Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Ringed space suomeksi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matematiikassa on käsite ringed space, esim. http://www.math.uchicago.edu/~may/VIGRE/VIGRE2009/REUPapers/Nelson.pdf . Onko tämä suomeksi rengasmainen avaruus vai rengastettu avaruus vai jotain muuta? --85.76.72.52 2. joulukuuta 2014 kello 00.44 (EET)

Rengasavaruudesta olen joskus kuullut. Tiedä sitten onko se sama asia. --Vnnen (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 17.46 (EET)
Näköjään vuonna 2003 käytettiin termiä renkainen avaruus, http://www.math.helsinki.fi/kurssit/alggeom/h8.gif . --87.100.147.174 21. tammikuuta 2015 kello 22.48 (EET)

Rhinoplastia ja septoplastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa näillä on? Millä sanalla kutsutaan nenän väliseinän vinoutta? --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 16.16 (EET)

Edellinen tarkoittaaa nenän muuovausta, jälkimmäinen tarkoittaa vain väliseinän korjausta. Nenän väliseinän vinoutta kutsutaan nenän väliseinän vinoudeksi, mutta lääk. lat. se on deviatio septi nasi (jos nyt meni taivutus oikein). --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 02.00 (EET) Miksi muuten kysyt? :p --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 02.03 (EET)

Taideteoksen siirtäminen puulta kankaalle tms.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävin Lontoon National Galleryssa ja siellä oli joitain taideteoksia, jotka oli alkujaan maalattu puulle tai freskoksi, mutta siirretty kankaalle. Kuinka teos siirretään materiaalilta toiselle? --188.67.185.160 4. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)

Vaikkapa näin. -Ochs (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 23.47 (EET)
Tuossa siis maalauksen puupohja hiotaan pois takapuolelta ohuinta pintakerrosta lukuunottamatta. Mutta miten se toimii seinämaalausten kanssa? Esimerkiksi Francisco de Goyan "Mustat maalaukset" (en:Black Paintings) siirrettiin hänen talonsa seiniltä kankaalle 1800-luvun lopulla. Tehtiinkö tämä siten, että talon seinät purettiin ulkoapäin kunnes niistä jäi joku millin ohut kerros kiinni maalipohjaan? Jotenkin tuntuisi siltä, että kiviseinään tehdyn freskon siirtäminen on oltava paljon monimutkaisempaa kuin puupaneeliin maalatun. Vaikka enhän minä tästä aiheesta mitään tiedä. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 18.57 (EET)
Eri menetelmiä lyhyesti: http://brunelleschi.imss.fi.it/benozzogozzoli/technics/StrappoDetachment.html .--J (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)
Sikäli kun tuota ymmärsin, niin rappauksen pintakerros (ja sen mukana seinämaalaus) on mahdollista irrottaa seinästä naputtelemalla niitä etupuolelta kumivasaralla, jolloin seinää ei tarvitse purkaa takaa. Ja ilmeisesti tämä pystytään tekemään siten, että maalaus irtoaa seinästä ja tarttuu etupuolelle asetettuun liimapintaan yhtenä kappaleena eikä lukemattomina sirusina. Kaipa tuo sitten on uskottava. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 15.08 (EET)

Maustekakku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monta päivää ennen syömistä mautekakku kannattaa valmistaa, jotta mausteet maistuvat hyvin, mutta kakku ei maistu vanhalta? --Maldenss (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)

Joulu meni jo, mutta tuo riippuu kokonaan reseptistä. --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 01.56 (EET)

Ravintoloita Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sain työpaikalta palkkioksi hyvästä työstä yhdessä projektissa 50 € lahjakortin vapaavalintaiseen ravintolaan Suomessa. En viitsi tämän vuoksi vaivautua Helsinkiä, tai tarpeen vaatiessa muuta pääkaupunkiseutua, pidemmälle. Olisiko kellään suositella jotain hyvää ravintolaa? Ei haittaa jos menee muutaman euron tuon 50 € yli. Kaksi vuotta sitten sain kokonaisen 100 € lahjakortin ja sen vuoksi etsin itselleni naisseuralaisen, jonka kanssa kävin kahdestaan syömässä ravintola Haraldissa Helsingin keskustassa, ja ihan hyvä kokemus oli. Mutta nyt tällä kertaa kun lahjakortin arvo on vain 50 €, niin en aio etsiä naisseuralaista vaan käyttää koko summan itse. Yksi vaihtoehto olisi mennä Haraldiin uudestaan, mutta mieluummin haluaisin kokeilla jotain toista ravintolaa. JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.34 (EET)

Käy Salutorgetissa Kauppatorin laidalla. Pohjoisesplanadi 15. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.03 (EET)
Tai jos haluat jotain mitä et ole ennen maistanut, lisää 12e ja mene Farangiin. Bar Sandroon voisi viedä seuralaisenkin. --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.20 (EET)
Tuo Farang-ehdotus kuulostaa houkuttelevalta, mutta maistelumenun suositusviinit maksavat halvimmillaan 42 €, mikä tekisi koko hinnaksi 104 €. Työpaikan lahjakortti kattaa siitä vain 50 €, mikä tekisi minun maksettavakseni 54 €, mikä on minulle liikaa. Onko sieltä mahdollista saada suositusviinien sijaan vain yksi tai pari lasillista jotain tavallista viiniä? JIP (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 22.11 (EET)
Jees, voi ottaa vain lasin jotain viiniä tai juoda vaikka koko aterialla pelkkää vettä. Itsekin tein niin kun tuolla kävin. EDIT Tämä bloggari otti aasialaisen oluen ja oli tyytyväinen. --Tappinen (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 22.14 (EET)

Toinen vaihtoehto ilmestyi tänään. Minut on kutsuttu mukaan syömään Cantina Westiin helmikuussa. Oman laskuni maksan itse. Suosituslistalta löytyi Cajun-ruutipihvi hinnaltaan noin 30 €. Jos laitan siihen päälle vielä jälkiruoan ja pari olutta, siitä saattaa hyvinkin tulla tuo 50 € täyteen. JIP (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 21.18 (EET)

Samannimiset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaako kukaan sanoa mikä on suomenkielisen wikipedian täsmennyssivujen ennätys suomalaisten henkilöiden osalta siinä, kuinka monta samannimistä henkilöä on? --Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 16.14 (EET)

Nopealla haulla löysin sellaiset kuin Matti Järvinen (6) ja Mikko Mäkelä (7). Grep-työkalulla tämä onnistuu siten, että syöttää työkaluun jonkun suositun nimen ja kaarisulkeen (esim. syöttämällä ^Juhani .*\) työkalu hakee ne artikkelit, jotka alkavat kirjaimin "Juhani" ja sisältävät )-merkin tai syöttämällä  Korhonen .*\) työkalu hakee ne, jotka sisältävät merkkijonon " Korhonen" ja sisältävät )-merkin). Esimerkkihaku, jossa on kymmenen suosituinta miehen ja naisen etunimeä, ja toinen esimerkkihaku, jossa kymmenen suosituinta sukunimeä. Hakuja voi joku jaksava halutessaan laajentaa. Tämä hakutapa toimii tietysti sitä huonommin, mitä enemmän täsmennyssivu sisältää punalinkkejä. 84.249.84.11 29. joulukuuta 2014 kello 22.31 (EET)
Virtasen ja Korhosen täsmennyssivuja vilkaisemalla löytyi artikkelit kuudesta viidestä Jarmo Korhosesta ilman yhtään punalinkkiä. Kuka pistää paremmaksi? –Kotivalo (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 22.13 (EET)

Luistelu muulla alustalla kuin jäällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olin joulun seutuun Budapestissa ja siellä oli pari ulkona olevaa luistelukenttää, joissa kyllä luisteltiin normaaleilla luistimilla, mutta se alusta ei ollut jäätä, vaan jotain muovimaista ainetta. Osaako joku kertoa, mitä tuollainen aine on ja kuinka yleisesti siitä tehdään luistelukenttiä?--LCHawk (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 09.30 (EET)

http://en.wikipedia.org/wiki/Synthetic_ice --J (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Viisumivapaa matka Venäjälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystäväni asuu maassa, jonka kansalaiset eivät tarvitse viisumia matkatakseen Venäjälle. Tarvitseeko hän sinne päästääkseen joitain muita dokumentteja? Eräällä sivustolla sanottiin, että esim. Ukrainalaiset tarvitsevat jonkinlaisen kutsun paikalliselta, mutta eivät varsinaista viisumia. En löytänyt asiasta tietoa Venäjän virallisilta internetsivuilta. 84.251.114.88 1. tammikuuta 2015 kello 13.03 (EET)

Jos lähtisit vaikka siitä, mistä maasta hän on kotoisin. —Aku506 1. tammikuuta 2015 kello 17.55 (EET)

Tämäpäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Aikoinaan neuvostokansalaiset tarvitsivat jopa maastapoistumisviisumeita. Milloin tuo lie poistunut käytöstä vai onko vieläkään? --Höyhens (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 16.02 (EET)

iTunes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi. Mulla on ongelma iTunesin kanssa kun soitan mp4-tiedostoja soittolistassa. Jos painan pausea esimerkiksi toisen tiedoston aikana ja aloitan soittolistan alusta, niin siirtyessään ensimmäisestä tiedostosta toiseen, soitto ei ala tiedoston alusta vaan suoraan kohdasta, jossa olen laittanut pauselle. Osaisiko joku neuvoa kuinka saan säädettyä asetuksista niin, että soitto alkaa tiedoston alusta? --77.95.242.32 3. tammikuuta 2015 kello 12.09 (EET)

DVD-editori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietäisikö joku ilmaisen ja helppokäyttöisen DVD-editorin? Minun pitäisi leikata yksi filmi puoliksi (sisältää kaksi balettiesitystä, josita tahtoisin vain toisen; yhdessä eivät mahdu yksikerroksiselle DVD:lle) ja lisätä toiseen kohtaustunnisteet (DVD:llä on kyllä kohtausvalikko, mutta kun filmin pyöriessä painaa seuraavaan kohtaukseen, filmi hyppää suoraan loppuun/DVD-valikkoon). --87.93.30.6 7. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)

Asunnon kuvaaminen ikkunasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi. Muistelisin, että lain mukaan ikkunasta saa katsoa asuntoon sisälle paljain silmin, mutta kiikareilla tms. apuvälineillä katsominen on kielletty kuten myös kuvaaminen (kotirauhan häirintä tms.). Osaisiko joku kertoa tarkemmin, kuinka asia on laissa määritelty? 188.67.192.115

Asunnossa olevan ihmisen kuvaaminen ikkunan takaa on salakatselua (joka on luvatusta rangaistuksesta päätellen pahempi rikos kuin kotirauhan rikkominen): Rikoslaki, 24 luku, §6, Salakatselu täällä. --Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 01.53 (EET)
Uutisissa on usein videoita, joissa kuvataan ihmisiä ikkunoissa, joten lakia ei ilmeisesti vahdita kauhean tarkkaan. Tässäkin kuvataan suoraan sisään ikkunasta ulos katselevia ihmisiä. --188.67.124.22 9. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Tuommoinen on ehkä rajatapaus, kun ihminen melkein työntää yläkroppansa ja kissansa kotirauhan piiristä julkiseen katutilaan, eikä kuvassa näy mitään henkilöä halventavaa. Jos se oli diplomaatti ja kissansa katsomassa Ranskan lähetystön ikkunasta ulos, tapaus on mielenkiintoinen: sovelletaanko Suomen salakatselupykälää, jos salakatseltava on Ranskan maaperällä? –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 14.35 (EET)
Se on asianomistajarikos. --Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 14.41 (EET)
Niin on. Miten se sinusta vaikuttaa ja mihin? –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 14.44 (EET)
Edellä kirjoitetetiin "joten lakia ei ilmeisesti vahdita kauhean tarkkaan". Sitä vahtivat vain salakatselun kohteeksi joutuneet. -Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)

Mitä ERM tarkoittaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä tämä European Exchange Rate Mechanism eli ERM on ja mitä se tarkoittaa vapaasti suomennettuna? Entä millä perusteella joku euroopan maa joka ei vielä kuulu euroon voi liittyä ERM:ään ennen euroon siirtymistä?--62.72.228.251 11. tammikuuta 2015 kello 06.45 (EET)

Euroopan valuuttakurssimekanismi. Tietoa vuodelta 1996. Kattavampaa, mutta tiedä sitten kuinka luotettavaa tietoa en-wikistä: en:European Exchange Rate Mechanism. Nykyään puhutaan jo ERM II:sta. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 23.54 (EET)

Postipakettien tullaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minulle on saapunut tullattava postipaketti. Aikaa maksaa verot ja saada se hyppysiini on 24.01.2015 asti.

Miten ihmeessä tämä oikein muka tehdään? Saamassani ilmoituksessa ei lukenut missä lähetys on tai missä sen voi käydä tullaamassa. Tullin nettisivuilla sanottiin käytännössä että ainoa paikka koko pääkaupunkiseudulla jossa postipaketteja voi tullata on Vuosaaren satama. Se on aika hemmetin kaukana sekä kodistani että työpaikastani.

Voinko jotenkin maksaa verot netissä ja saada paketin lähipostiini? Ilmoituksessa sanottiin että tarvitaan kauppalasku/tilausvahvistus/maksukuitti, henkilötunnus ja selvitys lähetyksen sisällöstä. Kyseesä on eBaysta ostettu tavara. Minulla on eBayn ja PayPalin tilausvahvistukset ja henkilöllisyystodistus. Mutta miten voin näyttää ne tullille jos en pääse paikalle sinne Vuosaareen ja maksan verot netissä? JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.41 (EET)

Itselläni oli kerran tullattavaa ja kuljetusyhtiö (DHL Express) hoiti tullauksen puolestani sen jälkeen kun olin sen ensin maksanut erikseen heille. Lähettivät DHL:n kautta itselleni ainakin selkeät toimintaohjeet tekstiviestillä. Auttaisikohan tämä sivu asiassa: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/netista_ostaminen/tulliselvityksen_tekeminen/? Itselläni taisi olla siis tuon sivun kohta 3) Käytät huolintayrityksen palveluita. --Stryn (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.51 (EET)
Ainoa toinen tullipostin paketinhakupaikka koko pk-seudulla näkyy olevan Vantaan Hakkila, kaukana sekin. Surkeaa palvelua, jos ei edes kerrota mitä tulee tehdä. Itse asui vuosia sitten Helsingissä, ja tullipostipaketin haku oli niin helppoa että olen unohtanut missä se tapahtui, pääpostissa varmaan. Soita tullineuvontaan 0295 5201. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.52 (EET)
Osoittautui, että tulliveron voi maksaa netissä, sen kuin ilmoittaa laskun loppusumman. Itse laskua ei tarvitse koskaan näyttää tullille. Tulli lähettää sitten paketin lähimpään postiin. Paketti on nyt hyppysissäni. JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.05 (EET)

Kysymys Suomen presidentin veto-oikeudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentin veto-oikeus oli jo ennen vuoden 2000 perustuslakia vain lykkäävä. Mutta oliko se nykyistä merkittävämpi siten, että vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen eduskunta saattoi käsitellä presidentin hylkäämän lain uudelleen? Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.14 (EET)

Suomen Hallitusmuoto 19 §. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.26 (EET)
Meneekö se nykyään niin, että eduskunta voi käsitellä sen uudelleen jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja? Jos vastaus on kyllä, kannattaa luultavasti artikkeliin Suomen tasavallan presidentti lisätä tieto tuosta muutoksesta. Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.34 (EET)
Ennen Suomen presidentillä oli valtaoikeuksia kuin valtakunnankanslerilla ja Urho Kekkonen hajotti esimerkiksi Suomen laillisen hallituksen, kun se oli hänen mielestään tarpeellista. Kekkosta seurannut presidentti Mauno Koivisto kuitenkin riisui presidentiltä valtaoikeudet heti kun oli saanut valmisteltua asiakirjat Suomen liittämiseksi EU:hun ja eurovaluuttaan. Koiviston jälkeen presidentit, kuten Tarja Halonen ja nykyinen Sauli Niinistö, ovat sitten olleet seremoniamestareita tai impotentteja. Sehän olisi kauhukuva, jos Suomeen valittaisiin presidentti, joka haluaisi EU:sta ja eurosta eroon ja käytännössä sen vuoksi Suomen presidentillä ei ole enää valtaoikeuksia, jotta tuo kauhukuva ei toteutuisi. Presidentin valtaoikeuksien riisuminen on siten ollut aivan tietoinen juttu ja ehkä hyväkin juttu, riippuu kuka asiaa tarkastelee. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Mitä käytänöllisiä oikeuksia Suomen presidentillä sitten on? Muistan lukeneeni että Ruotsin kuninkaalla ei ole enää mitään oikeuksia, asema on puhtaasti seremoniallinen. Kun nykyinen Ruotsin kuningas meni eräällä valtiovierailulla esittämään mielipiteensä poliittisesta kysymyksestä, siitä nousi hirveä skandaali. Iso-Britannian kuningattaren asema on melko pitkälle myös seremoniallinen, mutta hän saa sentään tehdä jotain. Mitä oikeuksia siis Suomen presidentillä ja Iso-Britannian kuningattarella on? JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.32 (EET)
Iso-Britannian kuningatar ymmärtääkseni periaatteessa omistaa ainakin kaikki Iso-Britannian ja Kanadan maat ja siten Iso-Britannian kuningatar Elizabeth on "maailman suurin maanomistaja". Suomen presidentti on ainakin Suomen asevoimien ylipäällikkö. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.17 (EET)

»Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota ja valita pääministeri. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta.»
(Yhdistynyt kuningaskunta#Politiikka)

--SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 29. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)

Nyt on kiire, minä maksan sakot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuo on leffoista tai kirjoista tuttu sanonta taksinkuljettajalle. Olen kuullut, että tuota käytetään nykyäänkin. Mikähän on sanonnan etymologia, onko se suomalainen keksintö? Onko Suomessa ikinä maksettu vallesmannille sakkoja käteisellä heti tien varressa, jolloin tuossa olisi edes jotain järkeä. Olisi hauska nähdä se taksinkuljettaja, joka saatuaan oikeudessa sakkoja ja ajokieltoa törkeästä liikenteen vaarantamisesta lähettää laskun useita kuukausia sitten kyydissä olleelle asiakkaalle, jolla oli kiire lentokentälle. Sanonta antaa ennemminkin viitteitä siihen suuntaan, että kyydissä on niin korkea herra, että poliisi päästää matkan jatkumaan ja vie kättä lippaan. --Pxos (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 22.54 (EET)

Tämä on mielenkiintoinen ja kannattaisi lisätä Wikisanakirjaan muiden iloksi. Kai tuolla on konkreettinen merkitys, eikä se olisi vain vitsi? Ylinopeussakkoja varmaan tarkoitetaan? Minkälaista oli ennen ylinopeuden valvonta? Poliisit varmaan eivät mitanneet nopeutta millään laitteella, vaan luottivat silmiinsä nähdessään ohitse pyyhältäviä ajoneuvoja? Varmaan poliisit sitten saivat kiinni ja sakot maksettiin poliisisedän kouraan? No epäilen kyllä, tokkopa ihmisillä oli yleisesti isompia seteleitä mukana, mutta shekkivihko ehkä saattoi ollakin. Oliko sitten kyse siitä, että vain varakkailla oli autot aikoinaan, mutta toisaalta tässähän oltiin liikkeessä taksilla eikä suinkaan omalla tai kaverin autolla? --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.12 (EET)
Pystyikö poliisi ennen sakottamaan tuosta vain? Eli sanoiko poliisi "50 markkaa maksettava nyt" ja sitten kaivettiin kuvetta? Jotenkin tuntuu epäuskottavalta, sillä tuossa voisi mennä virantoimitukseen liittyvät ja omat rahat sekaisin. Ja nehän menisivät sekaisin? --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.19 (EET)
Esimerkiksi Saksanmaalla sakko maksetaan saman tien tänä päivänäkin, kortti tai käteinen. Jos ei maksua, matka pysähtyy. Muilla kuin paikallisilla "hyvällä" tuurilla paikallisen peltipoliisinkin ottama kuva tulee maksuun rajalla. Ja jos ei ehdin niin lappu tulee kotiin asti. --EsaL-74 (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 00.54 (EET)
Suomessa tuskin ennen Väestörekisterikeskuksen tietoja olikaan vaan oli vain kirkonkirjat, eikä ollut ihmisillä puhelimia tai ainakin maaseudulla lankapuhelimet yleistyivät myöhään. Maailma oli kovin erilainen. Nykyään poliisi ja oikeuslaitos löytävät jokaisen suomalaisen oikean osoitteen hetkessä ja lähettävät haastemiehen oikealle ovelle koputtelemaan (tai itse asiassa haastemies soittaa matkapuhelimeen, että odottaa parkkipaikalla, että tuleppas tänne noutamaan lappuset). --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 01.02 (EET)
Yksi asia voisi olla, että tämä olisi vielä vanhempaa perua, ajalta jolloin taksia vetivät hevoset. No hevosilla kai harvemmin ylinopeutta pääsikään, mutta olisiko hevoskärryjä voinut ajaa varomattomasti tai liikennettä vaarantaen? Tai ehkä kyse on ollut alun perin varakkaan henkilön henkilökohtaisesta autonkuljettajasta, joka oli palkkasuhteessa tämän kiireessä olevan kanssa? Siis sellaisesta chaufföristä, joka odotti nahkaiset ajohansikkaat käsissään herraa kyytiin. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.25 (EET)
Anekdootti Suomen ulkopuolelta: Zlatan Ibrahimovićin elämäkerran mukaan hänen isänsä lupasi maksaa sakot, kun pikku-Zlatania vietiin taksilla Malmön sairaalaan. --Silvonen (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 08.20 (EET)
Maksetaanko Ruotsissa ylinopeussakot poliisisedän kouraan "tässä ja nyt"? --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 11.23 (EET)

Asukasluvultaan suurin kaupunki=pääkaupunki?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on yleisempää: se, että valtion asukasluvultaan suurin kaupunki on pääkaupunki vai että se ei ole?--LCHawk (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 09.09 (EET)

Suurin kaupunki on selvästi yleisemmin pääkaupunki kuin ettei se olisi. Meillä on luettelo asiasta (Luettelo valtioista, joiden pääkaupunki ei ole valtion suurin kaupunki), enwikissä ilman korjauspyyntöjä en:List of countries whose capital is not their largest city. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 09.58 (EET)
Keskeisiä kai Canberra Australiassa, Brasília Brasiliassa, Pretoria Etelä-Afrikassa ja Washington DC Yhdysvalloissa, jos tämä olisi jokin tietokilpailukysymys. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 11.22 (EET)
Myös Intian pääkaupunki Delhi ja Kiinan pääkaupunki Peking täyttävät määritelmän (vaikka ne eivät jää yhtä paljon koossa jälkeen maansa suurimmasta kaupungista) ja ovat varmaan suurimmat tapaukset. Käsittääkseni metropolialueita sopivasti rajaamalla on myös mahdollista saada sellainen tulos, että Italian suurin kaupunki ei olekaan Rooma vaan Milano. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 12.01 (EET)

Suomalaisia salaliittoja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa ollut mitään salaliittoja? JFK, 9/11 ja vastaavat ovat kiinnostavia, niin onko mitään mehukkaita suomalaisia salaliittoja? Siis oikeita tai ns. salaliittoteorioita, jotka nekin on tietenkin oikeita. Pitää vain varoa satelliiteista ammuttavia säteitä ja salakuuntelulaitteita. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.16 (EET)

Kekkonen oli(/on) humanoidi ulkoavaruudesta. Tälle on myös todisteita...--188.67.107.229 16. tammikuuta 2015 kello 21.19 (EET)
Liittyykö siihenkin nurmikumpare AKA grassy knoll? ;D --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.24 (EET)
Jäniksen vuodessa todistettiin, että Kekkonen oli vaihdettu kaksoisolentoon.--RicHard-59 (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 00.31 (EET)
Heikki Urmas: Koivisto oli KGB:n agentti ja Keijo Liinamaa ja Väinö Leskinen murhattiin.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.14 (EET)
Väinö Leskinen oli itse CIA:n agentti. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
No niin, sittenhän siitä ei ole mitään epäilystä. Lisäksi Voima (lehti) sisältää paljon salaliittoteorioita, mutta yleensä ne taitavat olla vain kansainvälistä tuontitavaraa.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
"Etkö sinä vaikuta lievästi vainoharhaiselta?"
"-Niinhän "ne" haluavat sinun uskovan." --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 00.18 (EET)
Ja jos haluaisi urheilla merkittävyyskäytännöllä, niin Homokaasu tai Radiolähetin hampaassa. - Nehän ovat suomessa tunnetumpia kuin Foliohattu. --Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)
Homokaasu on ihan totta: http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4174519.stm --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.49 (EET)
Entä jarrukiisseli? --Pitke (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 13.41 (EET)

Haetaanko tässä Wikipedian ylläpitäjien ja välityslautakunnan cabalia ? --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 13.47 (EET)

Chartreuse-likööri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ostin Ranskasta 2 dl pullon Chartreuse-likööriä. Se on ihan hirveän vahvaa, 55%, mistä johtuen tuota voi juoda vain hyvin vähän kerralla. Mutta se maistuu tosi hyvältä. Saako sitä mistään Suomesta? JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Katso Alkon tuoteluettelosta. Jos Alkon tuoteluettelosta ei ko. likööriä löydy, niin sitä ei saa mistään Suomesta ostettua, siis jos pulloa ajattelee. Varmaan jostain Hotelli Tornin baarista saanee, jos kielen päältä haihduttaakseen. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.10 (EET)
Voinee tilata tuottajalta Alkon kautta laatikoittain, mutta hintaa tulee rutkasti. --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 14.27 (EET)
Chartreuse-likööri 0,35L Alkon sivulla.--RicHard-59 (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 14.43 (EET)
(Äh, älä kerro kellekään mutta huomasin just että tuotahan join omissa häissäni.) --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 15.59 (EET)

Miten kauan ihminen voi olla ilman seuraa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko tuota testattu tieteellisesti? Siis että milloin alkaa nuppi tutista? Suomessa oli joskus kuritushuonetta rangaistuksena ja se oli eristyksissä olemista. Elokuvassa Cast Away päähenkilö keksii lentopallosta itselleen juttuseuraa. --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 18.20 (EET)

Tämä riippuu täysin ihmisestä. Monet askeetikot tai erakot saattavat viettää valtaosan elämästään tarkoituksellisesti eristyksessä muista ihmisistä, vaikka heillä saattaa toki tällöinkin olla esim. Jumala seuranaan. Luulen, että toisille ihmisille jo ajatus eristykseen joutumisesta voi tuottaa fyysistä pahoinvointia. --188.67.82.93 18. tammikuuta 2015 kello 20.39 (EET)

Nimien siirrekirjannus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.32 (EET)

Gender Gap[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Gender Gap>--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.17 (EET)

Sivun alussa olevassa laatikossa on lause "Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan". Mutta eihän tuo taida liittyä Wikipediaan kuin 100-prosenttisesti. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.31 (EET)
Olet oikeassa. Siirsin. Pahoitteluni huolimattomuudesta. Aioin ensin kirjoittaa yleisemmän kysymyksen, enkä huomannut vaihtaa osastoa kun muutin kysymyksen spesifimmäksi.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.17 (EET)

Miten Jenkit kertovat kotipaikkansa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen seuraillut tässä paria amerikkalaista tosi-tv-ohjelmaa ja kiinnittänyt huomiota siihen, miten kilpailijat kertovat sen, mistä ovat kotoisin: Jos he ovat jostain isosta, tunnetusta miljoonakaupungista, kuten New York tai Los Angeles, he kertovat sen. Jos he ovat jostain pikkupaikkakunnalta, he sanovat vain osavaltion. En tunne itse amerikkalaisia, mutta toimivatko he myös arjessa tuon säännön mukaan? Jos, niin miksi ihmeessä? Mikseivät he sano, että olen kaupungista x ja osavaltiosta y, jos kaupunki ei ole iso ja tunnettu?--LCHawk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.37 (EET)

Kai ne arvelevat, ettei kuulija kuitenkaan tunne pikkupaikkakuntaa, joten turha sitä on kertoa. Olen live-keskustelussa kuullut samaan tapaan henkilön kertovan "I'm from upstate New York". --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.53 (EET)
Ilmeisesti he ajattelevat, että kun pikkupaikkakuntaa ei kumminkaan tunneta, on sama käyttää vain isompaa yksikköä. Monilla amerikkalaisilla on varsin summittainen tapa ilmaista kotipaikkansa, varsinkin jos se on pieni ja vähemmän tunnettu. Mutta jos sanovat esim. Cincinnati, Ohio, se tarkoittaa mainitussa valtiossa olevaa kaupunkia, koska samannimisiä kaupunkeja on myös Arkansasissa, Kaliforniassa, Indianassa ja Iowassa. Riippuu myös siitä, kenelle ja missä asia kerrotaan. Vastaavasti jos helsinkiläinen kertoisi amerikkalaisessa tosi tv-ohjelmassa kotipaikkansa, hänen olisi ehkä hyvä sanoa olevansa Helsingistä, Suomesta, koska monikaan amerikkalainen ei muista missä päin maailmaa joku Helsinki on. Mutta jos oululainen olisi vastaavassa tilanteessa, hänen ehkä kannattaisi sanoa olevansa vain Suomesta tai Pohjois-Suomesta. Ja ettei sitä sekotettaisi Wisconsinissa olevaan pikkupaikkakuntaan, Ouluun.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 14.14 (EET)
Samanlailla suomalainen kertoo Euroopassa olevansa Suomesta. Ei esim. Kihniöstä, Suomesta. Eli vastaaja pyrkii aina antamaan toista jollain tavalla hyödyttävän vastauksen, joka johtaa mielekkääseen mielikuvaan. "Okay, she's from Finland" mieluummin kuin "Oh no, she's form Kiinii-Vimland. I really don't know where Kiinii-Vimland is." Gopase+f (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.21 (EET)
Ok, tästä voisi heittää jatkokysymyksen, miten espoolaiset tai vantaalaiset kertovat kotipaikkansa maailmalla, sanotaan vaikka Yhdysvalloissa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)
Joo, mutta tässä tapauksessa oli kyse amerikkalaisesta tosi-tv-sarjasta, joten voisi ajatella, että se on suunnattu ensisijassa Amerikan markkinoille, jolloin tällainen Euroopassa kerrotaan olevamme Suomesta-vertailu ei ole ehkä ihan validi.--LCHawk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)
Eurooppa ja Yhdysvallat ovat pinta-alaltaan suurin piirtein samankokoisia. Yhdysvaltain väkimäärä taas vastaa suurinpiirtein Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa. Eli samankokoisista "paikoista" on kyse. Miten ite aattelit esitellä itsesi eurooppalaiselle TV-yleisölle? Gopase+f (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.49 (EET)
Eihän tämä edes ole mitenkään yhdysvaltalaissidonnaista. Kyllä itsekin olen kuullut usein jonkun uuden tuttavuuden kertovan minulle, että on kotoisin Itä-Suomesta, läheltä Turkua tai jotain muuta vastaava, jos ei olekaan kotoisin ihan suurimmasta paikkakunnasta. --PtG (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 17.46 (EET)
Kyllä itsekin mieluummin sanon vain Finland ja odotan mahdollista jatkokysymystä "Which part of Finland?". Ja kysyjän tositv-tapauksessa paljon riippuu yksinkertaisesti siitä, mitä ohjaaja on ohjeistanut esiintyjät sanomaan. Kuten tiedämme, tosi-tv on mahdollisimman kaukana todellisuuden dokumentoinnista. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 17.48 (EET)
Yhdysvalloissa on käytännössä vain kaksi kulmaa, joissa on asutusta. "I'm from El-Ei" eli Los Angeles (LA) tai "I'm from Njuu Jook" eli New York, sen tarkemmin erittelemättä kaupunginosaa tms. Muu on ns. "flyover countryä" eli ylilentoaluetta, jonka oppii ymmärtämään kun ramppaa New Yorkin ja Los Angelesin väliä. Upstate New York sanotaan erikseen, koska pelkkä Njuu Jook on synonyymi Manhattanille ja sen välittömille lähialueille. Jos on esim. jostain Kansasin, Nebraskan tai Oklahoman tuppukylästä, niin sanotaan vain osavaltion nimi. Chicago on aika iso kaupunki, joten siitä myös usein puhutaan (ei kuitenkaan sanota olevansa Illinoisista juurikaan). Nykyään Texas alkaa olla vetovoimaistakin vetovoimaisempi ja yhä useampi sanoo olevansa Dallasista tai Houstonista ja lentokentillä näihin suuntaavien lentokoneiden portit ovat tupaten täynnä. Nuorten keskuudessa Denver on aika suosittu. Ehkä jokin knoppi olisi, että Portland sanotaan Portland, Oregon tai Portland, Maine, sillä ne on aika 50/50. Jos itse pitäisi veikata, niin veikkaisin että Texasista tulee vielä koko maan napa. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.35 (EET)
(Alahuomautus: Eikös Njuu ole pikemminkin brittienglantia? Paikallisia lausuntatapoja on monia, eksoottisimpana kai [nɪu jɔək] eli suurin piirtein ”Niu Joök”.) --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.36 (EET)
Ns. New Yorkin aksentti oikeaoppisesti on "hemmetin kova", "tyly" aksentti, johon kuuluu aika hidas ja venyttävä tyyli. Erinomaisen tyylinäytteen antaa miljardööri suursijoittaja Carl Icahn. Fuhgeddaboudit! Ei tuota oikein kukaan enää nykissä puhu sellaisena kuin aikaisemmin. Nykkihän puhdistui 1970- ja 1980-lukujen jälkeen kovin siloiseksi ja varmaan aksentti sen mukana. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 21.57 (EET)
Miten Jenkit muuten yleensä esittelevät kotipaikkansa jossain maansa ulkopuolella? Sanovatko he vain osavaltion vai myös olevansa yhdysvalloista? Ainakin Wikipedian artikkeleissa on usein merkitty pelkästään osavaltio synnyin- tai kuolinpaikan kohdalla. --178.55.216.108 21. tammikuuta 2015 kello 18.53 (EET)
Wikipediassa Yhdysvallat on oletusmaa, sen takia monet laittaa suomalaisten henkilöiden kotipaikan perään Suomi, että ei jää arvailun varaa. --87.93.114.36 21. tammikuuta 2015 kello 19.05 (EET)
Jenkki on ulkomailla varmaankin turisti, liikematkalainen tai sotilas. Yhdysvaltalaiset matkailevat yleensä oman maansa sisäpuolella, eikä perinteisesti todellakaan kaikilla ole ollut passia ulkomaanmatkailua varten. Viimeisimpien tietojen mukaan yhdysvaltalaiset ovat hankkineet passeja ulkomaanmatkailua varten aika ahkerasti, mutta se on aivan uusi juttu viime vuosilta. Yhdysvaltalaisten käsitys lomamatkailusta tai sellaisista "Kanariansaarten rantalomista" on hieman erilainen kuin suomalaisilla, sillä suuressa osaa Yhdysvaltoja on aika lämmintä ja aurinkoista suurin piirtein ympäri vuoden. Yhdysvaltalaisilla on omasta takaa mm. Florida ja Havaiji. Lisäksi omalla autolla pääsee maan halki niin halutessaan. Käsitys asioista on siis vähän erilainen kuin suomalaisilla, eikä ulkomaille tavalliset ihmiset matkusta juurikaan, mutta maan sisällä saatetaan matkustaa paljonkin, mutta autollakin pääsee että ei aina ole kyse lentomatkailusta. Yhdysvaltalaiset käyvät Meksikossa jos ovat rajanpinnasta ja Kanadassa jos ovat sen rajan pinnasta. Euroopassa yhdysvaltalaiset käyvät Pariisissa, Ranskassa, mikä on heille iso juttu ja oikeastaan se on lähinnä New Yorkin hienoston huvi. New Yorkista en itse matkustaisi Lontooseen, sillä se on jokin "vesitetty versio". Ihan perus "I'm Ämerikän" suusta kuuluu. Se yleensä riittää. Yhdysvaltalaisen kyllä tunnistaa ulkomailla shorteista, t-paidasta, aurinkolaseista, kovasta puheäänestä, hieman ronskeista otteista, pienestä huumorista ym. aika kaukaakin. Perusjenkki osaa vain äidinkieltään, joten kielitaidottomuus rajoittaa sulavaa matkailua. Eurooppa on Yhdysvalloista katsottuna vähän sellainen puolikommunistinen paikka, johon ei saa omaa autoa mukaan ja Euroopasta puuttuu tietyt ruokapaikat ja ihmiset pukeutuu fiinisti ja on käyttäytymiskoodit joka asiaan, kun taas Yhdysvalloissa ollaan vaan ja eletään (ja ravintolassa tilaaminen onnistuu varmasti)... Yhdysvaltalaiselle Eurooppaan meneminen on vähän kuin eurooppalainen menisi Lähi-itään eli lievästi erilaista. Tämä siis monen vuoden kokemuksella rapakon takaa. Yhdysvaltalaisen mielestä USA on paras maa maailmassa ja häntä ei välttämättä kiinnosta muu maailma juurikaan, joten ei syytä matkustaa ulkomaille ikään kuin huonompaan. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.54 (EET)
Entä joku akateeminen henkilö, bisneshenkilö, vaihto-oppilas tai vastaava, joka on Euroopassa kutsuilla tms., jossa hänen täytyy esitellä itsensä? Sanovatko he olevansa vaikkapa Arizonan yliopistosta ja olettavat ihmisten tietävän missä Arizona on vai kertovatko, että ovat Arizonasta, Yhdysvalloista? --178.55.216.108 21. tammikuuta 2015 kello 23.05 (EET)
Taitaa olettaa aika pitkälle, että MIT, Harvard, Columbia University jne. ovat tuttuja. Vaikka kukaan ei tietäisi missä Arizonan yliopisto sijaitsee, niin eihän kukaan nolaisi itseään kysymällä, että missäs se onkaan? Varmaan ihmiset puhuvat keskenään, että ei tarvitse niin paljon esitelläkään mistä tarkalleen ottaen on. Tuostahan sinä saatat löytää vaikkapa YouTubesta joitain videoita? Tuskin on mitään yhtä tapaa. Varmaan kuuntelijan hölmistyneen ilmeen mukaan. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.27 (EET)

Revenneiden housujen korjauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Housujeni takamukseen on revennyt reikä. Missä sen voisi korjauttaa, lähinnä Helsingissä? JIP (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.33 (EET)

Googleta "housujen korjaus helsinki".--Russellin teekannu (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.45 (EET)
Tai paremmin "korjausompelimo helsinki" --Pitke (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.03 (EET)

Mitä elokuvia nämä ovat?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysyn kahdesta vuosia sitten televisiosta näkemästäni elokuvasta, mitkä niiden nimet olivat:

Mikä on seuraavan elokuvan nimi:

-Päähenkilö istuu elokuvan alussa jossakin ravintolassa tai kahviossa ja puhuu kännykässä pesäpallosta, mainitsee hakkaamisen, pesäpallomailat ja somalit

-tuon kuullessaan tuon paikan työntekijöistä joku luulee, että kyse on somalien lihallisesta hakkaamisesta pesäpallomailoilla ja menee hiljaisesti sanomaan tuolle puhelimessa puhuvalle, että ajattelee somaleista samoin.

Mikä on seuraavan elokuvan nimi:

-Päähenkilö, muistaakseni Aake Kallialan esittämä, saunottaa jotakuta miestä ja kannustaa tätä pysymään saunassa ja sitten tämä kuolee

-päähenkilö pelkää, että häntä pidetään tappajana, pukee tuon kuolleen miehen ja asettaa tämän pyörätuoliin

-hän työntää kuollutta miestä pyörätuolissa pitkin katua, ja vastaan tulee mm. Mari Vainion esittämä nainen ja tälle päähenkilö selittää tuon pyörätuolissa olevan miehen olevan neliraajahalvantunut.

Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)

Olikohan toi eka Mogadishu Avenue. --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.10 (EET)
Elokuviin liittyvät kysymykset kannattaa kysyä DVDPlazassa, jonka varmaan löydät Googlen kautta alta aikayksikön. Täällä Wikipediassa ei ole montakaan elokuvafanaatikkoa, mutta siellä on niiden koko kopla. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.18 (EET)

Mikä sairaus?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minulla ei ole varaa käydä lääkärissä, mutta sormista ja varpaista on lähtenyt tunto. Tai kämmenistä ja jalkateristä tarkemmin sanottuna. Joskus sormia ja varpaita pistelee. Usein ne ovat kuin puutuneet. Tänään on ollut sekä sormissa että varpaissa erikoista poltetta. Sormet ja varpaat myös kylmettyvät herkästi. Näppäimistöllä kirjoittaminen on liki mahdotonta, sillä sormissa ei ole tuntoa ja sormia pistelee... Olen syönyt paljon kalapuikkoja, että voisiko se olla kihti? --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.24 (EET)

Siis erityisesti iso- eli pottuvarpaassa tätä puutumista esiintyy. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.31 (EET)
Ravintoni on koostunut yksinomaan kalapuikoista, kananmunista ja vaniljajäätelöpuikoista, joiden pinnalla on suklaata. Onko mikään näistä ravintoaineista sellainen mikä voisi aiheuttaa? Pahimmat isovarpaan kuumotukset tulevat jäätelöpuikon myötä. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.36 (EET)
Ainakin enkkuwikissä sanotaan että Wikipedia ei vastaa lääketieteellisiin kysymyksiin. Syynä on että kukaan Wikipedian käyttäjä ei työskentele Wikipediassa lääkärinä, eikä voi todistettavasti osoittaa omaavansa lääkärin pätevyyttä. Tämän vuoksi Wikipedian kannattaa sanoutua irti lääketieteellisestä neuvonnasta siltä varalta että virheellinen diagnoosi johtaisi ei-toivottuihin seuraamuksiin ja mahdolliseen vastuuseen vetoon. JIP (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.37 (EET)
Ihan mielelläni kuulisin valistuneita tai vähemmän valistuneita arvauksia. Lähinnä tämä olisi pongahduslauta tohtori.fi:hin ja vastaaviin, että ei mistään virheellisestä hoitotoimenpiteestä voi ketään syyttää, jos ohimennen spekuloi. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.08 (EET)
terveyskirjasto sivu kihdistä. Noin yleisesti, jos on oireita jotka häiritsevät elämää niin paljon ettei pysty kirjoittamaan niin Wikipedian sijaan varmaan kannattaa käydä lääkärissä. Olettaen, että olet Suomessa, niin julkinen terveydenhuolto ainakin toistaiseksi palvelee diagnosoinnissa persaukisiakin vaikka välillä vähän viiveellä. Kolmas mun neuvo on, että varmaan kannattaa monipuolistaa ruokavaliota kalapuikoista, kananmunista ja jäätelöstä ja ottaa ruokaympyrään mukaan kasviksia. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.32 (EET)
Mahdollisimman samaa mieltä. Jos tuo ruokavalio on totta eikä trolli, se voi olla melkein mikä tahansa puutos, liikasaanti, sairaus tai niiden yhdistelmä. –Kotivalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.38 (EET)
Tämä kuulostaa kovasti trollaukselta, mutta jos oletetaan hyvää tahtoa, niin eikös terveyskeskukseen pääse kuka vaan, ja jos ei ole varaa maksaa, niin ne antavat pankkisiirron ja mahdolliset maksuongelmat jäävät asiaakkaan ja perintäfirman välisiksi. Jos itselläni olisi tuollaisia oireita niin olisin viivana terveyskeskuksessa.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 11.18 (EET)
No ei tässä mitään hätää. Oireet on vähän lieventynyt ja kirjoittaminen sujuu paremmin. Haittaa tämä vähän aiheuttaa, mutta ei ole sellaista mihin ei tottuisi. Ja siis tuskin tähän kuolee tai mitään ja Buranaa on jo omasta takaa. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.24 (EET)
Suosittelen hoitoon hakeutumista. Gopase+f (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.58 (EET)
En varmasti mene. Olen sitä paitsi lääkekielteinen, ja tieto oikeasta sairauden laadusta vain veisi yöuneni, eikä siitä olisi mitään apua. Sovitaan että se on kihti ja sopeutan ruokavaliotani (esim. tänään söin appelsiinin). --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.09 (EET)
Siihen nähden, että kirjoittaminen on "liki mahdotonta" kirjoitat tänne aika aktiivisesti. Vai käytätkö kirjoittamiseen jotain muuta kuin sormia (ja varpaita)? --Risukarhi (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.39 (EET)

Ylöjärvi-niminen järvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Ylöjärvellä Ylöjärvi-niminen järvi? Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.43 (EET)

Ei taida olla. Järviwiki esittelee kunnan ja sen 394 järveä mutta hakusana ei tuota Ylöjärvi-nimistä järveä. --85.76.176.225 22. tammikuuta 2015 kello 04.18 (EET)
Ei ainakaan Kansalaisen Karttapaikan mukaan.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 04.56 (EET)
Mistä Ylöjärven nimi sitten on tullut? Onko siellä ennen ollut Ylöjärvi-niminen järvi? Nurmijärvi sai nimensä Nurmijärvestä, joka 1900-luvulla kuivattiin, onko Ylöjärvi vastaava tapaus? Jaalei (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 06.38 (EET)
Täällä on Ylöjärven historiaa. Tutustu osioon "Seurakunta ja kunta", sieltä ehkä löytyy vinkki Peräkunnan nykyiselle nimelle.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.10 (EET)
Yhtäkkisellä "nim"-haulla tuolla sivulla ei puhuta Ylöjärven nimestä. Nimi voi viitata siihen, että se on jostain suunnasta katsoen ollut jonkun järven, ehkä Näsijärven, "yläpuolella" tms. Tai sana on alun perin ollut jokin hieman Ylöjärveä muistuttava, tarkoittanut mitä lie, ja muotoutunut vähitellen äänneasultaan nykysuomenkielen sanojen mukaiseksi. Ja useinhan paikannimet ovat niin vanhoja, että kukaan ei tiedä alkuperää. Muistan lukeneeni Päijänteen nimestä, että kukaan ei edes tiedä mitä kieltä se on alun perin ollut, saati mitä se on tarkoittanut. –Kotivalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.28 (EET)
Ylöjärven kappeliseurakunnan entinen nimi oli Peräkunnan seurakunta johtuen siitä, että muinoin Pirkkalasta katsottuna nykyinen kunta oli "takamaata". Ajatus siitä, että Ylöjärvi sijaitsee johonkin vesistöön nähden yläjuoksulla tai järveä ylempänä on yksi nimen syntymahdollisuus. Ehkä Peräkuntaa pidettiin liian junttimaisena nimenä. --Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.29 (EET)
Suomalaisessa paikannimikirjassa on joidenkin muttei kaikkien paikannimien selityksiä. Eräitä kunnannimiä muistan siellä selitetyn.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Kannibalismi sallittua?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritin löytää kannibalismista tietoa ja erityisesti, että saako sitä harjoittaa Suomessa. Artikkeli Kannibalismi ei kertonut asiasta. Etsin Finlexistä "kannibalismi", "kannibaali" ja "muiden syöminen", mutta ei tullut mitään tuloksia. Luulin, että kannibalismi olisi kiellettyä Suomessa? Onko se siis sallittua? Koko Suomen laista ei löydy edes määritelmää asialle, joten mikä edes olisi kiellettyä kannibalismia? Eihän kannibalismista voi syyttää, jos määritelmä ei ole selvä. Onko Suomessa jokin alkuperäisväestö mikä harjoittaa kannibalismia? Onko se jokin pakanallinen perinne? Vai mistä oikein on kyse? Onko lakiin jätetty aukko, jotta poikkeusolosuhteissa voi syödä kanssaihmisiä (esim. paha talvimyrsky ja tiet tukossa, laivan jäätyminen mereen kiinni ja miehistöllä nälkä tms.)?

Ihmistähän ei tarvitse syödä kokonaan, vaan osan syöminen riittää (500 grammaa lihaa on jo aika paljon, 200-300 grammaa riittää hyvin jo esim. spagetin kera, että saa mahan täyteen -- siis harvahan pelkkää lihaa syö). --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 03.48 (EET)

Hyvää ruokahalua. Hautarauhan rikkominen on sanktioitu. Joku poistamiseen erikoistunut voi poistaa tämänkin loistavan keskustelunalun. --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.39 (EET)
Niin, rikoslaki käsittelee hautarauhan rikkomista, jota on esimerkiksi jos "käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla". Hautaustoimilain mukaan "vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Nyt sinun pitää sitten pohdiskella syvällisesti vielä onko kannibalismi "pahennusta herättävää".--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.43 (EET)
Minunko? Oliko sisennys väärin? --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.44 (EET)
Ei, korjasin. Voit silti pohdiskella, ihan mitä vaan.--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.50 (EET)
Kiitos. Samoin. --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.52 (EET)
Muistelisin että näistä on on esimerkkejä ollut uutisissa, ja eikö vain jossain mahtanut olla tämäkin. Monissa henkirikoksissa on ollut lisäsyytteitä hautarauhan rikkomisesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 09.35 (EET)
[1].--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 09.39 (EET)
Hautarauhan rikkominen ei päde sellaisiin tapauksiin, joissa syö vielä elävän ihmisen osia. Tietysti tällainen yleensä edellyttää vähintään törkeää pahoinpitelyä (osien leikkaamista ihmisestä), mutta entä jos joku söisi omia ruuminosiaan? Tai jos joku lahjoittaisi paloja itsestään toisille syötäviksi? Älytön keskustelu, mutta tämä alkoi nyt ihan oikeasti kiinnostaa: kieltääkö mikään laki Suomessa kategorisesti ihmisen osien syömistä? --Risukarhi (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.08 (EET)
Taitaa mennä jo Hannibal Lecter osastoon. - Josta edelleen kysymys: miten Liettuassa voi olla niin kylmä talvi, että pitää turvautua kannibalismiin, kun en muista koskaan kuulleni, että Suomen Lapissa olisi jouduttu vastaavaan hätään? Vai onko mantereinen ilmasto niin paljon ankarampi? --Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.20 (EET)
Minun ajatukseni vastasivat Risukarhen ajatuksia. Ajattelin myös, että jos joku lahjoittaa kätensä muiden ruoaksi. Siis onhan sellaisia tapauksia ollut, joissa "vanhin uhrautuu nuorempien vuoksi". Ja sitä paitsi, on parempi että 10:stä nälkäisestä 9 selviää hengissä kuin se että kaikki 10 kuolevat nälkään (ns. pienempi paha -ajattelulla). Kummallista on se, että esim. sukurutsa eli insesti on Suomessa kielletty, mutta kannibaali saa olla vapaasti. :/ --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Olisiko tosiaan niin, että suostuvaiset aikuiset (engl. consenting adults) voivat vapaasti syödä toistensa osia? Carrolsin vanhaa iskulausetta lainaten: Nälkä. Mikä mainio tekosyy.Kotivalo (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)
Näin lain mukaan ilmeisesti? Kannattaa siis katsoa mihin paperiin nimensä laittaa ja tarkistaa, että elinluovutuspaperi todella tarkoittaa, että "(luonnollisen) kuoleman jälkeen". --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.35 (EET)
Se oli muuten mikä ihana tekosyy. --Pitke (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.57 (EET)
Madventuresin pojat söivät istukkaa. Tuskin tuomiota saivat. --Anr (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.19 (EET)
Ai Suomessa? Brittiläisessä lehdistössä on ollut tästä enemmänkin: http://www.bbc.com/news/uk-england-27307476, http://www.telegraph.co.uk/women/womens-health/11012491/Meet-the-mothers-who-eat-their-placentas.html. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.27 (EET)
Jotkut tekevät äidinmaidosta pannukakkua, jota tarjotaan koko perheelle.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.20 (EET)
Ihmiseltä voi muuten ottaa munuaisen aika helpostikin. Jos sen syö, on kai kannibaali? Jos 10 ihmistä näkisi nälkää, niin jokainen voisi luovuttaa toisen munuaisistaan yhteiseen pottiin ja kaikki selviäisivät seuraavaan päivään. Yksi munuainen painaa noin 150 grammaa, joten 10 munuaista olisi 1,5 kiloa laadukasta sisäelintä ruoaksi. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.39 (EET)
Tästä tulee mieleen laihialaisvitsi: "ei meillä yhyren kinkun takia ruveta koko sikaa tappamahan". Tai jos jatkaa peittoa toisesta päästä ottamalla palan toisesta päästä. Muistan miettineeni tuommoisia ehkä 7-vuotiaana.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.01 (EET)
Tuossa peitto ei lyhene toisesta päästä, sillä ihminen käyttää vain alle 10% kapasiteettia munuaisistaan, joten yhdelläkin selviää ihan hyvin. Ihmisellä on kaksi munuaista ankaria myrkytystilanteita varten -- siis jos esim. söisi kärpässienen tai jotain myrkyllisiä marjoja. Vaan eipä nykyihminen törmää sellaisiin tilanteisiin ikinä. Toisen munuaisistaan voi siis lahjoittaa tavallaan aika huoleti, vaikka siihen ei kyllä ehkä kannata ketään erityisesti kannustaa. No on sitten vielä dialyysilaitteet, jos sille ainokaiselle kävisi jotain. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.05 (EET)
Veikkaampa, että kun ruvetaan syömään kaverin munuaisia, ni silloin ollaan kyllä jo syöty kaikenlaista pilaantunutta ja muuta epäterveellistä paskaa. Eli tod näk silloin se toinen munuainen nimenomaan olisi tarpeellinen. Lisäksi "leikkauksesta" toipumiseen menee tod näk enemmän energiaa kuin munuaisen syömisestä saa. Gopase+f (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.57 (EET)
Niin, ja mistäpä desinfiointiainetta, skalpellia ja jääpaloja saisikaan... Tietysti voi olla alkoholia ja jäätä tai lunta ulkona... Alkoholi tietysti on oivaa ravintoa, että se varmaan ennemmin juotaisiin. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.00 (EET)
Otin vapauden muokata käyttäjän Urjanhai kommenttia, koska täällä näkyy olevan suoraan artikkeli aiheesta laihialaisvitsi. Jos se loukkaa jotakuta, saa muokata takaisin. JIP (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.03 (EET)
Voisikohan kehonsa ehkä testamentata syötäväksi tai vaikkapa nekrofilien leikkeihin, kun voi lääketieteellekin tai elinluovutuksiin? Jos allekirjoittaa paperit vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa.. Mutta kenties kristilliselle moraalintajulle tämä on jotain saatanallisten voimien koettamista, joten kaikilta tulee kieltää. Ei kaikki säännöt perustu järkeen. --37.33.95.228 24. tammikuuta 2015 kello 14.52 (EET)
Ei ole kukaan vielä löytänyt mitään lakia mikä kieltäisi tämän tai että kannibalismista saisi jonkin rangaistuksen, kuten monta vuotta vankilassa. Pääasia lienee, että ne jotka syövät henkilön eivät tapa tai murhaa tätä syötävää, sillä tappo ja murha on tietenkin ankarasti sanktioitu. Itsemurhalla voi siis tehdä itsestään illallisen. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 14.58 (EET)
Luulen, että tuo ei vaikuttaisi mitään, teko olisi edelleen kielletty. Olikohan se muuten jenkeissä vai suomessa, kun joku moottoripyöräharrastaja kuskattiin hautaan mootorpyöräilijän pukuun puettuna istuma-asennossa moottoripyörän päällä? Kai se oli jenkeissä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.08 (EET)
Mielenkiintoinen kysymys olisi, että jos olisit itse elossa ja tarjoilisit vaikkapa niitä munuaisiasi muille, niin mitä sitten (vrt. yllä). Mutta silloinkin varmaan tutkittaisiin tarkasti, oletko sallinut näin tehtävän vapaasta tahdostasi. Tai jos joku kähveltää sairaalasta eläviltä henkilöiltä poistettuja ruumiinosia ja harjoittaa jotain makaaberia niitten kanssa. En kuitenkaan ihmettelisi jos lainsäätäjä olisi varautunut tähänkin, eli voisiko olla iin, että palaset sinusta tulisivat hautarauhan piiriin, kun ne ovat lakanneet olemasta osa elävää ruumistasi? Veikko Huovisen isällä oli spriipurkissa tapaturmassa irronut peukalonsa, Jukka Virtasen isällä keuhkoleikkauksessa poistettuja kylkiluitaan. Tuskin näitäkään olisi saanut kukaan häpäistä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.32 (EET)
Tuo testamenttihan ei kai poistaisi tekojen rangaistavuutta. Eli lainsäätäjä ja poliisi ja syyttäjä eivät kai tykkäisi, vaikka vainaja itse olisikin antanut hyväksynnän.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.05 (EET)
En osaa sanoa. Olisi varmaan kuolemansyyntutkijalla tekemistä, kun jäljellä olisi vain kasa luita. Jotenkin pitäisi saada todistettua, että henkilö kuoli luonnollisesti ja jo aikaisemmin -- ennen kuin hänet syötiin. Tuossa vaan todisteet hukkuvat syödessä, kun kuolemansyyt yleensä näkyvät pehmeässä kudoksessa ja elimissä ja luista voi lähinnä identifioida henkilön. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 16.03 (EET)
Eivät ne kuolinsyyt huku syödessä. Todisteita muinaisten hominidien, neandedertalilaisten tai mitä niitä nyt onkaan ihmissyönnistä on saatu nimenomaan luissa olevien teräaseen jälkien perusteella. Ja jos syöt jonkun ruumiin, niin ei se kuolinsyy siihen vaikuta, häpäistyykö hautarauha vai ei. Ja jos syöt elävältä, niin se on varmaan niin törkeä pahoinpitely, ettei ole asianomistajarikos, jolloin siis syyttäjä voi syyttää, vaikka uhri olisikin antanut suostumuksensa, veikkaisin näin maaliikkona. Ja lisäksi voitaisiin väittää että olisit (tai Hannibal Lecter olisi) petollisesti vietellyt uhrin sallimaan syödä itsensä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.17 (EET)
Kai kaikkien kannalta edullisin tilanne olisi, jos se kuolinsyytutkimus tehtäisiin aluksi ja sitten annettaisiin ruumis syötäväksi. Käsittääkseni liha ei ole parhaimmillaan heti kuoleman jälkeen, vaan vaatii ns. raakakypsyttämistä joitain viikkoja, joten tutkimuksille on kai sinällään aikaa, kunhan ruumis säilytetään oikeanlaisissa olosuhteissa. En kyllä tiedä käytetäänkö tutkimuksissa kemikaaleja tai jotain muuta, joka pilaisivat lihan. --87.93.124.121 24. tammikuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Lihan voisi myös marinoida syöttämällä koehenkilölle ensin voimakkaasti maustettuja ruokia ja voimakkaanmakuisia liköörejä. Jos liköörejä syötettäisiin runsaasti, maksasta tulisi erityisen herkullinen. Ruumiinavaustekniikkaan taitavat sen sijaan kuulua formaliini ja muut myrkyt. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.42 (EET)
Ja eikös vaan muuten netistä (varmaan Wikipedian jossain artikkelissa, jos muistan oikein) löydykin tapauksia, että joku on ilmoittanut internetissä, että haluaa syödä jonkun, ja joku on vastannut ilmoitukseen ja on tarjoutunut syötäväksi, ja näin on tehty, mutta tästä huolimatta murhatuomio on paukahtanut. Ja jos käy niin "ettei yhyren kinkun takia koko sikaa ruveta tappamahan", niin veikkaan, että lopputulos on sama.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.23 (EET)
Luulo ei ole tiedon väärtti. Pitäisi olla mustaa valkoisella jossakin... --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)
En jaksa nyt googlailla, mutta jossain joku antoi pippelinsä toiselle syötäväksi. Toinen paistoi sen pannulla ja söi hyvällä ruokahalulla samalla kun toinen vuoti sohvalla kuiviin. Joku tv-dokumentti tästä tuli joskus, tai sitten näin unta. --Anr (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.56 (EET)
Ei tarvikaan googlailla kun voi wikipedioida, Armin Meiwes. --Anr (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.58 (EET)

Apple iPod nano 16 Gt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahtoisin saada selkeät suomenkieliset ohjeet Apple iPod nano 16 Gt -soittimelle. Miten siihen siirretään musiikkia esim. ulkoiselta kovalevyltä? Käytän musiikin siirtämiseen Asuksen läppäriä win 7 käyttiksellä. Soittimen kuva: Verkkokauppa.com. Ohjeet joko kirjoitettuna tähän kommentoiden tai linkkinä selkeälle suomenkieliselle sivulle. Soittimen omista ohjeista ei ole ollut mitään apua. –Anonymous87 (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.20 (EET)

En tunne Windows-maailmaa, mutta ymmärtääkseni kaikkien Applen musiikkilaitteiden ja niiden tiedostojen lataukset, siirrot sun muut toimenpiteet sujuvat iTunes-ohjelman kautta, myös Windowsissa. –Kotivalo (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.39 (EET)
Oletko tutustunut käyttöohjeisiin? Vaikuttavat melko selkeiltä. Tosiaan ensiksi lisätään Itunesiin ja sieltä sitten vekottimeen. —Aku506 24. tammikuuta 2015 kello 21.06 (EET)

Selma Tuomisen iän vahvistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selma Tuominen on ollut Suomen vanhin ihminen jo yli 4 vuotta. Miksi tämä ikäihmisiä tutkiva järjestö Gerontoly Research Group eli GRG ei ole vielä vahvistanut Tuomisen ikää vaikka hän on jo yli 111 vuotias? Olen kuullut että todisteeksi iästä vaaditaan syntymätodistus, aviotodistus tai vanha valokuva, joka todistaa että henkilö on ollut elossa silloin kun kuva on otettu. Vanha passi ei kelpaa todisteeksi. Onko Tuomisen omaiset näyttäneet yhtäkään edellä mainituista todisteeksi?--62.72.228.251 24. tammikuuta 2015 kello 12.34 (EET)

Nuo kai koskevat maita, joissa ei ole nykyaikaista väestökirjanpitoa. Suomessahan kaikki ovat olleet väestörekisterikeskusen tietojärjestelmissä jo 1960-luvulta, ja sitä ennenkin väestökirjanpito on ollut varsin tarkkaa. Kirkkoherranvirastostahan niitä todistuksia saa. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)
Suomen ja Ruotsin väestökirjanpidot lienevät maailman huippua, erityisesti 1900-luvun alkupuolella verrattuna muuhun maailmaan. Kirkonkirjoja pidettiin pieteetillä. Samaa ei voi sanoa kaikista maailman maista. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.55 (EET)

Kuolemaantuomitun armahtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut väitteen, että jos kuolemantuomion toimeenpano epäonnistuu esim. sähkötuolissa olevan teknisen vian takia, sitä ei yritetä uudelleen, vaan tuomittu armahdetaan, koska kenenkään henkeä ei saa panna peliin uudelleen samasta teosta. Väärien käsitysten sanakirjasta luin, että tämä uskomus perustuu siihen, että sekoitetaan tuomion langettaminen ja sen toimeen paneminen: on totta, että ketään ei voida tuoda oikeuden eteen teosta, josta hänet on aikaisemmin tuomittu, mutta kun joku on tuomittu kuolemaan, on hänen kuolemantuomionsa pantava täytäntöön siitä huolimatta, toimivatko tekniset laitteet hyvin vain huonosti. Tuo lähde ei olekovin luotettava. Olen tehnyt huonosti, kun olen käyttänyt sitä Wikipedia-lähteenä. Onko totta, että kuolemantuomittu, jonka tuomio epäonnistuu, armahdetaan? Entä onko tässä eroja eri valtioiden välillä?~Tai Yhdysvaltain eri osavaltioiden välillä? Jaalei (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 22.22 (EET)

Tässä on varmaan eroja maiden välillä. Ainakaan Iranissa asia ei näytä olleen selkeä. Tapauksessa uskonnollista lakia tulkittiin niin, että henkilöä ei pitäisi hirttää uudestaan, mutta maallista lakia niin, että uudelleen hirttäminen suoritettaisiin, kunnes rikollinen kuolee. Islamilaisissa maissa uskonnollisella lailla ei ole tuomiovaltaa, mutta oikeusministeri päätyi samaan ratkaisuun valtion imagokysymyksiin vedoten. --37.33.0.223 25. tammikuuta 2015 kello 13.47 (EET)
En olisi niin varma, että sähkötuolia käytetään teloituksissa vielä. Nykyään käytetään myrkkyruiskeita. Kuolemanrangaistuksia ei ole kaikissa maailman maissa. Esimerkiksi Suomessa ei ole kuolemanrangaistusta. Jos haluat etsiä eroja valtioiden väliltä, niin sinun tulee tarkastella valtioita, joissa on käytössä kuolemanrangaistus. Jos haluat löytää tietoa siitä armahdetaanko vikatilanteessa, niin kyse voi olla ainoastaan niistä maista missä on käytössä kuolemanrangaistus. Veikkaisin, että vikatilanteessa armahtaminen liittyy johonkin "jumala on armahtanut" -tyyppiseen ajatukseen, ikään kuin teloituksessa epäonnistuminen olisi ollut "jumalan tahto". --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 15.01 (EET)
Ainakin artikkelissa Sähkötuoli#Menetelmä teloitus saatettiin loppuun myöhemmin. Ks myös täältä--RicHard-59 (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 17.51 (EET)

Mitä "video Intents" tarkoittaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ignore file format when playing videos

- Disable MIME type specific video Intents and use a generic wildcard.

Osaako joku kertoa, mitä "video Intents" tarkoittaa?

--84.248.15.156 24. tammikuuta 2015 kello 22.38 (EET)

Maailman suurin sisämaakaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman suurin sisämaakaupunki? Jaalei (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.49 (EET)

Delhi Intiassa, Mexico City Meksikossa tai Peking Kiinassa. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.54 (EET)
Näistä varmaan Delhi, sillä kaupungissa asunee tilastoitu väestö + tilastoimaton väestö, siinä missä Meksikossa ja Kiinassa lienee paremmat tilastot ja viralliset väkiluvut kertovat realistisemmin asukasmääristä. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Määrittelykysymys. Chongqing on Kiinan suurin kaupunki, ja todnäk suurempi kuin Delhi. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 02.38 (EET)

Tarkistapa Chongqingin pinta-ala ja että kuinka iso osa sen asukkaista on maaseudun asukkaita tosiasiassa. Tuo taitaa olla pinta-alaltaan maailman suurin kaupunki ja sen rajojen sisälle kuuluu paljon maaseutua. --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 02.47 (EET)
Kuten sanoin, määrittelykysymys. Enkku-wikistä löytyy ihan mielenkiintoinen artikkeli World's largest cities. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Alkoholin haihtuminen olutpakkauksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos jättää oluttölkin tai -pullon aukinaiseksi mutta siellä on vielä olutta, haihtuuko alkoholi samaan tapaan kuin hiilihappo? Jaalei (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 23.22 (EET)

Avonaisen oluttölkin tai -pullon alkoholi alkaa haihtua. Samoin oluen sisältämä vesi alkaa haihtua. Nämä kuitenkin haihtuvat erittäin hitaasti, eikä käy niin, että seuraavana päivänä (huomenna) tai sitä seuraavana päivänä (ylihuomenna) alkoholipitoisuus olisi laskenut merkittävästi. Alkoholipitoisuus laskee hitaasti ja epämerkittävästi. Hiilihapot lähtevät limpparista paljon nopeammin. 40 %:sta viinasta alkoholi haihtuu nopeammin kuin 4,5%:sta oluesta. Viinistäkään (~12%) alkoholi ei haihdu nopeasti. Haihtumiseen vaikuttavat kuitenkin mm. lämpötila ja ilmankosteus eli kuumassa ja kuivassa alkoholi haihtuu nopeammin kuin viileässä ja kosteassa (esim. kellarissa). Oluttölkin tai -pullon voi siis avata ja jättää vaikka jääkaappiin tai olohuoneen lattialle ja se on periaatteessa aivan kuranttia vielä paljon myöhemminkin, vaikka olut toki väljähtyy kuten limpparit. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 17.23 (EET)
Mihin perustuu käsityksesi, että kuivassa alkoholi haihtuu nopeammin? Äkkiseltään fysiikan alkeistietojen perusteella voisi pitää ensimmäisenä approksimaationa, että veden haihtumiseen vaikuttaisi ilman kosteus (vesipitoisuus), mutta alkoholin haihtumiseen sen sijaan ilman alkoholipitoisuus (avoimessa tilassa kutakuinkin nolla). Tämän mukaan "In a moist climate, alcohol evaporates considerably more quickly than water." --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 18.12 (EET)
Korkea ilmankosteus haittaa kaikenlaisten nesteiden haihtumista, ei vain veden. Korkeassa ilmankosteudessa vesi on jo kansoittanut ympäröivän ilman, jolloin etanolille ei ole enää tilaa ilmassa. Etanoli haihtuu hitaammin, kun ympäröivä ilma on valmiiksi täynnä vesimolekyylejä. Esimerkiksi maalit kuivuvat hitaammin korkeassa ilmankosteudessa kuin matalassa ilmankosteudessa. Muistetaan, että etanoli on liuotin kuten tinnerit. Lisää liuottimista ja niiden haihtumisesta voi kysyä Tikkurilan maalitehtaalta. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 20.39 (EET)
En näe syytä uskoa väitettäsi, koska et perustele sitä. Linkki olis kiva ylläri. --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 20.55 (EET)
Älä usko. Selitin niin hyvin kuin osasin. En minäkään uskoisi Kuun olevan juustoa tuosta noin vaan. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.05 (EET)
Selitit mielipiteesi, mutta mielipiteitä mahtuu kolmetoista tusinaan. --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.06 (EET)
Kykenet varmasti itsenäiseen tutkimukseen, hyvä Jmk. --Hartz (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.10 (EET)
Joo, mä tein sitä sen verran, että hain hiukan lähteitä, ja ne eivät tukeneet väittämääsi, pikemmin päinvastoin. Itse olet vain esitellyt mielipiteitäsi. Kykenetkö sinä muuhun? --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.38 (EET)

Kananmunan pilaantuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen alkanut karpata ja kananmunat ovat osana ruokavaliota. Ostan kananmunia isoissa pakkauksissa ja minua kiinnostaa miten nopeasti ne pilaantuvat, jos ostan niitä kerralla enemmän. Kananmunia voi säilyttää huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Onko säilymisen kannalta mitään väliä? Säilyykö kananmunat pidempään jääkaapissa kylmässä? Mistä sen tietää, jos kananmuna on pilaantunut? Mikä niissä kananmunissa ikään kuin pilaantuu ja miten? Muuttuuko maku tai haju jotenkin? En ole koskaan törmännyt pilaantuneeseen kananmunaan, joten olen asiassa ihan keltanokka. Onko kananmunaa turvallista säilyttää jääkaapissa vaikka kaksi tai kolme kuukautta, ja syödä sitten sen jälkeen? Liha, kala ja maito tietysti pilaantuu, mutta mitenkäs nämä kananmunat? --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.00 (EET)

Jos pistät kananmunan veteen ja se kelluu niin se on pilaantunut. Sama juttu jos se haisee tai on muuten epäilyttävä. [2] --Zache (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)
Tuopa näppärää. Tosiaan kananmunan sisällehän ei näe rikkomatta kuorta! Eikä kai mitenkään voi ehjä kananmuna haista? Kuoriutumaan noista ei kai mikään pääse, vaikka ehtisi kananmuna olla pidempäänkin... --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.07 (EET)
Kuoriutuminen vaatii hautomista, joka tarkoittaa samaa kuin lämpö: Kana istuu munan päällä, tai sama saadaan aikaan koneellisesti hautomakoneeessa. --Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)
Kana munii ilman kukkoakin, joten ei niistä mitään kuoriudu (elleivät sitten ole jostain luomumunalasta jossa kukko päässyt toteuttamaan itseään). --Anr (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 23.13 (EET)
No, itse olen joskus syönyt puoli paketillista kananmunia, joiden parasta ennen -päiväys oli tullut vastaan vähintään kolme kuukautta syöntihetkeä aiemmin ja joita oli säilytetty oston jälkeen jääkaapissa. Mitään epäilyttävää en niissä keittämisen ja kuorimisen jälkeen havainnut, joten surutta suolan kanssa pistelin menemään, maku oli hyvä, ja mitään oireita en saanut. –Ejs-80 27. tammikuuta 2015 kello 19.28 (EET)
Viileässä säilytettynä muna säilyy puolisen vuotta. Parasta ennen (vai onko se munissa viimenen kp.) tulee viranomaismääräyksistä. (muistaakseni 3 viikkoa muninnasta.)--EsaL-74 (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 17.59 (EET)
Toinen vanha kansanomainen vinkki, että jos kananmuna hölskyy, niin silloin se myös on pilaantunut (se olikin näköjään jo tuossa Zachen linkissä, ja siellä oli vielä kolmaskin). Ja jos niitä käsittelee muuuten kuin keitettyinä, eli rikkomalla, niin kannattaa rikkoa yksi kerrallaan. Jääkaapissa ne säilyvät kai aika pitkään vaikka eivät tietysti ikuisesti sielläkään.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 19.48 (EET)
Ja jääkaapissa säilytettäessä munia pitäisi säilyttää perällä eikä ovessa. [3]Ejs-80 27. tammikuuta 2015 kello 20.08 (EET)
Voihan niistä tehdä vaikka tuhatvuotisia munia. (Artikkelia ei vielä ole)--RicHard-59 (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 18.32 (EET)

Vinkki: Retkelle lähdettäessä tai muutenkin kananmunat kannattaa laittaa vesilasiin, jossa ne säilyvät hyvin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 20.27 (EET)

Parodiamusiikki ja tekijänoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutuvatko parodiamusiikin tekijät maksamaan tekijänoikeusmaksuja niille musiikkikappaleiden tekijöille, joiden kappaleita parodioivat? Jaalei (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 05.49 (EET)

Tekijänoikeudet koskevat lähinnä sävellyksiä ja sanoituksia, eli riippuu siitä onko sävellystä tai sanoitusta tai niiden osia käytetty sellaisenaan. Toisinaan parodiat on luotu samankaltaiseksi käyttäen esimerkiksi samanlaista saundimaailmaa. --37.33.236.2 29. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Eikö näissä sanoitus ole vedetty uusiksi, mutta sävellys on sama, ainakin likipitäen? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.21 (EET)
Toki ja levytyksiin tarvitsevat luvan tekijänoikeuksien haltijalta. Muuten käy niin kuin Eläkeläisten Speed of Soundille:[4] --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
Vain sävellyksen käyttöön tarvitaan lupa, vai? Ei sanoihin, kun sanat on tehty uusiksi (omasta päästä keksitty)? Mitäköhän jos soittaa sävelen itse soittimin, eikä ota sitä suoraan aikaisemmalta levytykseltä kopioiden? Jos sähkökitaran sijaan soittaa akustisella kitaralla? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.47 (EET)
Jos keksit itse sävelen ja kirjoitat uudet sanat, niin lupaa ei tarvita keneltäkään. --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.54 (EET)
Vaikka sävellyksen soittaisi eri soittimella, se on edelleen sama sävellys. Uudelleensovituksesta voidaan puhua, jos vaikkapa alkujaan trion soittama kappale soitetaankin big bandin voimin ja soittimille kehitellään vaihtoehtoisia säestysmelodioita, mutta kappaleen perusmelodiat on silti tunnistettavissa, eli sävellys on sama. Parodiakappaleissa on lähioikeuksien vuoksi lähes aina myös uudelleensoitettu tausta, vaikka se soitoltaan ja saundeiltaan kuulostaisi alkuperäiseltä. --37.33.50.165 29. tammikuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Asikkala kartalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime päivinä paikannimi Asikkala on kantautunut korviini parikin kertaa ja nyt aloin etsiä sitä kartalta. Vaan sitä ei löydä kartalta, vaikka kuinka katselisi karttaa ja hokisi itsekseen Asikkala, Asikkala, Asikkala. Laitoin sitten hakuun, että Asikkala ja se vei paikkaan Vääksy, joka sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella? Vääksykö on Asikkalaa? Ja Asikkalalla ei ole mitään omaa keskustaa? Mitään kuntaliitosta ei liene tehty? Onkohan Suomen kuntien joukossa erikoisuus? Edit: Sanotaan nyt vielä, että ihmiset sanovat olevansa kotoisin Asikkalaista, vaikka sitä ei löydy kartalta. Yleensä sanotaan sellaisen paikan nimi, joka on löydettävissä. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.12 (EET)

Suomessa on monia muitakin kuntia, joiden keskustaajama tunnetaan vanhastaan omalla nimellään. Luumäellä Taavetti, Vihdissä Nummela, Kokemäellä Tulkkila ainakin tulevat mieleen. –Kotivalo (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.17 (EET)
@Hartz: Onhan Asikkala-artikkelissakin kartta, johon kunta on ainakin mielestäni merkitty jokseenkin selkeästi. Mikä siis on hukassa? Ja esim. Suomussalmen keskustaajama on Ämmänsaari. --Geohakkeri (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
Löytyy se tuolta kartalta ja onhan siis kunta olemassa. Tavallisella kartalla lukee kuitenkin vain Vääksy, eikä Asikkalaa siis ole mainittu kaupunkina tai vastaavana lainkaan. Kuntia ei nääs mainita tavallisilla kartoilla -- vain kaupungit ja muut paikannimet. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)
En tiedä mitä karttaa olet katsonut, mutta "tavallinen" ja virallinen kartta löytyy osoitteesta [5] (maasto- ja peruskartta) ja siellä on kyllä ihan kartassa merkitty kaikki kunnat kuten Asikkala. –Makele-90 (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)
Vastaavia tapauksia on varmaankin kymmeniä (ja toinen mokoma tulkinnanvaraisia/väärä käsitys levinnyt hyvin laajalle). Nämä pitää vaan tietää/jättää tietämättä yleistiedolla. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.29 (EET)
Voisiko näistä tehdä artikkelin Luettelo Suomen kunnista, joiden keskustaajama ei vastaa kunnan nimeä? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)
Noita on liikaa luetteloksi. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.38 (EET)
Iteasiassa tästä saadaan ihan kiinnostava pohdinta kun vähän rajataan tuota Hartzin aluperäistä huomiota: eli kunnat, joiden kunnan nimellä ei löydy kunnasta 1) rekisterikylää +2) kirkonkylää +3) taajamaa. Eli kaikki kolme kohtaa pitää täyttyä. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.38 (EET)
Eikö "~ei pääasiallisena keskuksena" riitä? Ei kai millään 50-100 asukkaan kylillä väliä? Esim. Asikkalassa Vääksy taitaa olla pääasiallinen keskus, ei Asikkala (jota ei ole lainkaan). --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)
Ei mitään järkeä tuollaisessa luettelossa. Tuohon tulee suurinpiirtein kaikki radanvarren kunnat, joissa rautatietä ei ole vartavasten vedetty kirkonkylän kautta. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.46 (EET)

Kysely Wanhojen tansseista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaan 20 tanssin askeleet:

  1. Poloneesi
  2. Wienervalssi
  3. La Chaconne
  4. Cicapo
  5. Pas d'Espagne
  6. Pompadour
  7. Avaustanssi
  8. Virginia Reel
  9. Tango
  10. Lambeth Walk
  11. Mignon
  12. Kehruuvalssi
  13. Pas de Quatre
  14. Wengerka
  15. Do-Sa-Do Mixer
  16. Fireman's Dance
  17. Seemslike
  18. Jiffy Mixer
  19. Helsinki-valssi
  20. Masurkka

Onko jokin näistä tansseista tuttu teille ja muistatteko mitä tansseja itse olette tanssineet Wanhojen tansseissa? Itselläni ovat 8 ensimmäistä.--85.76.82.45 29. tammikuuta 2015 kello 16.48 (EET)