinen raamattu sai nykyisen muotonsa 100-luvulla ja kaanon hyväksyttiin virallisesti vasta 300-luvulla. Muistaakseni tutkijoiden mukaan syy, miksi ns. synoptiset evankeliumit (Matteus, Markus ja Luukas) kertovat useissa kohdissa Jeesuksen puheista sanantarkasti, selitetään kaksilähdeteorialla. Sen mukaan varhaisin evankelistoista (Markus) käytti evankeliuminsa lähteenä perinteitä ja ns. Q-lähdettä. Muut synoptisista evankelistoista käytti lähteenään Markusta ja omia erikoisperimätietolähteitään. 101090ABC 1. heinäkuuta 2009 kello 14.44 (EEST)
Valintatilannetta kauno- ja tietokirjallisuuden välillä voi Raamatun tapauksessa pitää anakronistisena, ks. esim. en:Philosophy_of_history#Pre-modern_history. Samulili 2. heinäkuuta 2009 kello 11.59 (EEST)

Kiitos vastauksista! Uuden Testamentin kertomuksissahan on myös sitaatteja keskusteluista, joissa on paikalla pelkästään yksi henkilö Jeesuksen lisäksi. Tästä olisi pääteltävissä, että tiedon lähteenä on ollut tuo toinen henkilö! Tuomas --62.148.100.50 2. heinäkuuta 2009 kello 11.29 (EEST)

[muokkaa] Kvantittuminen

Modernissa fysiikassa on tiedetty jo noin sata vuotta, että energia esiintyy erillisinä paketteina, kvantteina. Mutta tuli tuossa mieleen, että energia on johdettu suure. Tarkastellaanpa energian yksikköä eli Joulea: J = Nm = kgm/s² m = kg m²/s². Tässä ovat mukana perussuureet massa, pituus ja aika. Mutta tämän mukaan energia voi saada jatkuvia arvoja jos mikä tahansa noista perussuureista on jatkuva. Eli ulottuuko kvantittuminen myös kaikkiin perussuureisiin?

Sivuhuomautuksena toteaisin, että yksikkötarkastelu on fysiikan tehtävissä hyödyllistä. Tuosta energian yksiköstäkin voidaan suoraan päätellä, että äänisignaalin energia on verrannollinen taajuuden (yksikkö 1/s) neliöön.

--62.148.100.50 2. heinäkuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Sekoitat nyt käsittääkseni kaksi asiaa, suureen ja mitattavan fysikaalisen ilmiön. Esimerkiksi valoa voi kuvata "paketteina", eli fotoneina, ja koska valo on energiaa sen sisältämä energia on "kvantittunut". Energia on taas suure, joka ilmaisee energian määrän. Eli esimerkiksi valon säteen energia koostuu fotoneista, ja yhden fotonin sisältämä energia riippuu valon taajuudesta (katso Planckin vakio). Valonsäteen energia kasvaa portaittain fotonien määrän mukaan, mutta portaan korkeus riippuu valon taajuudesta eli väristä. Esimerkiksi punaisella valolla porras on aika vähän.
Eli vastaus kysymykseesi on että suureet eivät esiinny paketteina, vaan ovat vain reaalilukuja joilla on sovittu merkitys. Kilon punnus voi liikkua nopeudea 1.0 m/s mutta myös karvan verran kovempaa, tosin joidenkin vähemmän yleisten näkemysten perusteella aika ja massa olisivat kvantittuneet jolloin moni mitattava ilmiö olisi kvantittunut.. Alkeishiukkastasolla kun mitataan niin moni tulos voi toki olla diskreetti, kvantti-artikkelin mukaan ainakin energia, spin ja impulssimomentti. --Harriv 5. heinäkuuta 2009 kello 00.38 (EEST)

[muokkaa] Mistä löytyy mekaniikka- nettisivu

Mistä löytyisi nettisivu, missä on tietoa tai voi keskustella mekaniikasta, ei mistään hanttimekaniikasta vaan autojen ja polkupyörien ja muiden koneiden rakentamisesta ja korjaamisesta? Mielummin suomen kielinen, koska en osaa sen lisäksi muuta kuin vielä huonommin englantia, ja suomen ja englannin kieliset sanat on ihan erilaisia. Esim. "castellated nut" on "kruunumutteri", "laakeri" on "bearing", jne.. 87.93.39.107 2. heinäkuuta 2009 kello 12.51 (EEST)

Fillarifoorumilla voi keskustella polkupyörien korjaamisesta, ja autojen korjaamiseen löytynee vinkkejä tuossa alta mainitusta AutoWikistä. Yleiseen "rassausfoorumiin" en ole törmännyt. --Harriv 5. heinäkuuta 2009 kello 00.44 (EEST)

[muokkaa] sierra

Paljon hevosvoimia on 2,0litran ohc turbokolmosella ja nelosen puhaltimella varustetussa sierrassa? Aivan vakiossa. Hyrsk hyrsk --Corleone on paras 3. heinäkuuta 2009 kello 03.55 (EEST)

En tiedä, mutta joku AutoWikissä voisi tietää. --albval (keskustelu) 3. heinäkuuta 2009 kello 10.59 (EEST)

[muokkaa] DVD-elokuvan ääniraita

Mietin keinoa äänittää tietokoneella katselemani DVD-elokuvan ääniraita samalla tietokoneella. Kytkin äänikortin lähdön saman äänikortin tuloon, mutta ääni taitaa ns. kiertää. Ongelma ei poistu vaikka laitan väliin audiovahvistimen. Tarvitsenko toisen äänikortin ja miten niitä sitten ohjataan? --Jarmo Turunen 6. heinäkuuta 2009 kello 11.31 (EEST)

Tarkoitatko kiertämisellä sitä, että äänen laatu on huono vai ettei sitä kuulu ollenkaan? –Crimson Cherry Blossom™ 6. heinäkuuta 2009 kello 21.43 (EEST)
Äänen laatu on huono eli rätisevä. Alta taitaa juuri ja juuri kuulua haluttu ääni. Olisikohan sellaisia mediasoittimia, joissa tuo äänitysmahdollisuus olisi käytettävissä? --Jarmo Turunen 8. heinäkuuta 2009 kello 12.12 (EEST)
Oletko kokeillut asettaa äänikorttia uudelleen? Voihan olla myös mahdollista, että kaiuttimet ovat epäkunnossa. Uusi äänikortti ei välttämättä ole paikallaan näidenkään kokeilujen jälkeen, sen verran monimutkikkaita nämä elektroniikkalaitteet ovat, että mitä tahansa saattaa tapahtua, vaikkei varsinaista vikaa laitteistossa olisikaan. –Crimson Cherry Blossom™ 8. heinäkuuta 2009 kello 18.00 (EEST)
Löytyyhän noita audiorippereitä vaikka miten paljon, kun Googlella hakee:[5]. Itse en touhua harrasta, niin en osaa mitään erityisemmin suositella. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 18.07 (EEST)

[muokkaa] Häviötön heijastuminen

Oletetaan vaikkapa pallon muotoinen tila, jonka seinämät heijastavat häviöttömästi kaiken siihen osuvan säteilyn ja aaltoliikkeen. Jos tilassa käynnistetään (ehkäpä lisäksi satunnaisesti pyörivä) ääni- tai valolähde, niin kuinka käy?

--Jarmo Turunen 8. heinäkuuta 2009 kello 14.29 (EEST)

[muokkaa] Onko Kuka kukin on -kirjasta poistettu henkilö kuollut?

Haluaisin kirjoittaa artikkelin eräästä talouselämän henkilöstä, joka on syntynyt 1932. Minulla on hänestä pari lähdettä 80- ja 90-luvuolta ja lisäksi hän on Kuka kukin on -kirjan vuoden 1998 laitoksessa. Ongelma on, että en tiedä, missä aikamuodossa kirjoittaisin artikkelin, koska en löydä netissä mitään tietoa hänen myöhemmistä vaiheistaa. Jos henkilöä ei ole enää Kuka kukin on -kirjassa, voiko se tarkoittaa, että henkilö on kuollut? Kyseinen henkilö on muuten Heikki T. (Teuvo) Salonen. Samulili 8. heinäkuuta 2009 kello 15.54 (EEST)

En tiedä Kuka kukin on -kirjan toimitusperiaatteista mitään, mutta ainakaan syntymäajan perusteella voisi olla ihan hyvin elossa yhä. Mielestäni, kun ei kerran ole lähteistettyä tietoa siitä, että hän olisi kuollut, parasta on kirjoittaa preesensissä. Aikamuodon voi muuttaa sitten kun kuolemasta on tieto.--Tanár 8. heinäkuuta 2009 kello 17.51 (EEST)
Ainakin Kuka kukin on kirjassa lienee muistaakseni sellainen käytäntö, että kunkin painoksen lopussa on luettelo aiemmissa Kuka kukin on kirjoissa (vaiko vain kyseisessä painoksessa? en muista) olleista henkilöistä, joiden kuolemasta toimitus on saanut tiedon. Eli selaamalla kirjastossa kirjan painoksia järjestyksessä, tieto saattaa löytyä (riipuen siitä oliko kuolintietoja myös aiempien painosen enkilöistä). Ja samoin jos henkilö on elossa, niin nimen kohdalla kirjassa saattaa olla viittaus aiempaan painokseen, jossa henkilöstä on artikkeli. Tällä tavoin haarukoimalla tieto voi lötyä, mutta kun henkilö on noin nuori, niin voi hyvin vielä olla myös elossa.--Urjanhai 8. heinäkuuta 2009 kello 18.23 (EEST)
Kiitos. Käynpä selaamassa kirjoja tarkemmin. Samulili 8. heinäkuuta 2009 kello 22.04 (EEST)

[muokkaa] Uinnin Pohjoismaiden mestaruuskisat 1953

Missä järjestettiin uinnin Pohjoismaiden mestaruuskisat 1953? Löytyykö tuloksia jostain? Kolme parastakin riittäisi. 88.114.95.29 8. heinäkuuta 2009 kello 20.25 (EEST)

Tietääkseni Varbergissa Ruotsissa. Tuloksista ei tietoa. --Anr 8. heinäkuuta 2009 kello 20.43 (EEST)
Muistiinpanoistani löytyivät vain tällaiset "tulokset": Helge Wasenius voitti ponnahduslautahypyt, Juha Tikka voitti 200 m:n ru:n voittaen ME-mies Knud Gleien, Aulis Kähkönen ja Toivo Myyryläinen ottivat 200 m:n pu:ssa kaksoisvoiton, ja Aulis Kähkönen, Juha Tikka, Toivo Myyryläinen ja Pentti Paatsalo voittivat 4x100 m:n sku:n.
Sivulta http://www.sci.fi/~sut/1953/010853.html löytyvät maininnat
  • 8.8.1953: Varbergin kalliolouhokseen sijoitetussa altaassa suomalaiset uivat kolme PM-kultaa: Juha Tikka 200 m:n rintauinnissa (2.46,1), Aulis Kähkönen, Tikka, Toivo Myyryläinen ja Pentti Paatsalo 4x100 m:n sekauinnissa (4.45,3) ja Helge Wasenius ponnahduslautahypyissä.
  • 9.8.1953: Varbergin PM-uinneissa Suomen päivän saalis on kulta, hopea ja viisi pronssia: 200 m:n perhosuinnissa Kähkönen (2.45,3) ja Myyryläinen uivat kaksoisvoittoon.
Fokus Urheilu 2:ssa (1970) on varmaankin mainittu myös muunmaalaiset mestarit. --Lax 9. heinäkuuta 2009 kello 14.13 (EEST)
Kiitos tiedosta. Löytyykö mistään vielä tietoa siitä, ketkä voittivat tuon hopean ja nuo viisi pronssia? 194.100.223.164 9. heinäkuuta 2009 kello 15.22 (EEST)
Toisen päivän hopean toi Toivo Myyryläinen, kuten lainauksista käy ilmi. Ensimmäisenä päivänäkin Suomi sai himmeämpiä mitaleja (lukumäärästä ei ole nyt tietoa), koska toisaalta muistiinpanoistani löysin seuraavia mitalitietoja: Anneli Haaranen hopeaa 100 m:n su:ssa ja pronssia 4x100 m:n vu:ssa (joukkueessa mukana ainakin Ritva Järvinen ja Kaija Mäkelä), Mäkelä viestipronssin lisäksi pronssia 200 m:n ru:ssa, Birger Kivelä pronssia kerroshypyissä. --Lax 10. heinäkuuta 2009 kello 20.56 (EEST)

[muokkaa] Kenny Everett

Sattuisiko joku muistamaan Kenny Everett Show'n hahmojen nimiä suomeksi? Sid Snot on Sikailija-Sid, mutta siihen loppuu oma muisti. Muita olivat ainakin skinhead Gizzard Puke, hiusmuotoilija Marcel Wave ja drag-artisti Cupid Stunt. --Otrfan 9. heinäkuuta 2009 kello 15.42 (EEST)

Minulla on DVD-boksi "Kenny Everett - The Complete Naughty Bits!", mutta siinä ei valitettavasti ole suomenkielistä tekstitystä. En ole koskaan tiennytkään, että niitä nimiä oli suomennettu! –Crimson Cherry Blossom™ 9. heinäkuuta 2009 kello 23.40 (EEST)
Ainakin Sikailija Sidille oli suomenkielinen nimi annettu. Muista ei itselläni ole muistikuvaa - siitä on kuitenkin neljännesvuosisata, kun sarja Suomessa televisiosta tuli. Sidin uskalsin artikkeliin laittaa ihan ulkomuistista, vaikkei sillekään taida foorumiosumia kummempaa lähdettä löytyä. --Otrfan 9. heinäkuuta 2009 kello 23.49 (EEST)

[muokkaa] Kuvion nimi

"Piparkakkukuvio"

Mikähän on virallinen nimi tuolle kuviolle, joka on yhdistelmä ympyrästä ja sinifunktiosta? --Jarmo Turunen 10. heinäkuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

[muokkaa] Elefantti ja sarvikuono

Osaako joku kertoa, miten tämä on mahdollista? Kaksi eri lajia! –Crimson Cherry Blossom™ 11. heinäkuuta 2009 kello 00.13 (EEST)

Nylpyttäähän se koirakin ihmisen jalkaa. Lienee kaveri turhautunut... --albval (keskustelu) 11. heinäkuuta 2009 kello 01.31 (EEST)
Kaikki on mahdollista. On nähty "erikoisempia tapauksia" :D --Ville Siliämaa 11. heinäkuuta 2009 kello 01.43 (EEST)
Todettakoon nyt kuitenkin, että myös kuvamanipulaatiot ovat mahdollisia (vaikka voihan tuo nyt toki olla aitokin).--Urjanhai 11. heinäkuuta 2009 kello 10.25 (EEST)
Kiitos kaikille! –Crimson Cherry Blossom™ 11. heinäkuuta 2009 kello 19.03 (EEST)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Neuvonta
Henkilökohtaiset työkalut