Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Teoksen nimeäminen sen alun mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko teoksen nimeämisellä sen alun mukaan jotain termiä? Esimerkiksi Gilgameš-eepokseen viitattiin aikanaan sen alkulauseen "Ken kaiken näki" mukaan ja monia lauluja nimitetään ensimmäisen riimin mukaan, kuten Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. --87.95.148.193 18. lokakuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Englanniksi aloitussanat ovat incipit, ja en-wikissä (en:Incipit) on juttua niiden käyttämisestä teoksen nimenä. Sitä, että nimetään alkusanojen mukaan, saatetaan nimittää incipit naming, naming by/for incipit tms. Esimerkiksi näin (löydös netistä): "Accordingly, following the common incipit naming system of ancient times, the name of the book of Exodus in Hebrew is “These are the Names”." Suomenkielistä vastinetta ei ole näkynyt. --Jmk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 15.51 (EET)
EU:n termipankki antaa suomennokseksi incipit, jonka luotettavuus on sen mukaan "melko luotettava".--Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 10.01 (EET)

Sauran ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän wikipediatauon katkoksi kysymys. Kulttuuriperintöinventoini -blogissa tuli vastaan outo pinta-alatermi (?). Osaako joku päivystävistä kansanperinneihmisistä kertoa paljonko viljaa on jäljellä, jos lainaus kuuluu näin: "Woi kuinka sataa ja meilä on luokoa 10 sauran alaa"? --albval(keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.15 (EET)

Se ei näyttäisi olevan varsinainen pinta-alayksikkö. Tässä sivulla 19 puhutaan heinänkorjuussa saura- eli pielisuovista. Auttaisiko eteenpäin? --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.31 (EET)
Tässä alhaalla on "pieles", tarkoittaisikohan sitä. Vähän niin kuin pienikokoinen haasia. Sauranala lienee siten hyvin epämääräinen mitta. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.36 (EET)
Kiitos tiedosta! Tuo siis tarkoittanee vastaavaa asiaa kuin vaikka että heinää on vielä 5 seipäällistä niittämättä (tai nykyaikaisemmin vaikka viljaa on 3 kärryllistä vielä puimatta) --albval(keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.42 (EET)
Luoko on jo niitetty ja sateessa 'happanee'. --Pitke (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 16.27 (EET)

Vallankumoukselliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedän, että tämä kysymys on vaikea. Kun itse vieroksun vallankumouksia, mutta lähden niihin aiheesta, koska kapitalismi on kumottava. Mitä on tarjotaan tilalle? Ensimmäiselle järkivastaajalle papukaijamerkki. Sosialismi ilman selitystä ei kelpaa vastaukseksi, koska yleensä kaikki "vallankumoukset syövät lapsensa". --Höyhens (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.32 (EET)

Tehdään aluksia rajaus keskustelun avauksen perusteella: rajataan ulkopuolelle vallanjako ja -käyttö yhteiskunnassa ja keskitytään omistus- ja ansaintajärjestelmiin (aloittaja mainitsee kapitalismin). Alla lista siitä mitä on kokeiltu ja ehdotettu kokeiltavaksi:
  1. Vapaa kapitalismi. vapaa omistusoikeus, täysi elinkeinovapaus, ei tulonjakoa. korporaatiot ja ammattikunnat sallittuja.
  2. Rajoitettu kapitalismi. osittain rajoitettu omistusoikeus, osa elinkeinoista rajoitettuja, jonkunlainen tulonjako. korporaatiot ja ammattikunnat rajoitetusti sallittuja.
  3. Suuromistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
  4. Pienomistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
  5. Valtiojohtoinen omistus. ei omistusoikeutta, ei elinkeinonvapautta, täysi tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat kiellettyjä.
  6. Vahvimman oikeus: vahvimman omistusoikeus, täysi elinkeinonvapaus.
Valkkaa siitä sopiva ja toteuta vallankumous. Jäikö joku puuttumaan? Tässä siis tosiaan ainoastaan käsitelty taloudellisia seikkoja, ja niihin liittyvät vallankäyttö ja vallanjako sekä talouden ulkopuoliset oikeudet ja velvollisuudet jätetty ulkopuolelle. Gopase+f (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 15.27 (EET)
Kiitos mielenkiinnosta. En osaa sanoa suoralta kädeltä tähän numeroa. Mutta yhdistelmänä: kasino- ja spekulatiivisen talouden kielto, suurpääoman yhteisomistus, kapitalismin peruslait säilyvät pk-sektorilla, osittain rajoitettu elinkeinovapaus, täysi ammatillinen järjestäytymisoikeus. tulonjaon tasaus sikäli kuin tarpeen, ultravoimakas verotuksen progressio siten että kukaan ei voi yksin omistaa suurteollisuutta, järjestelmä yleismaailmallinen. Tämäntapaista ehdottelivat itäsaksalaiset tutkijat 1970-luvulla (mutta poliitikot eivät toteuttaneet), kirja suomennettu, nimet ei nyt mielessä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 21.09 (EET)
Mitä tuossa järjestelmässä tapahtuisi: 1) pk-sektorin pääomittaminen päätyisi loppujen lopuksi valtion tehtäväksi (myös henkinen pääomittaminen). Selitys: miksi kukaan sijoittaisi toimintaan omia varojaan, jos mahdollinen tuotto päätyisi kuitenkin valtiolle. => pk-sekori kuihtuisi merkitykseltään vähäiseksi 2) ammattikuntien toimintaa/lakko-oikeutta rajoitettaisiin, koska tärkeimmät ammattiryhmät painostaisivat itselleen etuja lakoilla (vrt. Le Chapelier -laki 1791). Näillä muutoksilla päädyttäisiin nelosen ja vitosen välimaastoon. Tod näk lähemmäs vitosta, koska valtio kait takaisi tuossa omassa mallissasi kaikille toimeentulon/työpaikan. (Tuossa mallissa kaikki kehitys ja tutkimus olisi valtiovetoista. Tiedä sitten olisiko tehotonta.) Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.47 (EET)
Gopase+f:n vastaus on mielenkiintoinen. Höyhensin kapitalismin vastustus ja sosialismin kannatus on myös mielenkiintoinen. Kapitalismi on järjestelmä, jossa yksittäiset henkilöt ottavat vastuuta tuotantovälineiden hoitamisesta, sillä heillä on omistamisen kautta intressi pitää tuotantovälineet kunnossa. Voitto antaa yksittäisille henkilöille motiivin pitää tuotantovälineet pyörimässä eli tuottamassa jotakin (mitä tahansa sinänsä). Yksittäiset henkilöt ohjaavat syntyvät voitot tehokkaimmin kohteisiin, joissa ne voivat tuottaa lisää voittoja. Kapitalismi on "ylijäämien tuottamisen ja ohjaamisen järjestelmä", joka toimii. Lisäksi kapitalismi antaa runsaasti vapautta yksittäisen henkilön valintoihin ja itsensä toteuttamiseen. Kapitalismissa esiintyy kilpailua, joka johtaa uusien tuotteiden kehittämiseen, laadukkaampiin tuotteisiin, parempiin tapoihin toimia, kustannustehokkuuteen, laajaan saatavuuteen ym. Sosialismi on päinvastainen järjestelmä, sillä siinä omistus, voitot, kilpailu ym. eivät toimi, sillä yksittäisillä ihmisillä ei ole motiiveja. Sosialismi kaataa talouden sitten valtion syliin ja valtio pakottaa yksittäiset ihmiset tuottamaan jotakin huonolaatuista ja tehottomalla tavalla pakkotyönä "yhteisen edun nimissä". Ihmisistä suuri osa ei kuitenkaan löydä tuota yhteistä etua ja alkaa lusmuilla, jolloin tuotanto alkaa laskea ja valtio ottaa käyttöön kovemmat otteet, kuten rangaistukset lusmuilijoille, jotta tuotanto pysyy halutulla tasolla. Sosialismissa olisi vain yksi hammastahnamerkki, eikä hammastahnaa riittäisi kaikille "Helsingin jakelupisteessä numero 53". Kapitalismi hoitaa tulonjaon markkinoilla, ihmisten saadessa tehdystä työstä markkinahintaisen korvauksen (esim. hammaslääkäri paikkaa metsurin hampaan ja metsuri kaataa hammaslääkärin pihalta puita). Kapitalismissa ihmiset tuottavat hyödykkeitä toisille ihmisille kysynnän mukaan ja kapitalistinen yhteiskunta voi olla hyvin ihmisläheinen ja naapurin tarpeisiin vastaava. Kapitalismin kanssa käsi kädessä kulkee markkinatalous ja vapaus sekä palkkiot. Sosialismin kanssa kulkee käsi kädessä suunnitelmatalous ja käskytys sekä rangaistukset. Käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa -- kummasta sitten pitääkään enemmän. Sosialismi onnistuu ihan ok kaivoksissa, maataloudessa ja perusteollisuudessa, mutta kapitalismi on ylivoimainen arvokkaammilla talouden aloilla, kuten valmistavassa teollisuudessa (esim. kehittyneet autot), koska kilpailu johtaa parhaiden ratkaisujen yleistymiseen ja tuotekehitykseen... ja palveluissa, sillä ihmiset tarjoavat palveluita muille omasta tahdostaan. Palvelun tarjoaminen voi tarkoittaa esimerkiksi vähittäiskauppaa tai hotellia, mutta ehkä hammaslääkärin ja metsurin tarjoamat palvelut ymmärretään helpommin. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.37 (EET)
Ei ole luonnonlaki, että vastuu yhteisestä jää vain mielenkiintoon nappulanhankinnasta, vaikka nykytaloustiede näin opettaakin. Tästä on vanhoista yhteiskunnista tutkittua tietoa. Pk:n merkitys voi pysyä todellisena, jos annetaan mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa yrityksen ja erehdyksen kautta yhteistä hyvää. Nykyään reunaehtona vielä ympäristön sietokyky (so. ympäristön on siedettävä ihmistä ja sen toimintaa). Automaatiolla on mahdollisuus tehdä ikävimmät, raskaimmat ja vaarallisimmat työt pitkälti tarpeettomiksi. Mutta kysymys tärkeimpien ammattiryhmien avainasemasta on todellinen huolenaihe. Vuosi 1791 oli jo täyttä kapitalismia. Demokratiaa on syvennettävä tietoisuutta lisäämällä, ei kavennettava vallankumoushömpällä ja iskulauseilla. Mutta tässä mennäänkin sittenkin kysymykseen vallasta. Jos taas tärkeimpinä tehtävinä pidetään valtionjohtoa tai puoluekoneiston hallussapitoa, sen on hävittävä. Esimerkiksi muuan partakalle piti valtion kuoleutumista välttämättömänä ehtona kapitalismin hävittämiseksi. Ns. realisosialismissa ei minkäänlaista valtion kuoleutumista ollut näkyvissä, sen sijaan saatiin nationalistinen sotakoneisto, joka kehittymättömässä maassa (Venäjä) vaati käytännössä kaiken huomion ja kaikki resurssit, koska kapitalismissa pitäytyneet ulkomaat (siis niiden valtiollis-rahoituksellis-teollinen johto) uhkasivat väliintulolla voittojen turvaamiseksi ja menetysten takaisinvaltaamiseksi ja Saksa sattui kerkiämään ensin. Teesi: Stalinismi tai vastaava tapahtuu vallankumouksen jälkeen luonnonlain omaisesti ja väistämättä, ellei sitä torjuta, ja sen voi torjua vain tietoisuudella. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.37 (EET)
Useissa yhteiskunnissa kyllä lainsäädännön keinoin rajoitetaan esim. monopoleja, kartelleja ja epäterveitä talouden ilmiöitä, kuten saalistushinnoittelua. Kasinotalous on nousuhuumaa ja se on paljolti ihmisten korvien välissä. Kapitalismi voi olla ihan terve asia, jos on monopolit, kartellit ja epäterveet talouden ilmiöt laitettu kuriin. Ja ihmiset eivät osallistu mihinkään kasinotalouteen. Suuryritysten yhdistymiset/isot yritysostot menevät kilpailuviranomaiselle hyväksyttäviksi ja kilpailuviranomainen voi sanoa ei. Sosialististen maiden ns. track record ympäristöasioiden hoitamisessa ei ole järin hyvä (Neuvostoliiton ympäristöongelmat), mutta kyllä varmaan Neuvostoliitossa oltaisiin voitu paremminkin hoitaa ympäristöasioita. Yleensä kapitalistisissa yhteiskunnissa kehittyy ympäristöä säästävää teknologiaa, kuten vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja ym. Kapitalistisessa yhteiskunnassa pyritään tuottamaan asioita tehokkaasti, kun taas sosialistisessa yhteiskunnassa tuotanto on tehotonta. Tehottomuus on hukkaamista, mikä on huono asia. Stalinismi ei tapahdu, koska ihmiset haluavat omistaa asioita ja kun on tiukat olot, niin ihmiset yrittävät ensin varmistaa ruoan yms. riittävyyden itselleen ja perheelleen. Eli toisin sanoen ihmiset alkavat poikkeusoloissa hamstrata, jotta selviävät itse mullistuksesta. Tuo "itsekkyys" istuu kapitalismiin ja kapitalismia voi ajatella järjestelmäksi, joka valjastaa ihmisen luontaisen itsekkyyden voimavaraksi. Ihmiset voivat kapitalismissa vaihtaa esim. omistamiaan omenoita banaaneihin jollakin vaihtosuhteella. Esim. jos minulla olisi kymmenen omenaa, mutta nolla banaania, haluaisin ehkä vaihtaa kanssasi osan omenoista banaaneihin, jotta minulla olisi niitäkin eikä vain omenoita. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.51 (EET)
Kapitalismi on jo kauan siirtynyt banaaninvaihtotaloudesta aivan eri sfääreihin eikä niitä ole missään vakavaa pyrkimystä rajoittaa edes luonnon kestokyvyn nimessä. Spekulatiivinen talous ja lyhytnäköinen voitontavoittelu ovat kapitalismisssa välttämättömyys, samoin voiton suhdeluvun kasvattaminen työtätekevien oloja huonontamalla. Nykyään suurin osa rahavirroista kulkee muualla kuin reaalitalouden piirissä. Tarkoitin Neuvostoliiton (ja Kiinankin) ympäristötuhoilla sitä, etä siellä ei demokratiaa ole syvennetty siten kuin olisi välttämättä pitänyt edellyttää, päinvastoin, ja jo alusta asti voi pitää selvänä, että ns. reaalisosialismi on ollutkin eräs kapitalismin raaka muoto.
Mutta itse asiassa oli tarkoitus puhua vallankumouksellisista. Miksi nykyajan värivallankumoukset ja arabikeväät päättyvät lähes poikeuksetta katastrofeihin? Vanha epäsuosittu valta näyttää olevan sentään suhteellisen helppo kaataa, mutta jatko näyttää puuttuvan. --Höyhens (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 05.52 (EET)
Kaikki vallankumoukset päättyvät katastrofeihin. Ilman katastrofia voi selvitä vallankaappauksessa. Gopase+f (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 18.27 (EET)
Haastava kysymys, joten aloitan historiasta. Kapitalismi kehittyi alun perin Välimeren ympäristössä 1400-luvulta alkaen. Kapitalismin leviämiseen sieltä muualle vaikutti sen peruspiirrettä: dynaamisuus ja jatkuvan kasvun tarve. Dynaamisuuteensa takia kapitalismi sopeutui nopeasti uusiin oloihin ja syrjäytti Euroopassa feodalistisen yhteiskunnanja lopulta kaikki muut taloudelliset järjestelmät. Kiina oli viimeinen merkittävä alue, jonka talous oli riippumaton muusta maailmasta aina 1800-luvulle asti. Kiinan avautumisen jälkeen siitä tuli myös osa kapitalistista järjestelmää. 1900-luvun sosialistiset kokeilut (Neuvostoliitto, Kiina) olivat vain heikkoja yrityksiä päästä irti kapitalismista. Kumpikaan ei sulkeutuneisuudestaan huolimatta koskaan pystynyt olemaan maailmantalous (=taloudellisesti täysin muista riippumaton alue).
Jatkuvan kasvun tarve on samalla myös kapitalisen järjestelmän suurin heikkous. Ilman kasvua järjestelmä romahtaa. kasvun rajoja ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä. Kasvu näkyy nykypäivänä esimerkiksi kiistelyssä arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kapitalismi ei pysy paikoillaan ja jopa sen dynaamisuus kääntyy heikkoudeksi, koska status quo ei ole dynaamista.
Sitten itse vallankumoukseen. Ei sitä tule. Kapitalistinen järjestelmä on jo niin vahva, että muutos voi tapahtua vain koko järjestelmän romahtaessa. Eli käytännössä kun globaalin talouden kasvun rajat on saavutettu, eikä kapitalismi voi enää laajeta minnekään. Mitä silloin tapahtuu, on täysin arvailujen varassa. Maapallo ehkä siirtyy jälleen kylä- jat/tai kaupunkiyksikköihin ja, jos murrosvaihe on tarpeeksi pitkä, ehkä kapitalismi unohtuu ja tilalle tulee jotain muuta - ja toivottavasti parempaa.
Paitsi tietenkin jos ihmiskunta keksii sitä ennen keinon päästä asuttamaan muita planeettoja... Silloin kasvulle ei ole enää mitään rajoja.
Nämä eivät kaikki olleet omia ajatuksiani, "avustajina" olivat Fernand Braudel, Esko Antola ja en:Paul Kennedy ;) --Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 11.36 (EET)

laiton uhkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

mistä tulee rikostermi "laiton uhkaus"? milloin uhkaus määritellään laittomaksi?--87.95.121.136 15. marraskuuta 2014 kello 13.43 (EET)

Äkkiseltään tulisi mieleen katsoa rikoslaista. --Jmk (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 13.47 (EET)
Silloin on laiton uhkaus jos se täyttää rikoksen tunnusmerkit, mutta jos ei täytä niin se on "laillinen uhkaus" esimerkiksi voisi olla vitsi --Zunter (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 18.19 (EET)
Silloin on laiton uhkaus jos täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkit, ja ne löytyvät sieltä rikoslaista kohdasta laiton uhkaus. Totta kai voi laillisestikin uhata monella tavalla, esim. voi uhata, että jos ei velan maksua kuulu niin käräjillä nähdään. Tai voi uhata että jos ei työskentelyolot parane niin vaihdan työpaikkaa. Uhkaus sekin. Toisaalta joku uhkaus voi täyttää jonkin muun rikosnimikkeen tunnusmerkistön. Kiristys tulee ainakin esimerkkinä mieleen. --Jmk (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 07.01 (EET)
Voi uhata jättää perinnöttömäksi. Tuossa ei ole mitään laitonta. :) --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 14.19 (EET)
Täysin lainoppimattomana voisin tulkita, että lakipykälän kohta "...tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa..." viittaisi siihen, että esimerkiksi "kuole pois pöllöpää" ei ole laiton uhkaus, ei myöskään "tuu tänne niin vedän sua turpaan kunnes pääs irtoaa". Sen sijaan täsmällisemmät ja realistiset suunnitellun/uhatun teon kuvaukset, etenkin jos uhkaukseen liittyy pelottelua uhkaajan tietämillä yksityiskohdilla uhatun henkilön liikkumisesta, kodista, omaisuudesta, tavoista yms. olisi laiton uhkaus, koska sellaisen yhteydessä olisi paljon perustellumpaa olettaa, että turvallisuus tai omaisuus on todellisessa vaarassa. Eiköhän asiaan vaikuta myös henkilöiden väliset aiemmat suhteet sekä se, onko aiemmin tapahtunut jotain, jonka perusteella epämääräisemmän uhkauksen voisi ymmärtää liittyvän todelliseen vaaraan. --Pitke (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 12.56 (EET)

Suomen kirjastojen ja koulujen hankintapolitiikasta (siirretty)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty uutiskeskustelusta.

Ihan mielenkiintoista muuten, että näin Venäjälle hihitellään, samaan aikaan huomaamatta, että koulutus ja opetussisällöt ovat Suomen valtion hallinnassa ja hienosti valikoitu juuri tietynlaisiksi. Terveiset vaan opetusministeriöön. Eipä Suomessa kirjastoissakaan ole kaikkia mahdollisia kirjoja, vaan sopivia tietoja sisältävät kirjat on jotenkin sinnekin valikoitu. Ja YLE uutisoi saman asian ja on uutistoimisto, joka on valtion hallinnassa: http://yle.fi/uutiset/venaja_suunnittelee_vaihtoehtoista_wikipediaa/7630655. --Hartz (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 12.39 (EET)
Suomessa koulutus ja opetussisällöt eivät ole enää vuosikymmeniin olleet "valtion hallinnassa", jos tarkoitat muinoin oppikirjoilta yms. vaadittua kouluhallituksen tai ammattikasvatushallituksen hyväksyntää. Kustantajat teettävät opetusmateriaaleja asiantuntijoilla ja kouluilla on vapaus valita minkä kustantajan kirjoista opettavat. Edes opetussuunnitelmia ei tietääkseni tarvitse enää hyväksyttää missään, kunhan ne noudattavat keskusviraston yhä väljempää ohjeistusta. Kirjastot taas tietääkseni hankkivat kirjoja ihan omin päätöksin määrärahojen puitteissa. –Kotivalo (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 13.03 (EET)
Kirjastot eivät tosiaan hanki hyllyihin kirjoja joita kukaan ei lue, sellaiseen ei koko ajan väheneviä määrärahoja kannata tuhlata. Sellaiset kirjat joista aika on ajanut ohi, myydään nykyisin pilkkahintaan halukkaille. Ennen ne meni makulatuuriksi. Olen seurannut tätä Hartzin kyselytulvaa ja jotenkin sille pitäisi saada loppu. Pelkkää provokatiivista ajankuluketta hänellä. --Eb2t (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 14.32 (EET)
Joo, kieltämättä tässä menee vähän keskustelusivut tukkoon. Tosin, mitä kirjastoihin tulee, niin siellä myydään nykyään poistokirjoina täysin ajankohtaisiakin kirjoja, joista nimenomaan aika ei ole ajanut ohi. On ilmeisesti joku (mielestäni omituinen) linjaus, että jos jotain kirjaa ei ole lainattu "tarpeeksi", niin se myydään pois 50 sentillä, ja samalla viedään mahdollisuus, että sitä kukaan ko. (sivu)kirjastossa lukisi. Pääkirjastosta se toki löytyy, mutta miksi riistetään (sivu)kirjaston asiakkailta edes mahdollisuus löytää sitä? --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 10.44 (EET)
Sillä sehän vasta on tuhlausta, kun kirja on ostettu monella kymmenellä eurolla ja sitten poistetaan, ja samalla ajetaan tällä kepillä lukijat muihin kirjastoihin.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 10.46 (EET)
Tätä yllä kuvattua hankintaa ja poistamista sanotaan kokoelmatyöksi ja sen suuntaviivoja kokoelmapolitiikaksi. Nämä ovat eräitä kirjastonhoitajien ja informaatikoiden ammattitaidon ja työnkuvan osia. Varastokirjasto sekä vapaakappalekirjastot huolehtivat osaltaan siitä, että myös vähemmän lainattu ja vanhempi aineisto säilyy saatavilla.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 11.20 (EET)
Tästä hävisi joku kommentti, mutta kommentoin silti kun ehdin kirjoittaa: Oikeasti laajaa ja kattavaa kokoelmaa ei ole koskaan katsottu tarvittavan sivukirjastoissa, eikä politiikassa ole tapahtunut muutosta. Joku näkökulman vinoutuma on kyseessä jos muuta luulee. Minulla on asiaan perspektiiviä aika pitkältä ajalta. Kokoelmapolitiikan keskeinen raami on tila. Kaikki säilytettäisiin, jos olisi paikka missä niitä pitää. Jos käsityölehtiä ja rengasoppaita lainataan ja hengenkehitysoppaat seisovat hyllyllä vuosi vuoden jälkeen lainaamattomina, on helppo päätellä mikä on ratkaisu. Ratkaisuja tekevät kirjastonhoitajat eivät ole tyhmiä, akateeminen koulutus ja yleinen sivistyneisyys ja fiksuus takaavat sen, käytännön ammatillisen kokemuksen ohella. Joka paikkakunnalla on itse liikkumisen sijasta mahdollisuus pyytää teos pääkirjastosta, ja se tulee parissa päivässä). --Eb2t (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 11.56 (EET)
Tämä nyt ei enää liity Wikipediaan, mutta ainakin Helsingin Oulunkylän kirjaston remontissa hyllytilaa vähennettiin ja valikoimaa pienennettiin ihan tietoisesti (ks. Kohti tulevaisuuden kirjastoa: Uuden ajan airut), jotta saatiin tilaa uudelle sisustukselle PlayStation-pisteineen. --Silvonen (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 12.18 (EET)
Jos tuntuu siltä, että provokatiivinen kysymystulva jatkuu saaduista vastauksista huolimatta, kannattaa jättää vastaamatta. Ei kysymykset vastaamalla lopu. -Htm (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 14.10 (EET)
Jaahas. No ei tässä sentään kukaan ole Suomea natsi-Saksaan verrannut, vaikka tokihan Saksa on ollut se maa mistä Suomi on eniten oppia ottanut, on kyse sitten koululaitoksesta ja yliopistosta (Preussi, humboldtilainen sivitysyliopisto) tai arkkitehtuurista (niin jugend kuin Plattenbau). Suomen virallinen uskonto on Saksasta. Suomi on ollut Saksan kansan liittolainen läpi tyrskyjen ja myrskyjen; Virolla on mielenkiintoinen, myös samankaltainen saksalaisvaikutteinen historia. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 14.35 (EET)
Miten tuo liittyy mihinkään? Sitä paitsi suomi on saanut vaikutteensa ruotsista siinä missä viro saksasta, kumpikin toiseksi suurimman kielen mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.01 (EET)
Ei, Suomi ei ole saanut vaikutteensa Ruotsista, vaan nimenomaan Saksasta. Siksi kontrasti Suomen ja Ruotsin välillä on vielä tänäkin päivänä suuri, mutta Suomi ja Pohjois-Saksa ovat yllättävän samankaltaiset. Toki Suomessa on ruotsalaista ja venäläistä vaikutetta ja Skansa rakentaa ruotsalaistyyppisiä kerrostaloja. Siis Fredrik Pacius oli saksalainen ja sävelsi Maamme-laulun ja kellot alkavat kilistä. Suomen valuutta oli markka, samoin kuin Saksan... ei kruunu. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.19 (EET)
Unohtui vielä sanoa, että Suomen kuninkaaksi valittiin saksalainen Friedrich Karl vuonna 1918. Se on ihan merkittävä juttu, että Suomesta meinasi tulla kuningaskunta, jonka kuningas olisi ollut saksalainen. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.44 (EET)
Tuollainen kontrasti on omaa arvailua. Suomi ja Ruotsihan ovat kuin kaksi marjaa, vaikka toki Euroopassa on myös muita, laajempia kulttuuripiirejä, joista Saksan ympärille muodostuva on eräs, ja myös Suomen kannalta tärkeä, yhdessä esimerkiksi Ranskan tai toisaalta Englannin ympärille muodostuvan kanssa (ja lisäksihän sekä Suomea, Ruotsia, että Saksaa yhdistää protestanttinen uskonto). Tästä aiheesta on aika paljon kirjallisuutta, eikä kyseessä ole mielipideasia niin että faktat olisivat sitä, mikä sattuu olemaan itse kunkin mutu tai päähänpisto. Onhan Saksa ollut Suomeen nähden tärkeä keskus, mutta se on vain yksi kerrostuma muiden joukossa. - Ja sitä paitsi Virossahan, missä oikeasti Saksan ja saksalaisuuden kulttuurinen ja kielellinen vaikutus on paljon suurempi, on oli aiemmin rahana kruunu. Ja Saksalainen kuningas oli poliittinen suhdanne, missä oli mukana koko Itä-Eurooppa. - Ja lisäksi kun Saksassa oli suuri määrä pikkuvaltioita, niin sieltä riitti kuninkaallisia Englantiin, Ruotsiin ja Venäjällekin. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 13.05 (EET)
Virossa on kyllä ollut viimeiset kolme vuotta rahana euro. JIP (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 13.55 (EET)
Äh, aikamuotovirhe. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 14.42 (EET)
Väittääkö Urjanhai, että Suomi olisi samankaltainen maa kuin Ruotsi tai Norja tai Tanska? Nuo kolme ovat keskenään samankaltaisia. Suomi on Saksan kanssa samankaltainen matemaattis-loogisten insinööri-ihmisten asuttama maa, jossa paukut laitetaan insinöörityöhön ja teollisuuteen. Vaikka Suomessa on hyvinvointivaltio, niin se poikkeaa ruotsalaisesta folkhemmetistä, sillä Suomessa se on rakennettu palvelemaan teollisuutta ja Ruotsissa palvemaan ihmistä. Suomi kilpailee taloudellisesti Saksan kanssa, on kyse sitten insinöörien palkoista tai teollisuuden kustannustasosta. Suomessa ja Saksassa on molemmissa pidetty viennistä ja vahvasta markasta. "Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, kopioikaamme siis saksalaisilta." --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.06 (EET)
Tuo voi hyvin olla totta yhdeltä kantilta (olkoonkin, että minulla ei kompetenssia tuon arvioimiseen). Monelta muulta kantilta Suomella taas on paljon yhteistä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Suomen ja Ruotsin suhteesta historiallisesti rinnakkaisen kehityksen mielestä historiantutkijat ovat kirjoittaneet paljon. --Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.21 (EET)
Itse kun kävin kaksi vuotta sitten Ruotsin Lapissa huomasin että Ruotsissa yhteiskunta ja kulttuuri on melko pitkälle identtinen kopio Suomesta, vaikka ei täysin. Suomen ja ruotsin kielillähän ei ole kieliopillisesti juuri mitään tekemistä keskenään, mutta muuten huomasin, että Suomella ja Ruotsilla on melkein kaikki yhteistä. Ellei kieltä oteta huomioon, veikkaisin, että lähimmäksi Suomea pääsee juuri Ruotsi. Toiseksi lähimmäksi varmaan Viro, jolla on hyvin läheinen kielisuhde Suomeen, ja myös hyvin samanlainen kulttuuri, muttei ihan niin samanlainen kuin Ruotsissa. Osaako kukaan muuten sanoa, miten tämä keskustelu siirtyi Suomen kirjastojen ja koulujen hankintapolitiikasta Suomen kulttuurin sidonnaisuuteen ulkomaalaisiin kulttuureihiin? JIP (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.37 (EET)

Valtiolipulla liputtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valtiolippu

Jos Suomessa tavallinen kansalainen kotipihallaan liputtaa Suomen valtiolipulla, onko se rikos? Jaalei (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Siis miten liputtaa? Tarkoitatko 10-15-metriä pitkässä lipputangossa? Ainakin on sellaisia kuin liputuspäivät. Vai lippu kädessä liehuen? Joillakin liehuu lippu rakennuksen seinään asennettuna (vrt. amerikkalaisten tapa). --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.51 (EET)
Tarkoitin lipputangossa liputtamista. Jaalei (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.56 (EET)
On se, siitä on ihan erikseen säädetty. Laki Suomen lipusta 8 §: ... Joka oikeudettomasti käyttää tasavallan presidentin lippua tai muuta valtiolippua ... on tuomittava Suomen lipusta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon. --Jmk (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.01 (EET)
Entäs myynti ja hallussapito? Saako säilyttää "miten vaan"? --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.02 (EET)
Kaada itelles vaan. --Jmk (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.10 (EET)
Minulle on sanottu, että Suomen lippua ei saa säilyttää "miten vaan". Muistaakseni pitäisi olla hienosti viikattuna tms. En tiedä onko tästä mitään virallista ohjetta tai sääntöä. Ehkä oli vain liioittelua. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.13 (EET)
Samainen yllä mainittu 8. pykälä sisältää lauseen "Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon." Lisäksi rikos on myös se, jos "Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta --." Eli ainakin luvaton hallussapito on laitonta (mikä taitaa olla sanomattakin selvää) ja vääränlaisen lipun myyminen on myös laitonta. --101090ABC (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.40 (EET)
Myynti ja hallussapito kai ei ole käyttämistä, ja myynti on kielletty vain jos tuote virheellinen, jos noin maalliikkona tulkitsee.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.06 (EET)
Suomen lippua koskeva laki sen häpäisystä pätee muuten myös vaikka pieniin kaupoissa myytäviin lippuihin. Tampereella oli jokunen vuosi sitten jollakin kyypparilla tapana pystyttää pieni 10-senttinen Suomenlippu koiranpaskojen viereen, ja kun siitä oli lehdessä juttua, poliisi sanoi sen olevan Suomen lipun epäkunnioittavaa käytöstä. Myös Suomen lipun pukeminen päälle ja sen kanssa poseeraaminen on kielletty; Anne-Mari Berg sai siitä joskus huomautusta.
Itsellä on ollut tapana laittaa pieni Suomenlippu parvekkeelle esimerkiksi kun Suomella on ollut MM-kiekossa finaalipeli. --Caerylues (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.14 (EET)
Britit saavat pukeutua ns. union jackiin. Esim. Geri Halliwell. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.17 (EET)
Juu ja Tony Halmeella oli Suomen lippu painiasussa WWE:ssä. Ilmeisesti lippulaitkin on erilaiset ulkomailla ja on tulkinnanvaraista, mikä on hyvän maun mukaista. --Caerylues (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.21 (EET)
Suomen lipun kanssa poseeraaminen on kielletty? Siis jos jonain liputuspäivänä menen seisomaan Suomen lippua liputtavan lipputangon eteen ja pyydän kaveria ottamaan kuvan minusta ja lipusta, syyllistyn rikokseen? JIP (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 09.33 (EET)
No ei nyt sentään. Laissa on kielletty vain lipun "epäkunnioittava käyttäminen".--193.111.119.176 17. marraskuuta 2014 kello 11.29 (EET)
Tulkitsin "Suomen lipun päälle pukeminen ja sen kanssa poseeraaminen" olevan yhdistelmäkäsite, en kahden kohdan luettelo. --Pitke (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 12.46 (EET)
(Laitoin kuvan valtiolipusta selkeyttämään keskustelua.) --Zunter (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 15.07 (EET)
Valtiolippu-käsite näyttää olevan vastaajille epäselvä. Artikkelisssahan on sen käyttö selvitetty, joten Wikipedia antaa vastauksen: [1]. Niin, ja rikosasiaa vastasikin Jmk. --Abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 16.52 (EET)
Tiedän Suomen valtiolipun ja Suomen lipun eron, mutta omat esimerkkini koskivat nimenomaan Suomen lippua, ja ajattelin tuoda ne esiin. Vaikka tuskin valtiolippuakaan saa pystyttää koiranpaskoihin. --Caerylues (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 19.20 (EET)
No valtiolippuahan ei yksityishenkilö käsittääkseni saa pystyttää yhtikäs minnekään.--193.111.119.176 19. marraskuuta 2014 kello 16.00 (EET)

Mites tämä siis koskee Suomen tavallista lippua? Saako sitä liputtaa vapaasti, kunhan kohtelee sitä kunnioittavasti? Asia pisti merkille, koska olen kuvissa huomannut, että Yhdysvalloissa on suorastaan moraalinen velvollisuus lipuuttaa Yhdysvaltojen lippua joka ikisessä yksityisessä talossa tai taloyhtiössä ympäri vuoden, mutta täällä Suomessa liputetaan niin harvoin, että olen usein nähnyt Suomen lipun tangossa ja joutunut miettimään "mikäs ihmeen liputuspäivä tänään on?" JIP (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.30 (EET)

Flag of Finland.svg
Tavallinen Suomen lippu=kansallislippu. Kansalaiset voivat liputtaa kansallislipulla aina, kun tuntevat siihen tarvetta. Erityisen suotavaa on juhlistaa perheluhlia tms. tapahtumia liputuksella. Liputusajat eli kellonajat tulee tietysti ottaa huomioon eli liputus alkaa ja päättyy astuksessa säädettynä aikana. Ulkomailla on eri käytäntöjä, esimerkiksi kun liputin syntymäpäivänäni, Saksassa pitkään asunut vanha kamuni ihmetteli sitä kovasti, koska Saksassa ei liputeta perhejuhlissa. Ettei olisi veboten. -Htm (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.46 (EET)

Hesarin sivujen videot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi! Voiko jostain asetuksista laittaa, että Hesarin sivuilla uutisartikkeleiden yhteydessä olevat videot eivät automaattisesti ala latautua? Mulla ei ole tunnuksia hesarin sivuille vaan luen niitä ilmaiseksi. Kun on prepaid-netti ja pitää maksaa kaikesta videostreamistä eivätkä ne videot aina ole edes kovin mielenkiintoisia verrattuna teksti-artikkeleihin. --188.67.208.158 18. marraskuuta 2014 kello 22.35 (EET)

Sama pätee muihinkin sivustoihin, joissa on videoita ruutu.fi-palvelusta. Ne alkavat soimaan automaattisesti, ja äänenvoimakkuuskin on niissä aina täysillä. Se on sitten kiva, kun avaa monta välilehteä, ja jokaisesta alkaa kuulua ääntä... --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.02 (EET)
Minulla ei käy niin, ja luultavasti Firefoxissa oleva Adblock estää niitä avautumasta. --Eb2t (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.10 (EET)
On käytössä, vaan ei itselläni ainakaan auta. Esim. "Tältä näytti ilmaisku Kobaneen" (iltasanomat.fi). --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.13 (EET)
Puuttuu oikea suodatin. Videoruudun oik. yläreunassa on painike "estä", jolla saa päälle suodattimen joka estää videon latautumisen. Ruutuun tulee sen jälkeen teksti: "Virhe ladattaessa mainoksia. Virhe voi johtua mainonnan esto-ohjelmasta tai mahdollisesta häiriöstä tietoliikenteessä." --Eb2t (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.19 (EET)

Liikekeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyselin jo keskustelusivulla Keskustelu:Kauppakeskus, mutta ei tullut vastauksia. Onko liikekeskus eri asia kuin kauppakeskus? Kauppakeskuksesta kai se pienempi versio on ostoskeskus ("ostari")? Vai onko pienempi versio tämä liikekeskus? Onko liikekeskus minkä kokoinen? Ajattelin, että RoadHouse 5000 neliömetrin pinta-alalla ei vältsisti ois kauppakeskus, vaan sitä ehkä kuvaisi paremmin tuo liikekeskus.... --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.53 (EET)

Borrelioosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei

Artikkelissa "Borelioosi" sanotaan, että borrelioosi on sama kuin Lymen tauti. Eikö kuitenkin Lymen tauti ole aivokuume, jota vastaan on rokote? Borrelioosiin ei ole rokotetta. Kerttuli Karonen

Varsinkin Amerikassa käytetään nimitystä Lymen borrelioosi tai Lymen tauti, ks. en:Lyme disease, eli se on borrelioosi. Puutiaisaivokuumeesen on rokote, ja se on eri tauti. --85.76.135.20 19. marraskuuta 2014 kello 17.33 (EET)

Vesitasolentokoneet nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedän, että harrasteilmailussa käytetään vesitasolentokeneita, mutta onko kyseiselle konetyypille tänä päivänä mitään hyötykäyttöä eli käyttääkö niitä enää minkään maan armeija tai lennetäänkö niillä kaupallista liikennettä siviilipuolella?--LCHawk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 18.16 (EET)

Charter-vesitasoja on monessa paikkaa, esim Suomen Lapissa vie kalastajia yms maastoon ja maailmalla on reittilentoja (List of seaplane operators). Etenkin Pohjois-Amerikassa monet viranomaiset käyttävät vesitasoja. –Makele-90 (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 18.39 (EET)
Kiitos tästä. Käytetäänkö missään isoja kooltaan tämän kaltaisia koneita?--LCHawk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 20.29 (EET)
Ainakin en:Beriev Be-200 ja en:ShinMaywa US-2 ovat nykyään käytössä. --Otrfan (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.43 (EET)
Pienille lämpimien merien saarille on näppärää mennä vesitasolla. Ajattelen lähinnä yksityissaaritason rikkaita. --Pitke (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.36 (EET)
Hyvä että joku ajattelee heitäkin. --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 18.05 (EET)

Rytmit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos käytetään koko-, puoli- ja neljäsosanuotteja, niin kokonuottia vastaava tahti voidaan kai toteuttaa kuudella tavalla:

Music-wholenote.svg

Music-halfnote.svgMusic-halfnote.svg
Music-halfnote.svgMusic-quarternote.svgMusic-quarternote.svg
Music-quarternote.svgMusic-halfnote.svgMusic-quarternote.svg
Music-quarternote.svgMusic-quarternote.svgMusic-halfnote.svg
Music-quarternote.svgMusic-quarternote.svgMusic-quarternote.svgMusic-quarternote.svg

Jos käytössä ovat vielä lisäksi kahdeksas- ja kuudestoistaosanuotit, niin kuinka monta erilaista tahtia saadaan aikaiseksi ja voiko määrän laskea jostain kaavasta? Ongelma on sama kuin jos kokonaisluku 16 pitäisi muodostaa summana luvuista 16, 8, 4, 2 ja 1, esim. 1 + 2 + 4 + 8 + 1 = 16 (lukujen järjestyksellä on väliä).--Jarmo Turunen (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.19 (EET)

Matematiikasta en ymmärrä, enkä tiedä mihin pyrit, mutta musiikillisesti noita permutaatioita voisi tulla vielä ziljoona lisää jos olettamaasi 4/4-tahtiin otetaan työkaluiksi myös 1/32-, 1/64- jne. nuotit, pisteelliset nuotit, trioli, kvintoli, sekstoli, septoli ja mitä näitä oli. –Kotivalo (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.45 (EET)
Onpas kiero kombinatoriikan tehtävä. Mistä näitä oikein tulee? Kieroa on ainakin se, että jos käytetään puolinuotti, ei voi olettaa sen alkavan esim. tahdin jonkun neljäsosan kohdalta, vaan sen voi liu'uttaa mihin tahansa kohtaan (1/16:n välein): sen molemmin puolin jäävät osat saadaan kyllä aina jotenkin täytettyä.
Äkkiseltään ei tule mieleen kuin erilaisia rekursiokaavoja. Tässä yksi. Tutkitaan ensin tapausta jossa on vain 1/1, 1/2, 1/4 ja 1/8 nuotit. Toisin sanoen luvut 8,4,2,1 ja niistä pitää rakentaa luku 8. Merkataan D(n) = monellako tavalla luku n voidaan rakentaa näistä. Selvästi D(n)=0 jos n<0. Sovitaan, että D(0)=1 koska nollan pituinen aikaväli saadaan aikaan tyhjänä summana (ei yhtään nuottia).
Kun rakennetaan lukua n>0, niin valitaan ensin ensimmäinen nuotti: 8,4,2 tai 1. Tällöin jäljelle jää vielä n-8, n-4, n-2 tai n-1 aikayksikköä, jotka puolestaan voi rakentaa D(n-8), D(n-4), D(n-2) ja D(n-1) tavalla. Siis D(n) = D(n-8) + D(n-4) + D(n-2) + D(n-1).
Nyt on helppo lähteä laskemaan D(n):ää arvoille n=1,2,3,...,8, saadaan luvut 1,2,3,6,10,18,31,56. Toisin sanoen koko tahti saadaan D(8)=56 tavalla, kun saa jakaa enintään 1/8-nuoteiksi.
Jos sallitaan myös 1/16-nuotit, tulee samanlainen rekursiokaava jossa on lisäksi termi D(n-16), ja josta lasketaan D(16)=5272.
Mutta mitä tapahtuu jos sallitaan yleisesti kaikki (1/2^k)-nuotit johonkin kokonaislukuun k asti? --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 17.19 (EET)
Jos merkataan C(k) = monellako tavalla kokonuotti voidaan esittää (1/2^j)-nuoteilla, missä 0<=j<=k, niin kysytty luku on siis C(4), ja helposti nähdään että C(0)=1 (kokonuotti), C(1)=2 (kokonuotti tai kaksi puolinuottia), C(2)=6 kuten kysyjä luetteli, C(3)=56 ja C(4)=5272 kuten yllä laskettiin. Nyt voidaan tietysti katsoa OEIS-tietokannasta löytyykö lukujonoa, joka alkaa 1,2,6,56,5272. No löytyyhän sieltä. --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 17.25 (EET)
Kiitos vastauksista! Vastaavanlaiseen tehtävään liittyen vaikuttaa siltä, että mikäli kaikki pienemmät luvut sallitaan, niin luku n voidaan esittää 2^(n-1) tavalla, esim.
1: 2^0 = 1 tapa: 1
2: 2^1 = 2 tapaa: 1+1, 2
3: 2^2 = 4 tapaa: 1+1+1, 2+1, 1+2, 3
4: 2^3 = 8 tapaa: 1+1+1+1, 2+1+1, 1+2+1, 1+1+2, 2+2, 3+1, 1+3, 4
--Jarmo Turunen (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 07.28 (EET)
Se on luonnollista, koska jos tahti on jaettu n:ään osaan, jakokohtia on n-1. Näistä jakokohdista otetaan käyttöön mielivaltainen osajoukko (myös tyhjä joukko sallitaan, silloin ei ole yhtään jakokohtaa eli tahti esitetään kokonuottina). Ja (n-1)-alkioisessa joukossa on 2^(n-1) osajoukkoa. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 08.38 (EET)

Puolan ja Venäjän maaraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiki ilmoittaa Venäjän ja Puolan maarajan pituudeksi yli 400 kilometriä? Ainoa ko. maaraja on Kaliningradin raja. Tuon mitta on noin 230 kilometriä - missähän on toinen mokoma? Markku Palmu  –Kommentin jätti 88.115.123.252 (keskustelu)

Kiitos ilmoituksesta. Muutin sen 210 kilometriin artikkelissa Luettelo valtioiden maarajojen pituuksista lähteen https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/pl.html perusteella. --Stryn (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 23.51 (EET)
Luku on näköjään Wikipediassakin aikoinaan ollut 209 km, mutta 28.11.2009 muuttunut yli 400 kilometriksi ilman minkäänlaista selitystä. Ties mitä kaikkea muuta siinä on samalla muutettu ja lieneekö noita kukaan yksitellen lähteestä tarkastanut sen jälkeen. Huomasin siellä joskus sattumalta muutamia virheitä ja lisäsin varoituksen että luvuissa on virheitä, mutta varoitus on näköjään siivottu pois. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 03.11 (EET)
[2], ihan lähteen mukaan merkitty ainakin tuo tieto, lähteessäkin vain tieto muuttunut tuon jälkeen. Tuollakin ollut 432 km vielä toukokuussa 2011. --Anr (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 18.53 (EET)
Onkohan muuten maakohtaiset summat otettu lähteestä vai laskettu Wikipediassa käsityönä? Puolalle oli ilmoitettu 605+615+456+91+432+420+428=3047 km (Venäjä lihavoitu), nyt kun Venäjä korjattiin 432→210 pitäisi kai summankin muuttua vastaavasti (2825 km). Toisaalta Puolan muutkin maarajat poikkeavat sekä siitä lähteestä, joka artikkelissa on ilmoitettu (https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2096.html 375+699+447+100+209+517+498=2845) että Strynin yllä käyttämästä lähteestä (418+796+467+104+210+541+535=3071), jotka myös poikkeavat toisistaan. Lieneekö Wikipedia muuttunut, lähde muuttunut, molemmat muuttuneet vai onko alun perinkään ollut tuosta lähteestä. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 03.35 (EET)

Saunovat eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä saattaa olla tyhmä kysymys mutta onko ihminen ainoa nisäkäs joka saunoo eli oleilee kuumassa höyryn ja lämmön täyttämässä paikassa? Vai onko joillakin apinalajeilla jokin hikimajan tapainen paikka, jossa ne oleilevat lämmöstä nauttien? Entä lasketaanko se, että oleilee auringon lämmittämällä kalliolla, josta nousee kuumaa höyryä?--62.72.229.12 22. marraskuuta 2014 kello 18.46 (EET)

Ensiksi tulivat mieleen japaninmakakit, jotka kylpevät kuumissa lähteissä. --Silvonen (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 20.28 (EET)

Verokortin tuloraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilipäivä on 2. tammikuuta. Lasketaanko palkka tämän vai ensi vuoden tulorajaan, sillä työnantajahan on joutunut laittamaan palkan maksuun jo joulukuussa? Verottajan sivut puhuvat maksupäivästä[3], mutta tarkoitetaanko maksupäivällä päivää, jolloin rahat lähtevät työnantajalta vai päivää, jolloin työntekijä saa rahat? --Otrfan (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 12.47 (EET)

Mikä on "maksun" tai "maksupäivän" määritelmä? Viivekorko ja viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Verottaja, pankki tai yritys laskee viivekorkoa/viivästyskorkoa kyllä velkaa olevan puolesta, joten ei se voi tietää "milloin on pantu maksuun", mutta näkee milloin raha on sille saapunut (milloin rahat näkyvät tilillä). Ainakin eri pankista kuin maksunsaajalla maksuun panemisesta rahan näkymiseen saajan tilillä kesti nelisen päivää (korotonta maksuaikaa). En tiedä onko tilanne vielä sama. --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.00 (EET)
Itse asiassa tuossa yllä olevassa on yleinen väärinkäsitys. Verottaja, pankki tai yritys näkee kehittyneiden tsydeemien ansiosta maksupäivän ja se on "se päivä, jona maksu on tapahtunut" (verkkopankissa on painettu "hyväksy maksu"). Viivekorkoa ja viivästyskorkoa lähdetään laskemaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Käytännössä ainakaan yritykset eivät veloita viivästyskorkoa 1-4 vrk:n myöhästymisestä, sillä sen katsotaan menevän "pankeista johtuvan viiveen sisään / raha ei kuitenkaan olisi vielä ollut perillä", joten ne 1-4 vrk on käytännössä korotonta maksuaikaa "tavan mukaan", jos maksaa samasta pankista kuin maksunsaajalla on tili (saman pankin sisällä maksu välittyy nopeammin kuin pankkien välillä). Tuotahan voi testata vaikka puhelinlaskun kanssa. Ainakin pari vuotta sitten oli näin; muuttuiko sitten SEPAn myötä? --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.06 (EET)
"Maksupäivällä tarkoitetaan palkoissa ja eläkkeissä päivää, jolloin maksun pitää olla saajan tilillä." http://www.fkl.fi/teemasivut/sepa/tekninen_dokumentaatio/Dokumentit/SEPA_Palkat_Tiedote_Tammikuu_2009.pdf "Palkat, eläkkeet ja muut toistuvaissuoritukset välitetään saajien tileille nostettavaksi aineistossa määrättynä maksupäivänä." http://www1.nordea.fi/liite/s/yritys/pdf/palkat_elakkeet.pdf --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.16 (EET)
Kysyjän verotuksesta on puhe, joten palkan maksupäivä on se, jolloin fyffet kilahtaa kysyjän tilille. Menee vuoden 2015 tulorajaan.--Htm (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.38 (EET)
Kiitoksia vastauksesta. Toivottavasti meidän palkanlaskija tietää tuon, sillä tämän vuoden tuloraja taitaa aavistuksen ylittyä. --Otrfan (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.33 (EET)
Oikeastihan verottaja laskee tulot sen mukaan mitä työnantaja ilmoittaa maksetuksi vuoden 2014 aikana. (eli käytännössä palkanlaskija/kirjanpitäjä ilmoittaa) Käytännössä noita ilmoituksia ei paljon jälkikäteen muutella. Tosiasiassa se kuka nuo ilmoitukset ikinä tekeekään voi tuossa tapauksessa ilmottaa ko palkan perustellusti ihan kummalle vuodelle vaan. (työnantaja kun ei varmasti tee palkkailmoituksia sen mukaan missä pankissa palkansaajalla on tili. Sen sijaan palkanmaksupäivä (eli koska raha lähtee työnantajan tililtä) voi vaihdella sen mukaan missä palkansaajalla on tili) Summa summarum: eli ei kannata ihan kauheasti yllättyä, jos tuo palkkailmoitus ei toteudu sun visiosi mukaisesti. Gopase+f (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.34 (EET)
Tulorajaongelma ratkesi tänään kuin itsestään esimiehen jaettua lomautuslappuja :) --Otrfan (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.45 (EET)
No voi sun harmi... -Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen, niin pääsääntöisesti palkanlaskijat ovat ammattitaitoista väkeä, jotka tietävät pykälät ja miten mennään ja heiltäkin voi olettaa hyvää tahtoa. Uskoisin, että myös kysyvä saa vastauksen, vaikka palkanmaksupäivää ei voikaan useimmiten muuttaa palkaansaajan toiveiden mukaisesti. --Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 05.58 (EET)
Saadaan siis nauttia sun seurasta 24 h. Pahoittelen. --85.76.67.65 25. marraskuuta 2014 kello 13.00 (EET)

Etniset ravintolat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistä johtuu, että kun Suomessa käy etnisissä ravintoloissa, niin kiinalaisissa ravintoloissa on aina kiinalaista henkilökuntaa, turkkilaisissa ravintoloissa on aina turkkilaista henkilökuntaa, intialaisissa ravintoloissa on aina intialaista henkilökuntaa, italialaisissa ravintoloissa on aina italialaista henkilökuntaa, mutta meksikolaisissa ravintoloissa ei ole koskaan meksikolaista henkilökuntaa? JIP (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 22.05 (EET)

Suomessa on vähän meksikolaisia maahanmuuttajia?--193.111.119.176 24. marraskuuta 2014 kello 12.26 (EET)

Laatokan kuuluminen Suomen kuntiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa nykyisin kaikki sisävedet kuuluvat kuntiin. Mutta kuuluiko koko Laatokan Suomelle kuulunut osa kuntiin ennen toista maailmansotaa? Jaalei (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 16.55 (EET)

Hyvä kysymys. Ainakin merellä on ollut kuntiin kuulumatonta aluevettä vielä vuoteen 1996 asti (kunnes tuli Laki kuntarajojen määräämisestä Suomen aluevesillä). --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 18.12 (EET)
Vuoden 1935 tilastokartassa on piirretty kuntarajoja vähän matkaa Laatokalle.
Pitäjäkartta 1:20000 näyttää kuntarajoja tarkemmin, mutta pitäjänkarttaa ei (ainakaan tuossa palvelussa) ole koko Laatokalle.. Linkin osoittamassa kohdassa näkyy, miten Kurkijoen ja Lumivaaran välinen raja (vrt. tilastokartta) kiertää Rähmänsaaren pohjoiskärjen ja jatkuu siitä itään pari kilometriä, kunnes kohtaa pohjois-eteläsuuntaisen kuntarajan. Mutta onko sen itäpuolella kolmas kunta vai kunnatonta aavaa? Rajaa pohjoiseen seuraamalla ohitetaan Kilpisaaret (Lumivaara) itäpuolelta, sitten kunnanraja kääntyy takaisin mantereelle Timonsaaren (Lumivaara) ja Sorolansaaren (Jaakkima) välistä. Mutta miten pitkälle Jaakkima jatkuu Laatokalle, jää epäselväksi. Ulkorajaa ei näy. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 02.48 (EET)
Lisätään vielä, että nykyään Suomen koko alue kuuluu kuntiin, ei vain sisävedet vaan myös aluemeri. Rajat jatkettiin aluevesirajalle saakka yllämainitulla vuoden 1996 lailla. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 11.29 (EET)
Yllä olevien kommenttien perusteella vaikuttaisi siltä, että jos asiaa tutkisi kirjallisuudesta niin vastaus hyvinkin voisi löytyä, koska esim. noita 1996 asti voimassa olleita säädöksiä ovat varmaan edeltäneet aiemmat säädökset, ja jos näitä menisi taaksepäin niihin aikoihin, kun Laatokasta osa vielä kuului Suomeen, niin luultavasti siellä olisi otettu jotain kantaa asiaan Laatokankin osalta. Eli voisi kuvitella, että kun Laatokkaa vielä kuului Suomeen, niin olisi ehkä saatettu mainita, päteekö sama Laatokalle, mikä pätee merialueille vaiko ei. Tämä olisi itse asiassa ihan kiinnostava tieto.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 12.09 (EET)
Varmaan mihin tahansa kysymykseen voidaan todeta, että jos asiaa tutkisi kirjallisuudesta niin vastaus voisi löytyä, tai jos ei löydy vaikka kolutaan kaikki kirjallisuus niin sitten kävisi ilmi että vastausta ei kirjallisuudesta löydy. --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 09.59 (EET)
Juu, sen puoleen nollamuokkauspohdintaa, mutta tässä veikkaan että toiveet vastauksen löytymiseen ovat melko hyvät.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 11.10 (EET)

Kysyin asiaa kirjastojen tietopalvelusta, joka välitti kysymyksen edelleen maanmittauslaitokselle. Vastauksen mukaan myös Laatokka oli jaettu kuntiin. [4] --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 13.39 (EET)

Miten päästä lentoasemalle?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varasin juuri lentomatkan Helsingistä Kööpenhaminaan, ja sieltä edelleen Nizzaan, 23.12. kello 07:55 aamulla. Kone siis todellakin lähtee jo ennen kahdeksaa aamulla. Asun Helsingin Jätkäsaaressa. Milloin minun viimeistään pitäisi lähteä sinne lentoasemalle? Varausvahvistuksessa lukee että lähtöselvityksessä olisi oltava viimeistään kaksi tuntia ennen koneen lähtöä, mutta olen ennenkin päässyt koneeseen vaikka olen tullut lentoasemalle alle tunnin ennen koneen lähtöä, noin 40-50 minuuttia on riittänyt. Minun pitänee kai tilata taksi? Jos uskoo varausvahvistusta, taksin pitää olla paikalla noin 04:00 - 04:30 aikoihin. Pitääkö minun tilata taksi jo edellisenä päivänä? JIP (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.15 (EET)

http://www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa/kulkuyhteydet/bussit-ja-taksit/ --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.26 (EET)
Kunhan on lentoaseman lähtöportilla riittävän ajoissa, jotta pääsee lentokoneen kyytiin ennen kuin se lähtee nousukiitoon. Lähtöportille päästäkseen täytyy olla klaarattuna lähtöselvitys (check-in), matkatavaroiden luovutus ruumaan ja turvatarkastus. Jos olet tehnyt lähtöselvityksen jo netissä tai teet sen lentoaseman aulassa automaatilla, ja sinulla on vain reppu selässä eikä muita matkatavaroita (ei mitään ruumaan luovutettavaa), niin pääset nopeastikin läpi muodollisuuksista, kunhan turvatarkastuksessa ei ole ruuhkaa. Nettiajan reppureissaajalle turvatarkastus on se pullonkaula ja siinä voi kestää kauankin. Helsinki-Vantaan lentoasema on aika pieni, eikä siellä on tyypillisesti ruuhkia, ja lennon lähtöaika on niin aamuinen, että etköhän sinä pääse lentoasemalle asti ja nopeastikin odottelemaan lähtöportille milloin koneeseen nousu (boarding) alkaisi. --Hartz (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.38 (EET)
Aina voi tulla jotain sählinkiä, paljon matkustaneet sanovat että Suomessa tunti kannattaa varata ja on riittävä.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 08.49 (EET)

Suoran videon ääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko Ylen tai Eduskunnan suorana lähettämästä videosta kuunnella vain ääntä niin, ettei video lataudu? Video tuhlaa turhaa dataa, josta maksan internetin käytössä. --87.93.68.108 27. marraskuuta 2014 kello 18.23 (EET)

Ei tietääkseni. Sinulla on kolme vaihtoehtoa: 1) tyytyä radioon, se kun on suosimassasi audiomuodossa, 2) ehdottaa YLElle, että haluaisit tiedostoille vaihtoehtoiset audiolatauslinkit (voit vaatia, sillä YLEhän pyörii verorahoilla "verorahoille vastinetta"), 3) virittää itse jonkin palvelimen, joka lataa YLE Areenasta videotiedostoja ja muuntaa ne sinulle audiotiedostoiksi. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 19.33 (EET)
Jos sinulla on Android-puhelin (Samsung tms.), niin YLEn Android-mobiilisovelluksessa "TV-ohjelmille kaksi eri laatutasoa, hitaampiin ja nopeampiin verkkoihin". https://play.google.com/store/apps/details?id=com.yle.webtv&hl=fi Tuo hitaammalle verkolle tarkoitettu heikompi laatutaso saattaisi esim. puolittaa datan käytön. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 19.47 (EET)
Kannattaa myös harkita liittymää, jossa on kiinteä kuukausimaksu. —Aku506 27. marraskuuta 2014 kello 20.37 (EET)
Kiinteitä kuukausimaksuja varten pitää yleensä maksaa kallis aloitusmaksu tai sitoutua pariksi vuodeksi eikä se minun netinkäytölläni tulisi välttämättä edes halvemmaksi (menee joku 10-15 euroa kuussa prepaidina). Opiskelijan budjetti ei kaikkeen veny. Ja tää prepaid on kuitenkin tarpeeksi nopea esim. Areenan HD-videoon, jos sellaista tahtoo joskus katsella. Olisi vain kiva ainoastaan kuunnella eduskunnan kyselytunteja tms, kun ei niissä ole erikoisemmin katsottavaa. --188.67.43.213 29. marraskuuta 2014 kello 18.29 (EET)
WLAN:illa kin voit kuunnella niin ei mene maksulliseksi. --Zunter (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 20.37 (EET)
Wlan vaatii verkkoyhteyden... —Aku506 28. marraskuuta 2014 kello 21.54 (EET)
Mutta ei mobiiliverkkoyhteyttä. Wlan voi olla saatavilla esim. kahvilassa, pikaruokalassa, kirjastossa tai kampuksella. Se on siis ilmainen. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 21.59 (EET)
Isommissa kaupungeissa (no miksei pienemmissäkin) voi löytyä ilmaisia wlaneja, mutta usein niihinkin voi tarvita suojausavaimen. Eräässä roomalaisessa hotellissa piti [asiakkaan] maksaa, jos halusi wlanin käyttöönsä. --Stryn (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 22.03 (EET)
Tämä on ärsyttävä juttu. Usein olen pitänyt sadetta kahvilan/pubin tms. räystään alla ja yrittänyt saada wlan-yhteyttä ikään kuin seinän läpi (wlan-verkko ulottuu esim. 100 metrin säteelle). Tätähän ne yrittää estää, ettei joku käytä verkkoa kuin lokki. Yleensä kyllä kahviloitten ja pubien yläkerroissa asuu ihmisiä, että ei niillekään haluta antaa ilmaista nettiyhteyttä. ;) --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 22.12 (EET)

Pari kysymystä moderneista monarkeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I. Nyt kun Elisabet II alkaa olla jo vanha kuin mikä ja luultavasti vaihtaa hiippakuntaa melko pian (tai sitten ei, äitinsäkin eli 101-vuotiaaksi) tulin miettineeksi mikä mahtanee olla prinssi Charlesin tuleva hallitsijanimi? Veteleekö hän ihan suoraviivaisesti Yrjö VII:nä isoisänsä perinnettä noudattaen vaiko kenties Kaarle III:na (jolla hallitsijanimellä ei ole ollut kuningasta yli 300 vuoteen, mutta eipä ollut toisaalta Elisabet-nimistä kuningatartakaan)?

II. Miten tuo Japanin keisareiden nimeäminen oikein tapahtuu? Joskus kuulin että siihen liittyisi jotenkin se minä vuonna hallitsija astuu valtaan, mutta muistikuvani asiasta ovat epäselvät. --80.223.182.219 28. marraskuuta 2014 kello 14.05 (EET)

Kohtaan I: Walesin prinssin toimisto Clarence House on ilmoittanut v. 2005, että hallitsijanimestä päätetään ja ilmoitetaan sitten kun se on ajankohtaista. Ilmoitus lienee tulkittavissa niin, että hallitsijanimi ilmoitetaan vasta sitten kun Charlesista on tullut hallitsija, ei ennen, kts. lehtiartikkelia. Edes siinä kuningashuoneessa ei tiedetä, missä järjestyksessä he kuolevat. --Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 05.00 (EET)
Nykyään tosin Suomessa ei enää kuninkaallisten nimiä väännetä suomeksi. Sillä siis mennään mitä britit sanovat. --EsaL-74 (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 13.11 (EET)
Voidaankohan muutos näon jälkikäteen ajoittaa välille Kaarle XVI Kustaa (1973) ja Juan Carlos I (1975)?--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 13.16 (EET)
Tapahtui myöhemmin. 1975 suosituksena oli vielä, että hallitsijan nimi suomennetaan, jos järjestysluku on suurempi kuin 1. --Nedergard (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 17.04 (EET)
Suomen kielen lautakunnan suositus vuodelta 2002. 1991 suositeltiin, että vain pohjoismaisten monarkkien nimet suomalaistettaisiin. 2002 sekin kumottiin eli tulevien hallitsijoiden nimiä ei suomalaisteta lainkaan.--Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 09.46 (EET)
Jos prinssi Charles sattuu kuolemaan ennen äitiään, kenestä sitten tulee seuraaja? Prinssi Williamistako? JIP (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.42 (EET)


Kyllä, kruununperimysjärjestystä mennään tarpeen tullen alas yksi kerrallaan. Listalla on yli tuhat nimeä, joten monarkkikandidaatit eivät heti lopu. Jos nyt sattuisi onnettomuus, jossa Elisabet, Charles ja William kaikki kuolisivat, seuraavana vuorossa olisi prinssi George, ikää vuosi ja neljä kuukautta. Ennen muinoin oli niin, että jos monarkki nousi valtaan alaikäisenä, valta oli holhoojahallituksella, joka luovutti vallan monarkille tämän tullessa täysi-ikäiseksi (esim. Kristiinan isä Kustaa II Aadolf kuoli, kun kuningatar oli viisivuotias, mutta Oxenstierna piti langoista kiinni vielä pitkään). Olisiko Britanniassa tai nykyajan Ruotsissa alaikäisellä hallitsijalla virallista holhoojaa, joka hoitaisi tehtävää, vai tulisiko prinssi Georgesta täysivaltainen kuningas? – Kuohatti 2. joulukuuta 2014 kello 22.24 (EET)
Britanniassa laki (en:Regency Acts) määrää, että jos alaikäinen perii kruunun, täysi-ikäiseksi tuloon asti hallitsee sijaishallitsija (engl. regent). --Jmk (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 06.10 (EET)
Kiitos vastauksestasi. Jos tiedät aiheesta enemmän, osaisit kenties myös vastata kysymykseeni kruunuperimysartikkelin keskustelusivulla. Onko niin, että vain katoliset eivät saa periä? Miten on ortodoksien laita, koska artikkelin mukaan Simeon Sakskoburggotski ei saa periä katolisuutensa vuoksi (on artikkelinsa mukaan kreikkalais-katolinen eli ortodoksi), mutta että listalla olisi kuitenkin Romanian, Venäjän ja Jugoslavian syrjäytettyjen kuningashuoneiden jäseniä – jotka lienevät myös ortodokseja. – Kuohatti 3. joulukuuta 2014 kello 11.59 (EET)
No en kyllä osaa. Mielenkiintoinen kysymys kyllä. --Jmk (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.05 (EET)
IMHO, Prinssi Charles tekisi kunigashuoneelle hyvää jos ilmoittaisi hyvissä ajoin, olen jo vanha mies, kruunu menköön suoraan eteenpäin. Tämä ei ole kannanotto koko kunigashuoneen järkevyydestä. Kuinkas kauan Elisabet II:n pitää muuten vielä hallita että tulee olleeksi pisimpään "hallinnut" kruunupää. (itään todellista valtaahan hänellä ei enää ole. Jotain taisi olla kun kunigattareksi nousi.) --EsaL-74 (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 15.09 (EET)
Thaimaan Bhumibol Adulyadej on ollut 6 vuotta kauemmin monarkkina ja elää vielä. Elisabetilla on siis vielä eläviä "kilpailijoita". --Nedergard (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 17.04 (EET)
Kun Japanin keisari kuolee, hovi (vai hallitusko nykyään?) antaa nimen uuden keisarin aikakaudelle ja kuollutta keisaria aletaan kutsua hänen aikakautensa nimellä. Nyt eletään Heisei-kautta, ja Akihito siis nimetään uudelleen Heiseiksi hänen kuoltuaan. En muista lukeneeni, että aikakauden nimeäminen liittyisi vuosilukuun; nykyisen aikakauden nimellä (’rauha kaikkialla’) haettiin varmaankin eroa sotaisaan Shōwa-kauteen. Ennen Meiji-kautta aikakausia nimettiin vaihtelevammin. --Silvonen (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 09.13 (EET)

Puuttuva lippumalline[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Andamaaneilla ja Nikobaareilla omaa yhteistä lippua tai lippua kummallekin erikseen? Jos on niin onko sitä lippumallineissa?--62.72.229.12 28. marraskuuta 2014 kello 17.17 (EET)

  • Ei ainakaan Wikipedioista löydy että lippu kyseisillä saarilla olisi, enkä Googlaamalla löytänyt. --Zunter (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 20.39 (EET)
    • Omaa lippua ei ole kummallakaan. Ne käyttävät Intian lippua, koska kuuluvat Intian alaisuuteen.--Kruununoksa (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 21.58 (EET)

Ringed space suomeksi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matematiikassa on käsite ringed space, esim. http://www.math.uchicago.edu/~may/VIGRE/VIGRE2009/REUPapers/Nelson.pdf . Onko tämä suomeksi rengasmainen avaruus vai rengastettu avaruus vai jotain muuta? --85.76.72.52 2. joulukuuta 2014 kello 00.44 (EET)

Rengasavaruudesta olen joskus kuullut. Tiedä sitten onko se sama asia. --Vnnen (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 17.46 (EET)

Laulukysymyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Hottentotti"-laulussa lauletaan "Ei ollut puettu Kallen tavoin, kulki melkein paljain jaloin." Kenen ihmeen Kallen?

"Pistetään banaania poskeen" -laulussa lauletaan jotain sinnepäin kuin "Isauweena, isauweena". Mitä ihmettä tuo tarkoittaa? JIP (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)

Jukka Virtanen on tarkka riimeistään, se ei suinkaan ole paljan jaloin vaan paljain navoin, joka rimmaa tarkalleen sanan tavoin kanssa. Kalle ilmentänee tyypillistä suomalaista tuon ajan pikkupoikaa. Joku swahilintaitoinen voi vastata tuohon banaanilaulukysymykseen. –Kotivalo (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.41 (EET)
Voi hitto, olen käytännössä koko ikäni kuullut sen väärin. Onko olemassa jotain suomalaista vastinetta kissthisguy.com-sivustolle, jonne voisin tuon lähettää? JIP (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.44 (EET)
Vastaus molempiin_ Vaarinkuullut ja seon Kisaoweela jonka google translate tunnistaa swahiliksi mutta kääntää Kisaoweela --Tappinen (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.33 (EET)

Rhinoplastia ja septoplastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa näillä on? Millä sanalla kutsutaan nenän väliseinän vinoutta? --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 16.16 (EET)

Etkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä etkot tarkoittaa? --87.95.58.67 4. joulukuuta 2014 kello 22.36 (EET)

Aiemmin sanottiin "pohjien otto". Kun on joku juhlava juhla, sen jälkeen voi olla "jatkot" eli toinen juhla; "etkot" on sama mtta ennen varsinaista juhlatapahtumaa. Varsinkin tytöt meikkaavat yhdessä, laittavat hiuksia ja ottavat lasilisen kuohuviiniä. --Tappinen (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 23.03 (EET)
Lisätietoa: [5]. -93.106.201.178 4. joulukuuta 2014 kello 23.03 (EET)

Taideteoksen siirtäminen puulta kankaalle tms.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävin Lontoon National Galleryssa ja siellä oli joitain taideteoksia, jotka oli alkujaan maalattu puulle tai freskoksi, mutta siirretty kankaalle. Kuinka teos siirretään materiaalilta toiselle? --188.67.185.160 4. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)

Vaikkapa näin. -Ochs (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 23.47 (EET)
Tuossa siis maalauksen puupohja hiotaan pois takapuolelta ohuinta pintakerrosta lukuunottamatta. Mutta miten se toimii seinämaalausten kanssa? Esimerkiksi Francisco de Goyan "Mustat maalaukset" (en:Black Paintings) siirrettiin hänen talonsa seiniltä kankaalle 1800-luvun lopulla. Tehtiinkö tämä siten, että talon seinät purettiin ulkoapäin kunnes niistä jäi joku millin ohut kerros kiinni maalipohjaan? Jotenkin tuntuisi siltä, että kiviseinään tehdyn freskon siirtäminen on oltava paljon monimutkaisempaa kuin puupaneeliin maalatun. Vaikka enhän minä tästä aiheesta mitään tiedä. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 18.57 (EET)

Maustekakku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monta päivää ennen syömistä mautekakku kannattaa valmistaa, jotta mausteet maistuvat hyvin, mutta kakku ei maistu vanhalta? --Maldenss (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)

Kirjala-Lielahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjalansaari ja Lielahdensaari Paraisilla näyttävät kasvaneen yhteen.[6] Pitäisikö niitä käsitellä samana vai erillisinä saarina? --Vnnen (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 17.52 (EET)

Erilliset artikkelit. Ne ovat kuitenkin kaksi eri paikkaa, joilla on eri nimet. Aika näyttää, saako uusi saari myös uuden nimen.--Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 09.54 (EET)
Ainakin täällä vaikuttaisi olevan niin että molempien saarien pinta-ala on laskettu yhteen ja ilmoitettu Kirjalansaaren pinta-alana. --Vnnen (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 00.32 (EET)

Mikä peli kyseessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan nuoruudessani pelanneeni sellaista peliä (90-luvulla), jossa erikoisjoukkojen sotilas, jolla oli sininen kypärä ja sininen asu tuhosi liekinheittimellä, ohjuksilla ja pommeilla vihreitä alieneita. Aina tuhottuaan alienin hän sai kolikon, jolla pystyi ostamaan lisää ammuksia tai kaasua liekinheittimeen automaateista. Miehellä oli kolme elämää alussa. Miehen tehtävänä oli muistaakseni kerätä diskettejä ja pelastaa naishenkilöitä aina tietyn määrän verran kentässä, jonka jälkeen hän pääsi seuraavalle tasolle kentän lopussa. Itse olen pelannut vain pelin demoversiota, joka päättyi kohtaan, jossa päähenkilö tuhosi ison robotin, minkä jälkeen näytettiin räjähdys kerrostalon seinässä ja ruutuun ilmestyi teksti, jossa luki englannin kielellä auta minua tuhoamaan nämä olennot... ja näytettiin kuvia tulevista vastustajista. Muistaako kukaan minkä niminen peli oli kyseessä?--Kruununoksa (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 20.42 (EET)

Varmaan auttaisi, jos kertoisit, pelasitko tätä Atarilla, Amigalla vai Commodore64:lla? --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 20.53 (EET)
PC:llä. Unohdin kertoa tuossa alussa. Ihan tietokoneella pelasin. Peli taisi olla suunniteltu Windows 95 tai 98 koneille.--Kruununoksa (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 16.02 (EET)
en:Alien Carnage? --Otrfan (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 20.37 (EET)

Auton suuntavilkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Olin kävelemässä kun katuvalot olivat jo sammuneet ja yllättäen kadulta kääntyi auto minua kohti vilkuttamatta. Luulin sen siis ajavan suoraan. Se ehti väistää minut (kadulla ei ole kävelykaistaa), mutta säikähdin, kun auto ajoi varsin lujaa (siksi en osannut aavistaa, että se kääntyy). Minulla ei ole ajokorttia, joten en tiedä itse autojen liikennesääntöjä. Pitäisikö auton näyttää suuntavilkkua kääntyessään myös pimeällä kadulla, kun kello on jo niin paljon, ettei yleensä ihmiset kulje ulkona? --188.67.209.7 11. joulukuuta 2014 kello 23.14 (EET)

Käsittääkseni vilkkua pitäisi näyttää aina, riippumatta siitä näkyykö ketään lähistöllä. Olen kuitenkin itse huomannut, että monilla ihmisillä on tapana "säästellä" vilkkujaan. --Stryn (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.16 (EET)
Tieliikennelain 35§ [7] ei jätä tulkinnanvaraa. Suuntamerkkiä on näytettävä aina kun kääntyy tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa. -93.106.244.160 11. joulukuuta 2014 kello 23.21 (EET)
Venäläiset ei ainakaan tiedä tuosta säännöstä mitään, vaan ajavat kuten Venäjällä ovat tottuneet. ;) --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.41 (EET)
Ehkä auton suuntavilkut tai toinen niistä oli rikki? Vika voi olla lampussa (polttimossa) tai sähköjohdoissa. Tietysti voi olla, että kuski ei jaksanut vilkuttaa. Varmaan tilanne oli sellainen, että "ketään ei vaikuttanut olevan missään". En minäkään omalla tiellä vilkuttele, kun missään ei ole ketään muita. Joskus kyllä vilkuttaminen vain unohtuu, mikä on ihan inhimillistä. --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)
Tämähän oli juuri eilen uutisissa: Liikenneturvan mukaan joka viides jättää vilkuttamatta. Piittaamattomuus lienee yleisempi syy kuin unohdus tai rikkinäinen vilkku. --Silvonen (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 05.16 (EET)
Pahat kielet kewrtovat, että mersuissa on usein suuntavilkut rikki, mutta ehkä tämä on panettelua.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 16.52 (EET)

Tekstinmuokkausongelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistäköhän johtuu, että toisinaan tekstiä kirjoittaessani (niin täällä Wikipedissa kuin tekstinkäsittelyohjelmassakin) hypätessäni hiirellä tiettyyn tekstinkohtaan siihen kohtaan ilmestyy sininen laatikko, ja kirjoittaessani laatikon jälkeinen teksti alkaa korvautua kirjoittamallani tekstillä. Onnistuin joskus vahingossa tekemään saman tekstinkäsittelyohjelmassakin, mutta en kirveelläkään keksinyt, mistä tuollaiseen tilaan pääsin. Käyttöjärjestelmänä Windows 7. 80.220.251.130 13. joulukuuta 2014 kello 20.29 (EET)

Olet luultavasti siirtynyt vahingossa päällekirjoitustilaan joko painamalla Insert-näppäintä tai jollain muulla tavalla. Takaisin lisäystilaan pääset painamalla näppäintä uudestaan. Mozilla Firefox- ja Google Chrome -selaimissa tuon näppäimen painaminen ei tosin nähtävästi tee mitään, Operassa sen sijaan kyllä. –Kooma (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 21.19 (EET)
LibreOffice Writer -tekstinkäsittelyohjelmassa tilaan pääsee näemmä myös tuplaklikkaamalla alareunan tilarivin keskivaiheilta, oikolukukielen vierestä. –Kooma (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 21.26 (EET)
Kas, Insert-nappulaa painamalla sain tuon pois! Saan tuon tilan ilmeisesti jotenkin hiirellä päälle, sillä en aiemmin painanut Insert-nappulaa. Tuo meni vähäksi aikaa pois päältä, mutta tuli äsken takaisin päälle. Onneksi ratkaisu sentään löytyi, selaimena oli tosiaan Opera. --80.220.251.130 13. joulukuuta 2014 kello 21.43 (EET)

Kova huume?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä kova huume tarkalleen ottaen meinaa? --188.67.134.103 15. joulukuuta 2014 kello 01.12 (EET)

Ei mitään. 'Kova' on epätäsmällinen mutu-termi, jota käytetään kun halutaan erottaa päihteistä joukko, joka on muita päihteitä esimerkiksi vaarallisempi terveyden kannalta, aiheuttaa syvemmän riippuvuuden, tai on helpompi annostaa vaarallisesti yli. Oma mielikuvani 'kovista' on se, että harva on aloittanut niiden käyttöä ilman aiempaa kokemusta muilla päihteillä. Toinen skeemani on se, että päihteidenkäyttäjien omassa keskuudessa tiettyihin aineisiin sekaantumista pidetään jotenkin omana luokkanaan joka eroaa muista, tai jollain aineella on käyttäjien keskuudessa paha maine esimerkiksi pään lopullisena sekoittajana, rikoksiin tai itsetuhoon ajavana, yliannostuskuolemien aiheuttajana, erityisen hankalana lopetettavana. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 18.04 (EET)
Alankomaiden Opiumwet-lainsäädännön ("Opium Act") Schedule I -kategoriaa, johon kuuluvat esimerkiksi heroiini, kokaiini, amfetamiini, ekstaasi and GHB. Alankomaiden päihdepolitiikassa ajatus mietojen huumeiden hankkimisesta muualta kuin kovien huumeiden diilereiltä, on keskeinen kovien huumeiden käyttöä vähentävä ajatus. Alankomaissa kovat huumeet nähdään erityisen ongelmallisina (terveydelle) ja mietojen huumeiden ei haluta olevan osa tuota kovien huumeiden ongelmaa. Kova huume on siis erityisen haitallinen huume. Miedot huumeet ovat vähemmän haitallisia kuin kovat huumeet. Keskeistä kai se, että Alankomaissa kannabista hankitaan kahviloista eikä kovien huumeiden diilereiltä. Tällöin koviin huumeisiin päädytään harvemmin, sillä ihmiset eivät törmää niitä myyviin diilereihin sattumalta. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.23 (EET)

Ruplan devalvointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missä vaiheessa tuo Rupla joudutaan devalvoimaan eli julistamaan täysin arvottomaksi jos arvo laskee koko ajan? Entä onko mahdollista että julkaistaan uusi rupla, jossa 1 uusi rupla vastaisi 100 vanhaa?--85.134.25.113 15. joulukuuta 2014 kello 14.27 (EET)

Kysymyksessä on vähän sotkettu asioita. Eihän devalvointi tarkoita "julistamista täysin arvottomaksi". --Jmk (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 14.55 (EET)
Eikä nollien poistaminen seteleistä ole kumpaakaan. Se on muu toimenpide, joka vain pyrkii selkeyttämään rahoja kuitenkaan vaikuttamatta arvoon suhteessa muihin valuuttoihin. (Tai siis se suhde muuttuu saman kuin setelistä niitä nollia poistetaan) —Aku506 16. joulukuuta 2014 kello 18.24 (EET)
Onhan tuolla Venäjällä jo aika kova hätä kun ohjauskorko on 17%, öljyn hinta laskee ja markkinat etsivät päivästä toiseen ruplan arvolle uutta oikeaa tasoa. Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: devalvointi on vähän eri asia, mutta Venäjän keskuspankki lopetti tukiostot marraskuun alussa ja nyt haetaan sitten kelluvalle ruplalle uutta tasoa. Nyt vapaata kellumista yritetään suitsia korkopolitiikalla. Jos mietitään tulevaisuuden tapahtumia: Pörssi on lähtenyt jo syöksyyn. Seuraavaksi lakkaa lainanottaminen (asunto- ja kulutusluotot), sitten muutkin investoinnit. Valtio leikkaa ensi vuoden budjettia. Saattaapi olla että tuo 17 % korko ei estä pankkipaniikkia ja sitten laitetaan pankit ja automaatit kiinni. Ihmiset/yritykset toteavat ruplan arvottomaksi ja alkavat tukeutua uudestaan dollariin. Yritykset kokoavat jo dollareita. (Uusi valuutta on aina mahdollinen tuossa tilanteessa, mutta ei vielä ihan lähitulevaisuudessa. Ensin katotaan mihin rupla päätyy vapaasti) Gopase+f (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 18.48 (EET)
Venäjälle tärkeiden maakaasun ja esim. nikkelin hinta eivät ole pudonneet. Venäjälle öljy ei ole ns. kaikki kaikessa, vaan Venäjällä on muutakin arvokasta kuin öljy. Öljyn hinta ei varmaan laske alle 50usd/bl tai alle 40usd/bl. Valuutta voi heikentyä käytännössä loputtomiin. Keskeistä ei kuitenkaan ole muutos, vaan muutosnopeus eli muutos aikayksikössä. Nyt muutosnopeus on suuri, mutta se voi tästä alkaa hidastua, jolloin päivä alkaa paistaa. Viimeksi öljy oli näin matalalla tasolla vuonna 2009, mutta ei tämä taso tai tätä matalampi taso ole ennenkuulumaton tai sellainen etteikö sillä selvittäisi. Öljyntuotanto on Venäjällä kannattavaa eli voitollista matalillakin öljyn hinnoilla monessa paikkaa. Yleensä taloudessa kaikki on aaltoliikettä eli ylös ja alas... se mikä menee ylös, tulee alas ja toisinpäin. Öljyn pidemmän aikavälin hintahaarukka on jotain 100-150usd/bl, sillä öljy alkaa ehtyä maapallolta ja kiinalaisilla ja intialaisilla on pienet polttomoottoriautot. Eli hetki matalammalla ja raketin lailla ylöspäin. Öljystä on hetken kuluttua pulaa ja hinta korkeammalla. --Hartz (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 19.04 (EET)

Onko olemassa taloudellisesti kannattavaa korkeakulttuuria?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko missään päin maailmaa korkeakulttuuria, joka kannattaa taloudellisesti? Siis sellaista, joka tulee toimeen omillaan, ilman julkisen sektorin tukia? Tarkoitan esim. sinfoniaorkestereita, oopperoita, baletteja jne.--LCHawk (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 00.35 (EET)

Äkkiä googlaten esimerkiksi Bangkokin sinfoniaorkesteri tulee toimeen ilman julkista tukea, mutta saa sitä siis yksityisiltä tukijoilta. Yhdysvalloissa tämä taitaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus, tai ainakin julkinen tuki on siellä huomattavan pientä ja ehkä satunnaistakin kulttuurilaitosten kokonaisbudjettiin verrattuna. –Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 09.52 (EET)
Kiitos. Entä onko olemassa taloudellisesti kannattavaa oopperaa tai balettia?--LCHawk (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 12.08 (EET)
Veikkaisin että ainakin jotkin no- ja kabukiteatterit sekä ainakin jotkin geishat ovat omilla jaloillaan. Täysin arvattua. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 18.07 (EET)
Tuskin ne bisneksiä ovat missään, paitsi ehkä satunnaisen menestystuotannon osalta. Ei taida jenkeissäkään mikään olla täysin vastaanottamatta edes satunnaista julkista tukea. Toisen pikagooglauksen annoin kertoa itselleni, että jenkkiläiset sinfoniaorkesterit, ooppera- ja balettiyhtiöt (tuo lienee ainakin tässä asiayhteydessä hyvä käännös ballet companylle) ovat valtaosin lipputulojen ja rikkaan kansanosan lahjoitusten varassa, ja sekös on viime vuosina ollut nihkeää. Muun muassa New York Ballet Company on mennyt konkurssiin, ja mikäs bändi se olikaan jonka suomalaiskapu otti ja lähti rahavaikeuksien takia mutta taisi palata takaisin. Ai niin, Osmo Vänskä ja Minnesotan orkesteri. Euroopassa taas kaikki tällaiset ovat pääosin julkisen tuen varassa. Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ollaan varmaan lähempänä USA:n mallia. –Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 20.26 (EET)
Tässä kannattaa erottaa toisistaan julkinen rahoitus ("poliittinen", "verovaroista annettava") ja yksityinen rahoitus ("lahjoitukset", "omaan haluun perustuva"). Yhdysvalloissa moni toiminta pyörii yksityisten lahjoitusten varassa. Eli jos Hartz antaa balettipoppoolle 10 miljoonan euron lahjoituksen, niin toiminta on tuettua, kyllä, ei laisinkaan itsestään kannattavaa. Yhdysvalloissa lähestulkoon kaikki yliopistot, ainakin merkittävät, toimivat myös lahjoitusten varassa. Että ei yliopistotkaan ole täysin kannattavia (lakkautetaanko silti?). Suomessa on tapana keskittyä julkiseen rahoitukseen, sillä kansa on niin köyhää ja vahvasti verotettua, että mitään yksityisiä lahjoituksia ei ole saatavilla. Perinteisesti korkeakulttuuri on ollut varakkaiden ihmisten tukemaa, siihen on oma sanansakin -- mesenaatti. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.48 (EET)
Ensin pitäisi määritellä mikä on korkeakulttuuria. Broadwayn ja Lontoon musikaaliteatterit varmasti toimivat kaupalliselta pohjalta. Joka alalla supertähdet menestyvät myös kaupallisesti jos haluavat. Jari Tervolle ja Tuomas Kyrölle kirjojen kirjoittaminen on ihan kannattavaa puuhaa. Oopperataloissa kulut ovat kuitenkin niin suuret (mm. erilaisia ammattilaisia tarvitaan valtavasti), että yksikään oopperatalo ei tulisi toimeen ilman tukea, vaikka katsomot olisivat jatkuvasti loppuunmyytyjä. -93.106.21.191 19. joulukuuta 2014 kello 20.13 (EET)
Eikö tämä tarkoita sitä, että lippujen hinnat ovat liian alhaalla? Tai sitä että sitten pitäisi keksiä muita tulomuotoja, kuten sponsorointia, tv-oikeuksien myyntiä tai oheistuotemyyntiä? Näillähän moni muukin ala porskuttaa.--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.42 (EET)
Korkeakulttuurin kanssa kaupallisuus sopii huonosti yhteen. Yleensä korkeakulttuurilla tarkoitetaan juuri suhteettoman kalliita ja antiikkisia asioita, joille ei ole todellista tilausta nykymaailmassa. Esimerkkeinä ooppera ja klassinen musiikki. Korkeakulttuurin viehätys on nimenomaan sen luonteessa -- samalla tavoin kuin kolopallossa. Eihän pienen pallon saattamisessa kaukaiseen reikäänkään ole oikein mitään "järkeä", saati niissä miljoonia maksaneissa puitteissa, mutta se onkin jutun juju. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)

Mono/stereo tarkistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kopioin levyjäni MP3-muotoon ja kaipaisin jotain ohjelmaa jolla voisi nopeasti tarkistaa kappaleista ovatko ne mono vai stereo eli käytännössä ovatko vasen ja oikea kanava identtisiä. Tietäisikö joku ohjelmaa MacBookille, jolla voisi tarkistaa .aiff tai .wav tiedostoista ovatko kanavat identtiset? Nyt tarkistan äänenkäsittelyohjelmalla ja se on varsin hidasta, kun tiedostoja on paljon. --87.95.225.133 17. joulukuuta 2014 kello 19.40 (EET)

Ravintoloita Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sain työpaikalta palkkioksi hyvästä työstä yhdessä projektissa 50 € lahjakortin vapaavalintaiseen ravintolaan Suomessa. En viitsi tämän vuoksi vaivautua Helsinkiä, tai tarpeen vaatiessa muuta pääkaupunkiseutua, pidemmälle. Olisiko kellään suositella jotain hyvää ravintolaa? Ei haittaa jos menee muutaman euron tuon 50 € yli. Kaksi vuotta sitten sain kokonaisen 100 € lahjakortin ja sen vuoksi etsin itselleni naisseuralaisen, jonka kanssa kävin kahdestaan syömässä ravintola Haraldissa Helsingin keskustassa, ja ihan hyvä kokemus oli. Mutta nyt tällä kertaa kun lahjakortin arvo on vain 50 €, niin en aio etsiä naisseuralaista vaan käyttää koko summan itse. Yksi vaihtoehto olisi mennä Haraldiin uudestaan, mutta mieluummin haluaisin kokeilla jotain toista ravintolaa. JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.34 (EET)

Käy Salutorgetissa Kauppatorin laidalla. Pohjoisesplanadi 15. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.03 (EET)
Tai jos haluat jotain mitä et ole ennen maistanut, lisää 12e ja mene Farangiin. Bar Sandroon voisi viedä seuralaisenkin. --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.20 (EET)
Tuo Farang-ehdotus kuulostaa houkuttelevalta, mutta maistelumenun suositusviinit maksavat halvimmillaan 42 €, mikä tekisi koko hinnaksi 104 €. Työpaikan lahjakortti kattaa siitä vain 50 €, mikä tekisi minun maksettavakseni 54 €, mikä on minulle liikaa. Onko sieltä mahdollista saada suositusviinien sijaan vain yksi tai pari lasillista jotain tavallista viiniä? JIP (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 22.11 (EET)
Jees, voi ottaa vain lasin jotain viiniä tai juoda vaikka koko aterialla pelkkää vettä. Itsekin tein niin kun tuolla kävin. EDIT Tämä bloggari otti aasialaisen oluen ja oli tyytyväinen. --Tappinen (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 22.14 (EET)

Casino Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Casino Helsinki lahjoittaa näemmä 100% tuotoistaan hyväntekeväisyyteen. Eikös jo Suomen lakikin määrää että Suomessa Raha-automaattiyhdistyksellä on monopoli julkisesti tapahtuvaan uhkapeliin, ja siitä ei saa tuottaa voittoa? Mutta kysymykseni kuuluu, miten tuo käytännössä tapahtuu? Casinon täytyy aina varautua siihen, että joku pelaaja voittaa tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. Jostain tuonkin rahan on tultava. Casino Helsinki käsittääkseni saa omat kulunsa (työntekijöiden palkat ym.) lähinnä verovaroista? Mutta mistä nuo pelaajien voitot maksetaan? Ottaako casino velkaa verovaroista vai onko heillä joku "käteiskassa", joka säännöllisin väliajoin tilitetään hyväntekeväisyyteen? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.40 (EET)

Niin siis Casino Helsinkihän on osa RAY:tä [8]. Ei kai se Casino erikseen mitään lahjoita, sain sen käsityksen että tuotot menevät RAY:n kautta sinne hyväntekeväisyyteen. Tietenkään jokaista kassaan tullutta euron latia ei sillä sekunnilla lahjoiteta hyväntekeväisyyteen (ja levitellä sitten käsiä tyhjän kassan kanssa kun pelaaja voittaa), vaan tuottoja katsotaan pidemmällä aikavälillä, luultavasti vuositasolla. Oletettavasti RAY:n vuosikertomuksesta voisi löytyä tarkempia tietoja. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.46 (EET)
Ja tässä näkyy miten pelitoiminnan tuotot käytetään. Osa menee tietenkin erilaisiin kuluihin kuten palkkoihin, tila- ja laitekuluihin. "100%" tarkoittaa että se mitä kulujen jälkeen jää, menee hyväntekeväisyyteen. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.50 (EET)
Totta kai ymmärsin että Casino Helsinki on osa RAY:tä ja tätä toimintaa hallinnoi RAY, ei casino itse. Lyhyemmän kirjoituksen vuoksi vain kirjoitin suoraan casino. Mutta tämä käytännössä vastasi kysymykseeni. Eli siis RAY ei lahjoita jokaista saamaansa voittoa saman tien hyväntekeväisyyteen, vaan ainoastaan säännöllisin väliajoin (luultavasti vuosittain). Tulevatko RAY:n omat kulut siis lähinnä verovaroista? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.52 (EET)
Vastaus itselleni muokkauskonfliktin jälkeen. Eipä RAY näytä saavan paljonkaan tukea verovaroista, vaan lähinnä tuotot tulevat pelaamisesta. Sen sijaan RAY näyttää itse maksavan veroa valtiolle. Onko tämä oikein? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.55 (EET)
Juuri niin, ei valtio tue RAY:tä rahallisesti, vaan päinvastoin nyhtää siltä rahaa (arpajaisvero). Välillisesti valtio tietysti tukee RAY:tä siten, että on säätänyt sille lailla monopoliaseman; tämähän ne suuret tuotot juuri mahdollistaa. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)
Monopoli Suomen alueella fyysisesti, lukuun ottamatta Ahvenanmaata jossa on Paf. Suomalaiset voivat kuitenkin matkustaa fyysisesti pelailemaan Suomen ulkopuolelle. Ja internet on pullollaan pelejä, joista osa suomenkielisiäkin, joihin RAY:llä ei ole nokan koputtamista. Eli internetissä tuo monopoli on epäfyysisesti murrettu jo. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.10 (EET)
Verkossa pelaaminen on täysin laillista, ja ETA-alueelle rekisteröidystä nettikasinosta mahdollisesti tulevat voitot ovat pelaajalle verottomia. (Eli kasinoyhtiö maksaa verot kotimaassaan.) Muilta kuin ETA-alueen nettikasinoista saatavat voitot sen sijaan pitäisi imoittaa verottajalle. Sen sijaan pelien markkinointi Suomessa on laitonta. (pl. rajoitetusti 3 monopoliyhtiötämme). Tätä säännöstä toki rikotaan surutta eikä kellään oikeastaan ole halua puuttua moiseen. Enimmäkseen markkinoinnin hoitavat affiliate-kumppanuusroskapostittajat, jotka sitten saavat komission uudesta asiakkaasta tai pelaajan hassaamista rahoista. --EsaL-74 (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 00.32 (EET)

Rantaviiva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko jollakin fakta tietooo, että missä Suomen kunnassa on eniten rantaviivaa. Itse olen sitä mieltä että Inarin kunnassa, mutta joku väittää että Paraisilla kuntaliitosten myötä olisi enemmän.  –Kommentin jätti 110.77.249.67 (keskustelu)

Eipä tota faktatietoo ihan äkkiä näytä valmiina löytyvän. Maanmittauslaitoksen vapaasti saatavasta aineistosta kuitenkin löytyy kuntarajat ja rantaviivat digitaalisina, joten niistä voisi jonkun verran vaivaa nähden rantaviivoja mittailla. Tässä on joku tehnyt hiukan läheltä liippaavaa käsittelyä noille datoille. – Sitten kannattaa toki muistaa että rantaviivan pituus on vähän huonosti määritelty suure, mutta jos ollaan tyytyväisiä määritelmään "rantaviiva siten kuin maanmittauslaitos on sen piirtänyt", niin noista datoista se irtoaisi. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 14.32 (EET)

Youtube[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Youtuben tekijäinoikeuden alaista materiaalia mahdollista tallentaa koneelle? Tahtoisin ladata Youtubesta musiikkia, jota ei ole saatavilla CD:llä. --87.95.81.162 20. joulukuuta 2014 kello 19.05 (EET)

Tarkennuksena vielä, että en tahdo levittää musiikkia eteenpäin vaan kuunnella sitä paikoissa, joissa netti ei ole saatavilla, kuten autossa.

Pystyy, esim: http://www.lataayoutube.com/ --Ville Siliämaa (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 19.07 (EET)
Ei toimi ainakaan minulla. Kokeilin tätä: https://www.youtube.com/watch?v=v87XJVio3JI. Ilmeisesti Youtube on estänyt nämä. Toinen lataaja luuli kappaleen olevan yli 20 minuuttia. Näitä tekijäinoikeus-estoja ei ilmeisesti pysty kiertämään? --87.95.81.162 20. joulukuuta 2014 kello 19.55 (EET)
Tuo näyttää olevan YouTuben automaattisesti generoidun kanavan video, katso Topic channels. Noita ei näytä pystyvän lataamaan ainakaan lataayoutuben kautta. --Stryn (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 20.04 (EET)
Ainakin Firefoxille löytyy DownloadHelper-lisäosa, jolla onnistuu videoiden lataaminen miltei sivustolta kuin sivustolta. 188.67.139.48 20. joulukuuta 2014 kello 20.09 (EET)
Minkä tahansa äänen tai musiikin saa talteen kun äänittää sen, itse käytän total recorder ohjelmaa, nauhoitus käyntiin ja musiikki soimaan, lopussa pysäytys ja talletus mp3 muotoon--Musamies (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 20.49 (EET)
en.savefrom.net. Lisää videon url riville ja paina Download-painiketta (hox. mainoksessa lukee myös download). --RicHard-59 (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 21.39 (EET)
Näistä ei ole vielä mikään toiminut. DownloadHelper luo vain tyhjiä tiedostoja eikä lataa mitään, nettisivujen latausohjelmat eivät löydä videota tai eivät osaa ladata sitä. Nauhoittaminen toimisi, mutta luulen, että silloin äänenlaatu kärsii. --87.95.81.162 20. joulukuuta 2014 kello 23.51 (EET)
Kokeiles vielä tätä, onnistuuko? 109.240.24.52 21. joulukuuta 2014 kello 00.53 (EET)

Avioliitto rekisteröidyn parisuhteen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin artikkelin, jossa kerrotaan Elton Johnin menneen naimisiin miehensä kanssa Britannian laillistettua homojen avioliiton. Artikkelissa kerrotaan, että hän ilmoitti Twitterissä allekirjoittaneensa jotain papereita ja virallisen osan olevan näin ohi. He olivat aiemmin rekisteröidyssä parisuhteessa. Kuinka avioliittolaki toimii Britanniassa? Olen ymmärtänyt, että (ainakin Suomessa) rekisteröity parisuhde muuttuisi automaattisesti avioliitoksi, jos laki tulee voimaan. Pysyykö rekisteröity parisuhde voimassa Britanniassa myös avioliiton ollessa sallittu, vai mitätöityykö se? Tässä on artikkeli, johon viittasin: http://yle.fi/uutiset/sir_elton_john_meni_avioon/7702259. --87.95.209.24 21. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)