Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kahvihuone − Kysy vapaasti
Siirry kohtaan: Sisällysluettelo | Sivun alaosa Kahvihuoneen pääsivu Wikipedian käytön neuvonta (uusi aihe) Käytännöt (uusi aihe) Kielenhuolto (uusi aihe) Tekijänoikeudet (uusi aihe) Kysy vapaasti (uusi aihe) Tekniikka (uusi aihe) Uutiset (uusi aihe) Sekalaista (uusi aihe)	Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Muistathan allekirjoittaa kommenttisi napsauttamalla -painiketta. Tämän osion keskustelujen arkistohakemisto. → Lisää uusi aihe
Ylläpitotoimenpiteitä vaativissa asioissa jätä ilmoitus ylläpitäjien ilmoitustaululle.

---

Tämän osion keskustelujen arkistohakemisto.

Marimba

Milloin ensimmäinen marimba rantautui Suomeen, ja mikä taho oli puuhamiehenä? Kommentin jätti 91.155.165.78 (keskustelu) 7. lokakuuta 2011 kello 11.48‎ (EEST)

Ajatusrikos sivu

Voisikos joku tarkastaa sivun http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajatusrikos ? Loppuosa näyttää vähän poliittiseti värittyneeltä. Kommentin jätti 128.214.88.141 (keskustelu) 9. tammikuuta 2012 kello 15.08

Englanti vs. Yhdistynyt kuningaskunta

Olen aina luullut että Englannilla, Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja Iso-Britannialla tarkoitetaan samaa, mutta eikö näin olekaan? Puhekielessä käsittääkseni viitataan aina sanalla Englanti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan? Mikäli joku kysyy minulta Englannin lippua, täytyykö minun sanoa tämä (lippu 1 vai tämä (lippu 2)? Olen aina luullut että lippu 1, mutta Wikipedian mukaan Englannin lippu on lippu 2. --Oikeus ja kohtuus 31. tammikuuta 2012 kello 12.00 (EET)

Englannilla viitataan puhekielessä usein Yhdistyneen kuningaskuntaan/Britanniaan, mutta Englanti on oikeasti vain yksi Yhdistyneen kuningaskunnan osista. Muut osat ovat Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Puhekielessä yleensä ymmärretään, mitä tarkoitetaan, jos sanotaan Englanti, mutta esimerkiksi skotti voisi suuttua sulle, jos sanoisit häntä englantilaiseksi. Viitataanhan Yhdysvaltoihinkin puhekielessä usein Amerikkana, vaikka Amerikka onkin aikalailla suurempi käsite. Vastauksena kysymkseen lippu 2 on virallisesti Englannin lippu, kun lippu 1 on Yhdistyneen kuningaskunnan lippu (jos seuraat jalkapalloa, niin siellä käytetään Englannin lippua, koska Englannilla, Skotlannilla, Walesilla ja Pohjois-Irlannilla on kaikilla omat maajoukkueensa). --PtG 31. tammikuuta 2012 kello 12.12 (EET)

Lisäyksenä vielä, että tarkalleen ottaen Iso-Britannia ei ole sama asia kuin Yhdistynyt kuningaskunta. Iso-Britannia kattaa Englanin, Skotlannin ja Walesin, mutta ei Pohjois-Irlantia. Yhdistyneen kuningaskunnan passeissa esimerkiksi lukee United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Hassua kyllä, autojen kansallisuustunnus on GB, siis myös Pohjois-Irlannissa, vaikka heikäläiset eivät tarkalleen ottaen olekaan brittejä. --Gwafton 31. tammikuuta 2012 kello 12.31 (EET)

Kun (Iso-)Britanniasta puhutaan valtiota tarkoittavassa merkityksessä, niin silloin se on sama asia kuin Yhdistynyt kuningaskunta. --ML 31. tammikuuta 2012 kello 14.55 (EET)

Väärin olet luullut, mutta se on aivan normaalia. Kaikilla meillä on vääriä käsityksiä asioista. --ML 31. tammikuuta 2012 kello 14.55 (EET)

Auttakaa! Apua meseen liittyen!

Mä haluisin näyttää webbikameralla videokuvaa ittestäni kaverille mut en löydä mistään sitä kohtaa missä sen voi tehdä. Sitä erillistä messenger-ohjelmaa en voi ladata koska koneella ei oo resursseja - voiko videokuvaa käyttää ilman sitä? Ja jos voi nii mistä sen saa päälle ja näkyville? Randomissa ei voi näyttää videoo koska kaverilla ei oo webkameraa. --188.238.236.233 31. tammikuuta 2012 kello 14.44 (EET)

Saksan U - veneiden maksimisyvyydet Toisessa maailmansodassa

Kuinka syvälle Toisen maailmansodan aikana saksalaiset sukellusveneet pystyivät sukeltamaan? Saavuttiko yksikään tietty venetyyppi 250 - 300 metrin syvyyden? Entä kuinka syvälle littoutuneiden ja neuvostoliiton sukellusveneet pystyivät sukeltamaan?--62.72.230.103 31. tammikuuta 2012 kello 22.08 (EET)

Saksalainen U-venetyyppi tyyppi XXI, n. 280 m (ks. http://www.battle-fleet.com/pw/his/uboat20.htm ), toki hyvin yksilöllistä, turvallinen syvyys pienempi, jotain asiasta englanniksi sivulla http://www.ww2incolor.com/forum/showthread.php?7476-Submarine-max-depth-questions missä myös hyviä linkkejä. Sivulla todetaan että muiden valtioiden sukellusveneillä ei ollut ehkä tarvettakaan sukeltaa kovin syvällä, saksalaisethan pyrkivät sukeltamaan syvemmälle mm. syvyyspommihyökkäysten takia. --Ism 1. helmikuuta 2012 kello 22.29 (EET)

Valmiiksinaurajat

Käytetäänkö valmiiksinauretuissa TV-ohjelmissa nauhoitettuja naurupätkiä, vaan ovatko valmiiksinaurajat paikalla kuvattaessa jossakin kuvattavan paikan vieressä mutta näkymättömissä? Kenen keksintö valmiiksinauru on? Leiska.89 5. helmikuuta 2012 kello 11.47 (EET)

Riippuu formaatista. Yhdellä kameralla kuvatuissa on yleensä nauhalta ja monikamerakuvauksissa voi olla yleisö paikalla. Lisää englanniksi: en:Laugh track. --Harriv 5. helmikuuta 2012 kello 11.50 (EET)

Mitä mieltä olet, voisiko tänne tehdä artikkelin valmiiksinaurajat? Leiska.89 5. helmikuuta 2012 kello 11.55 (EET)

Jenkkikomediasarjoissa jakso kuvataan usein aivan oikean yleisön edessä, jonka naurut (ilmeisesti?) päätyvät myös sellaisenaan siihen viralliseen lähetykseen. Ainakin Will & Grace- ja Nanny-sarjoista löytyy muutama jakso, jossa aito kuvaustilanne on myös osa jaksoa (alussa ja/tai lopussa) - aikaisemmin se myös sanottiin suoraan (Kuplassa sanottiin aina lopussa "Soap was videotaped in front of live audience"). Sitä en osaa sanoa, onko yleisön naurua muokattu lopullista lähetystä varten (todennäköisesti, mutta pohjalla lienee tuo yleisön "aito" reaktio). Artikkelin arvoinen aihe, kunhan löytyy sopiva nimi. "Valmiiksinaurettu komedia"?--Nedergard 5. helmikuuta 2012 kello 12.13 (EET)

Jos löydät lähteitä, niin mikä ettei. Tuo nykyinen ei ainakaan vastaa en-wikin artikkelia. Poistaisin lähteettömänä. --Harriv 5. helmikuuta 2012 kello 12.48 (EET)

Artikkelissa menevät nyt sekaisin naururaidan käyttö ja elävän yleisön läsnäolo, joista jälkimmäistä ei ainakaan keksinyt Charles Douglass. --Otrfan 5. helmikuuta 2012 kello 12.50 (EET)

Poistin tuon nyt, koska a) termi vaikuttaa itse keksityltä b) se eroaa en-wikin artikkelista jo määrittelyltään ja c) ei ole lähteitä että tuollasia henkilöitä olisi. --Harriv 5. helmikuuta 2012 kello 15.07 (EET)

Tätä samaa asiaa on muuten joku kysellyt Tieteen Kuvalehdeltä muutama vuosi sitten [1]. Jos aiheesta tehdään artikkeli, niin ehdotan suomenkieliseksi nimeksi Taustanauru. --Risukarhi 5. helmikuuta 2012 kello 15.18 (EET)

Aurinko on vain yksi tähti muiden joukossa

Mihin mennessä ilmeni, että Aurinko on vain yksi tähti muiden joukossa? Leiska.89 5. helmikuuta 2012 kello 13.30 (EET)

Olisiko artikkeleista heliosentrismi tai Kopernikaaninen vallankumous apua? --(λ (?) (!)) 5. helmikuuta 2012 kello 15.03 (EET)

Tässä sanotaan, että "1700- ja 1800-luvuilla". Ensin syntyi tietysti ajatus, että Maa kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Nykytieteen kannalta kunnian saa yleensä Kopernikus. Sen jälkeen piti huomata, että tähdet ovat paljon kauempana kuin Kuu ja planeetat eivätkä ne kuulu meidän aurinkokuntaamme. Sen teki Galileo Galilei. "Lopullinen" vahvistus eli matemaattinen malli menee Isaac Newtonin piikkiin. Katso myös artikkelia tieteellinen vallankumous.--Tanár 5. helmikuuta 2012 kello 15.10 (EET)

En-wikin (en:Star#Observation history) mukaan idea, että tähdet ja aurinko ovat samankaltaisia, olisi jo antiikin kreikkalaisilta Demokritokselta ja Epikurokselta. Giordano Bruno esitti saman idean 1584 ja konsensus asiasta alkoi levitä seuraavalla vuosisadalla (1600-luvulla). --Jmk 6. helmikuuta 2012 kello 12.52 (EET)

Muutto toiselle paikkakunnalle

Kuinka helppoa nykypäivänä on saada vuokra-asunto toiselta paikkakunnalta, jos ei ole tuloja? Syy muuttoon olisi uuden parisuhteen aloittaminen, kuinka hyvänä syynä sitä pidetään, joutuuko ihan jonon hännille (ja ovatko jo samalla paikkakunnalla asuvat asunnonhakijat etusijalla kuin eri kunnassa asuvat)? Ovatko yleensäkin töissä käyvät veronmaksajat halutumpia uusia asukkaita, kuin työttömät? --87.93.25.126 6. helmikuuta 2012 kello 13.50 (EET)

No jos ei ole tuloja, niin hyvin vaikeaa. Töissä käyvät paikkakunnalla asuvat ja paikkakunnalla ennestään asuvat tulottomatkin ovat jonossa ennen kuin työttömät vieraalta paikkakunnalta. Näin siis jos hakee kunnan vuokra-asuntoja. Yksityisellä vuokra-asuntopuolella voi tietysti löytyä asunto. Riippuu tietysti mistä kunnasta vuokra-asuntoa on hakemassa. Helsingistä se on varmaan vaikeaa, mutta Kajaanista voi löytyä helpommalla kunnankin vuokra-asunto.--IA 6. helmikuuta 2012 kello 14.11 (EET)

Jos ei ole lainkaan tuloja, asunnon saaminen on vaikeaa, eli ensin kannattaa kääntyä sosiaalitoimiston puoleen toimeentulotuen saamiseksi. Asuntojonoissa etusijalla ovat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat, mutta tarkat kriteerit kunnat määrittelevät itse. Tyypillisesti kiireellisessä tarpeessa ovat asunnottomat, muuttovelvoitteen alaiset (esim. häätö), ahtaasti asuvat ja usein myös paikkakunnalle työn perässä muuttavat. Sosiaalisten syiden perusteella kiireelliseksi katsottaneen yleensä vain jo kunnassa asuva tai majaileva. Tässä esimerkin vuoksi Espoon kaupungin asukasvalintaperusteet. Kuvailemassasi tilanteessa joutunee useimmiten jonon hännille. Parempi mahdollisuus asuntojonossa lienee, jos muutatte yhteen toisen osapuolen asuntoon ja haette uutta asuntoa ahtauden perusteella. -- Piisamson 6. helmikuuta 2012 kello 14.21 (EET)

Alkuperäisessä kysymyksessä ei määritetty, mille paikkakunnalle henkilö pyrkii muuttamaan. Tässä on suuria eroja esimerkiksi pääkaupunkiseudun tai joidenkin "taantuvien" paikkakuntien välillä.--IA 6. helmikuuta 2012 kello 14.56 (EET)

Olet oikeassa. Jos jonoa ei ole, ei voi joutua sen hännille. -- Piisamson 6. helmikuuta 2012 kello 15.02 (EET)

Siis kyllä mä toimeentulotukea saan, mutta ei oo mitään työstä saatavia, eikä Kelan tuloja. Ehkä kantsis joo muuttaa puolison luo, tai sitten hän voisi etsiä omaa kämppää kun kerta asuu siellä paikkakunnalla (Jyväskylässä). --87.93.25.126 6. helmikuuta 2012 kello 14.37 (EET)

Jos olet alle 29-vuotias ja "pyrkimässä työelämään", voit harkita asunnon hakemista myös Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistykseltä. -- Piisamson 6. helmikuuta 2012 kello 14.52 (EET)

Jukka Toivosen ikä

Minä päivänä ja vuonna näyttelijä Jukka Toivonen on syntynyt? Tätä ei mainita IMDB:n sivuilla.--178.55.136.31 6. helmikuuta 2012 kello 17.31 (EET)

Kysymys

Mikä on wikipedian pisin artikkeli jota voi kaikki muokata? --93.106.35.90 6. helmikuuta 2012 kello 17.54 (EET)

Tässä on ainakin luettelo suomenkielisen Wikipedian pisimmistä sivuista. --Cary 6. helmikuuta 2012 kello 18.04 (EET)

What do the pigs say in 'Angry Birds'

Hi!
Sorry for asking in English, but I'm not able to write in Finnish.
The pigs in the Finnish computer game Angry Birds are not very communicative. Nevertheless sometimes they grunt a bit und seldomly they even seem to croak some words. My question is: Which words do they say? Maybe Finnish Words? -- seth 6. helmikuuta 2012 kello 23.38 (EET)

To me it sounds like the "egg bird" says "Muna!" when it jumps off the catapult. --Gwafton 7. helmikuuta 2012 kello 12.09 (EET)

teobromiini- ja teofylliinisivut

teobromiini- ja teofylliinisivut: - eikö teobromiinissa ole väärä kaava (C7H8N4O2) ?,

se on nimittäin sama kuin teofylliinissä

- kuvaa katsoen en itse saa kuin C5H(?)N4O2 - ksantiinin kaava on C5H4N4O2,

siihenkään en saa kuin H3

- myös teofylliinissä jää 1 H puuttumaan ? - voisiko joku kemian mestari korjata tekstin Kommentin jätti 87.93.7.108 (keskustelu – muokkaukset)

Mestarista tiedä, mutta näyttäis olevan oikein. Vaihdoin teobromiiniin selkeämmän kuvan. Kemiallinen kaavahan voi olla sama eri yhdisteillä, rakennekaava onkin sitten erilainen. Noissa rakennekaavoissa ei monestikaan kaikkia merkitä näkyviin, esim. tuossa teofylliinissä se puuttuva H on aivan kuvan oikeassa reunassa olevassa hiilessä kiinni. --Anr 7. helmikuuta 2012 kello 12.59 (EET)

Ovat oikein. Teofylliini ja teobromiini ovat toistensa isomeerejä. Kuten Anr totesi viivakaavoihin ei usein yksinkertaisuuden vuoksi merkitä kaikkia rakenteeseen kuuluvia atomeja näkyviin. --MiPe ^(wikinät) 7. helmikuuta 2012 kello 16.37 (EET)

Lakitekstin lainaaminen

Saako lakitekstiä lainata suoraan (copy-paste) ilman pelkoa tekijänoikeusrikkomuksesta? Sjmantyl 7. helmikuuta 2012 kello 16.47 (EET)

Suomen lakia saa. Finlex-palvelun käyttämisessä on kuitenkin otettava huomioon se, että tekijänoikeudesta vapaata on puhdas lakiteksti, mutta Finlex sisältää myös toimitettua aineistoa, jota koskevat käyttöehdot. --Pxos 7. helmikuuta 2012 kello 17.03 (EET)

tupakki

olen kokeillut tupakkaa kolme-neljä kertaa kaveriporukassa. Aiheutuuko jo muutamasta kerrasta elimistölle jonkinasteista haittaa? Kommentin jätti 93.106.16.144 (keskustelu)

Aiheutuu. Jos jätät kokeilut niin haitat eivät jää pysyviksi vaan elimistösi korjaa itse itsensä ajan kanssa, ks. esim. [2]. --Alcedoatthis 9. helmikuuta 2012 kello 01.13 (EET)

Jokainen tupakka jonka poltat lisää mahdollisuutta tulla riippuvaiseksi. Tupakkariippuvuudesta on hankala päästä irti. --ML 9. helmikuuta 2012 kello 12.03 (EET)

Ei välttämättä. On ihmisiä jotka ovat polttaneet tupakkaa kymmeniä vuosia ja ovat terveitä. jr888 9. helmikuuta 2012 kello 20.28 (EET)

... mutta heitä on huomattavasti vähemmän kuin sellaisia, jotka ovat sairastuneet tupakoinnin takia tai kuolleet tupakan aiheuttamiin sairauksiin. --Compance 9. helmikuuta 2012 kello 21.19 (EET)

Se ettei heillä ole mitään vakavaa sairautta, ei tarkoita ettei tupakka olisi aiheuttanut haittoja. Yleiskunto varmaan heikkenee väistämättä jos polttaa päivittäin. --ML 9. helmikuuta 2012 kello 21.52 (EET)

Käsittääkseni 1. ja 140 000. tupakka aiheuttavat yhtä todennäköisesti keuhkosyövän. Gopase+f 9. helmikuuta 2012 kello 21.54 (EET)

Oli taas niin löperöitä ja ympäripyöreitä vastauksia tietosanakirjan muokkaajilta että tarkennetaampas vähän. Vois luulla että tämä on jonkun ompeluseuran palsta.

Tupakka teollisena tuotteena sisältää useita varsin vaarallisia myrkkyjä.

Tilastojen valossa näyttäisi 10 askivuotta olevan raja jonka jälkeen kiistatta näkyy ongelmia (eli kun kiskoo askin tupakkaa joka päivä 10 v.).

Oikea vastaus on siis:

Muutama tupakka ei aiheuta terveysriskejä, mutta voi johtaa nikotiiniriippuvuuteen joka sitten varmasti terveysriskejä aiheuttaa.

Savuketeollisuus on itse tutkituttanut nämä ongelmat läpeensä jo 1960-1980 -luvuilla, ja salaillut totuutta - näitä tutkimuksia ei julkaistukaan. (esim.

http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/tiesitko+tuhannet+kuolevat+tupakan+radioaktiivisuuteen/a565043 tai http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=radioactive-smoke tai http://www.nytimes.com/2006/12/01/opinion/01proctor.html )

Pääasiallinen keuhkosyövän aiheuttaja ollut selvillä Philip Morrisilla ja muilla savukevalmistajilla. Ja sehän on radioaktiivinen polonium. Sama aine jota käytettiin Lontoossa vakooja Alexander Litvinenkon myrkyttämiseen.

Polonium siis kerääntyy keuhkopusseihisi eikä sitä saa sieltä mitenkään pois. Kun sitä on tarpeeksi, on sen synnyttämän alfasäteilyn määrä aiheuttaa syövän (DNA:si mutaatio).

Elohopea on toinen elimistöösi ikuisesti jäävä tupakansavusta saatava myrkyllinen alkuaine. Se kerääntyy luihisi, luuytimeen, estäen valkosolujen kehitystä, jolloin elimistösi puolustus heikkenee (niin, heikentää immuniteettiä).

Elohopea ja Polonium päätyvät tupakkaan sen teollisen viljelyn ja valmistuksen takia - eli näistä voit syyttää ihan vain tupakkatehtailijoita - tupakka-kasvia ei pidä syyttää ihmisen typeryydestä.

Poloniumin esiaste on lähtöisin (ainakin) kalsiumfosfaatti-lannoitteista joista se haihtuu ilmaan ja tarttuu sieltä tupakan tahmeisiin lehtiin - savukkeen raaka-aineeseen. Elohopea ja muut myrkyt lisäaineista.

Sitten on kaikki bentseenin sukuiset aineet joita syntyy palamistuotteina. Nämä taitaa olla melko liukoisia eli ne joskus poistuvat elimistöstä.

Nikotiini aiheuttaa erittäin voimakasta riippuvuutta.

Koko homma on siis rikkaiden herrojen pyörittämä valtavan iso kusetus. Ja lääketeollisuus kiltisti näiden taskussa vuosikymmenestä toiseen. Mietippä sitä. --(λ (?) (!)) 11. helmikuuta 2012 kello 23.34 (EET)

Kertoisitko vielä, miten lääketeollisuus on tupakkatehtailijoiden(?) taskussa? Ettei sentään tule silkkaa disinformaatiota tuupattua kysymyspalstalle. --ML 11. helmikuuta 2012 kello 23.49 (EET)

Tuota minäkään en ymmärtänyt. Jos tupakkaa ei olisi, menisi lääketeollisuudella taloudellisesti aika paljon huonommin. –Makele-90 12. helmikuuta 2012 kello 00.09 (EET)

Hauska vitsi, ML! Ikäänkuin minkä tahansa muun näitä alkuaineita / myrkkyjä sisältävän tuotteen myyminen sallittaisiin kuluttajille?

Ja miksi kesti yli 40 vuotta ennenkuin nämä tutkimustulokset saatiin julki? Lääkärithän nämä kokeet tekivät. Eipä tainnut lääke"tieteen" instituutiota selvitystyö kiinnostaa tuhansista uhreista huolimatta. Jopa poloniumia sisältävien antistaattisten harjojen myynti on tarkkaan säädeltyä, mutta tupakkaan saa vapaasti lisätä mitä hurjimpia myrkkyjä ja tuottaa edelleen siten että se sisältää poloniumia.

Kyllähän näistä löytyy myös kirjallista todistusaineistoa mutta sen saatte etsiä itse, nyt on levon aika. --(λ (?) (!)) 12. helmikuuta 2012 kello 01.06 (EET)

Kalvolan kirkkokuoro 100v tänä keväänä? Wihtori Rantavaara Kalvolassa kanttorina v. 1912

Luin artikkelia Irma Rantavaarasta, jonka isä Vihtori on ollut Kalvolassa kanttorina 1912-1917. Hän erään myöhemmän lehtitiedon mukaan (Häm san 21.3.1998) perusti Kalvolan kirkkokuoron vuonna 1912. Kirkko paloi vuonna 1917 ja arkistot kärsivät kovasti.

Tarvitsisimme tarkempaa tietoa asiasta 100v. juhlaa varten pääsiäisenä 2012.

Uusi kirkko valmistui 1921, ja Kalvolan uusi srk historia mainitsee, että v. 1922 kuoro alkoi käyttää itsestään nimeä kirkkokuoro, eli perustaminen siirtyi seuraavan kanttorin nimelle. Olisiko sinulla Eiju tai muilla kirjoittajilla tiedossa lähdettä, josta voisi tarkistaa tietoa?

Terv. Skriivari Iittalasta

en:Repeating rifle suomeksi?

Tuolle varmaan löytyy joku vakiintunut suomennos...-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 16.12 (EET)

makasiinikivääri. Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 16.16 (EET)

Joka on nykymuodossa lippaallinen kivääri. --J 11. helmikuuta 2012 kello 16.22 (EET)

Käsittelen aihetta artikkelissa Tekniikan historia Yhdysvaltain sisällissodassa, tuossa makasiinikivääri lienee paras ilmaus?-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 16.51 (EET)

No esim. Spencer kiväärin/karbiinin, joka kait oli ainoa silloin käytössä ollut ko. tyyppinen ase, voi määritellä tarkemminkin, eli se on tukkiin sijoitetulla putkilippaalla varustettu vipulukkokivääri/karbiini. --J 11. helmikuuta 2012 kello 18.48 (EET)

Ainakin Henryjä oli noiden lisäks. Voi olla jotain muitakin. Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 18.53 (EET)

Coltin revolverikivääriä ja karbiinia on tuon mukaan ollut taistelukäytössä. Siinä ne sitten taitavat ollakin.--J 11. helmikuuta 2012 kello 19.02 (EET)

Armeijan käyttöön on 1862 − 1865 ostettu 1 731 Henryä, mutta käytössä on ollut myös sotilaiden omia aseita [3]. --J 11. helmikuuta 2012 kello 19.14 (EET)

Mitä tehdä Tallinnassa kahden tunnin aikana?

Olen menossa huomenna päiväristeilylle Helsingistä Tallinnaan. Minulla on maissa aikaa kaksi tuntia. Mitä Tallinnassa kannattaisi tehdä sinä aikana? JIP 11. helmikuuta 2012 kello 21.49 (EET)

Ellet halua ostella sellaisia alkoholeja, joita ei Suomesta löydy, niin heti satamasta (olettaen että tulet Helsingistä päin, Tallinnan sataman A-D -terminaaleihin) lähdettyäsi törmäät Viron arkkitehtoniseen museoon, joka on auki sunnuntaisinkin. Tuossa sivut: http://www.arhitektuurimuuseum.ee/eam/english/index.htm Iivarius 11. helmikuuta 2012 kello 23.15 (EET)

Jos olet kiinnostunut käsitöistä, niin Kangas ja nööp, sekä Abakhan on alan harrastajien suosimia lanka- ja kangaskauppoja. Esimerkiksi vanhojenpäivän pukuja varten löytyy kimallusta ja hörhelöitä. Vanhassakaupungissa on myös viehättäviä leivoskahviloita. (Kun et kerro mielenkiinnonkohteistasi tuon tarkemmin niin vastaukset voi ampua laidasta laitaan). --Tappinen 11. helmikuuta 2012 kello 23.22 (EET)

Olet menossa huomenna, mutta ne jotka menevät myöhemmin niin kannattaa tutustua toukokuussa aukeavaan Lentosatamaan. Matkaa satamasta vain 2 kilometriä. –Makele-90 11. helmikuuta 2012 kello 23.37 (EET)

Altbayerisches Donaumoos

Mikä olisi luonteva suomennos tälle: de:Altbayerisches Donaumoos? Vanhabaijerilainen Tonavansuo? Vai pitäisikö käyttää alkuperäistä nimeä, jos kirjoittaa artikkelin Wikipediaan? --Gwafton 12. helmikuuta 2012 kello 00.32 (EET)

Altbayern -sanalle ei taida olla vakiintunutta käännöstä. Tonavan kääntäisin, samoin suon. Tällöin tulisi Altbayernin Tonavansuo tai Altbayernin Tonavan -suo. Ite käyttäisin jälkimmäistä. Joku enemmän yhdyssanoista ja viivoista ymmärtävä voi oikasta mun näkemyksiä. Gopase+f 15. helmikuuta 2012 kello 14.14 (EET)

Joillakin kielillä de:Altbayern on käännetty, toisilla ei, eli ehkä Vanha-Baijeri olisi ihan käypänen nimitys. Vanhabaijerilainen Tonavan-suo olisi ehkä hyvä nimi artikkelille? --Gwafton 16. helmikuuta 2012 kello 14.22 (EET)

sedna

kuinka iso. Sedna on Kommentin jätti 80.246.169.35 (keskustelu)

Artikkelin 90377 Sedna tietolaatikosta löytyy, jos sitä tarkoitit. -Ochs 15. helmikuuta 2012 kello 10.17 (EET)

Van der Waalsin yhtälön vakioiden a ja b oikean arvon laskeminen

Hei. Minulla on pieniä vaikeuksia laskea Van der Waalsin yhtälön vakioiden a ja b todellisia arvoja, joita käytetään laskutehtävissä. Esim ksenonille taulukosta löytyy arvot a:lle 4,250 (yksikköä L toiseen * atm mol potenssiin -2) ja b:lle 5,105 (yksikköä 10 potenssiin -2 * L mol potenssiin -1), mutta laskuissa arvot kuitenkin muuttuvat a:lle 0,4306 (yksikköä Pascal * m kuudenteen / mol toiseen) ja b:lle 5,105 * 10 potenssiin -5 (yksikköä kuutiometriä / mol). Miten tämä on mahdollista ja miten vakion arvo muuttuu näin radikaalisti a:lle ja b:lle yksiköitä muuntaessa, ja miten pitää alkuperäiset yksiköt muuntaa edellä mainittuihin jotta saadaan oikea arvo?--62.72.230.103 15. helmikuuta 2012 kello 13.58 (EET)

Laskut on kai tehty oikein käyttämällä yksikkömuunnoksia kuutiometri = 1000 litraa ja 1 atm = 101,325 kPa. Luonnollisesti yhtälöissä nyt myös P:n ja V:n yksiköt muuttuvat ollen Pa ja kuutiometri. R:n yksikkö tulee muuttaa myös. --Jarmo Turunen 20. helmikuuta 2012 kello 20.53 (EET)

Nerstin jakaantumislaki

Kuka oli Nerst, joka keksi Nerstin jakaantumislain? Milloin tämä keksittiin ja miten tämä liittyy Raoultin laissa esitettyihin p,x ja t,x kuvaajiin?--195.148.177.31 21. helmikuuta 2012 kello 17.01 (EET)

Ilmeisesti nimessä on kirjoitusvirhe: pitäisi olla "Nernst distribution law", "Nernstin jakaantumislaki". Walther Hermann Nernst, en:Walther Nernst, [4] --Aulis Eskola 21. helmikuuta 2012 kello 17.17 (EET)

apuvaaaa

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Kadmiumkloridin moolimassa? kertokaaaa Kommentin jätti 84.34.16.91 (keskustelu – muokkaukset)

Kadmiumkloridin kaava on CdCl₂. Kadmiumin moolimassa on 112,41 g/mol ja kloorin 35,45 g/mol. Näillä tiedoilla laskemisen pitäisi onnistua.--MiPe ^(wikinät) 22. helmikuuta 2012 kello 13.03 (EET)

Wikipedia on järjetön ja turha sanakirja

Jos aloitetaan siitä että, joku luo artikkelin ja tallentaa sen, jos sinne tulee vaikka kirjoitusvirhe, niin valvojat kommentoivat tyyliin "mitäs kirjoitit väärin". Valvojat ovat kuin koneita eikä ihmisiä, koneita joilla ei tunteita, ymmärrystä, tai järkeä. Wikipediaan jos ilmaantuu jotain paskaa, niin sitä ei siivota vaan annetaan olla. Onko valvojien kotona samalaista, paska vaan jätetään haisemaan. Lisäksi näillä paskoilla halutaan herkutella wikissä. Olellisinta ei kirjoiteta vaan kaikki negatiiviset asiat, möhläykset jätetään. Wikistä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin haittaa yhteiskunnalle. Ei mikään ihme että monet tahot haukkuvat wikipediaa ja yrittävät keksiä lakeja millä se murretaan. Jos esimerkiksi ilmaantuu kunnialoukkaus, uhkaus tai muu laiton asia, niin automaattisesti sitä ei järkeä käyttäen poisteta vaan annetaan olla, kunnes joku laillinen taho pyytää sen poistamaan, mikäli se edes auttaa. Wikipedia tukee piratismia ja siihen suuntaan perustuvia aatteita, yrittää puolustaa sanan- ja tiedonvapautta mutta kontrolloi sitä omien lakiensa kautta. En ihmettelisi vaikka wikipedia ei noudattaisi lakeja vaan yrittävät kiertää niitä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Wikipedia salaa asioita, väärentää asioita, ei kunnioita patentteja tai tavaramerkkejä eikä eri tahojen, yritysten tai yksityisten ihmisten mainetta ja kunniaa vaan elää omien sääntöjen mukaisesti vaikka se olisi laitonta. Tietenkin wikipedia yrittää olla yhteiskunnan tiedon monopoli mafia joka perustelee että "kaikki tieto on vapaata ja ilmaista" ja joka päättää mitä kirjoitetaan/jätetään ja mitä ei kirjoiteta/ei jätetä. Tämä on käsitys mitä minulla on wikipediasta. Kommentin jätti 88.113.182.73 (keskustelu – muokkaukset)

Täällä tää toteamus ehkä vois ollakin. Jos joku jaksaa vääntää rautalangasta, tehköön. Minä voisin vastata: Kyllä ja ei. Iivarius 22. helmikuuta 2012 kello 13.57 (EET)

Aika epämääräistä. Voisitko antaa esimerkin kunnian-, pantenttioikeuden ym. loukkauksista, joita ei ole poistettu? Jos et halua antaa suoraa linkkiä, niin kuvaile edes sellainen tapaus. --ML 22. helmikuuta 2012 kello 14.14 (EET)

vastaus: esimerkiksi wiki pitää artikkelissa sellaista tekstiä joka on otettu sellaisesta linkistä/lähteestä joka on valhetta (esim Johanna Tukiasen sekoilu 7 päivää lehdessä joka ei olisi totta ja silti painatte sen wikipediaan vain sillä perusteella että 7 päivää lehdessä (lähde) lukee niin, joka varmasti loukkaa Johanna Tukiaista) ja puolestaan wiki ei ota/päivitä ajantasaista faktaa artikkelia käsittelevän tahon(yrityksen, patentin, tavaramerkin) viralliselta sivulta ja joka näin loukkaa tahoa.

Jos tarkoitat piratismilla artikkelien tekijänoikeuden alaisen materiaalin kopiointia luvatta muualta, voisitko osoittaa esimerkkejä. --Aulis Eskola 22. helmikuuta 2012 kello 17.20 (EET)

Tuossa on kyllä perää. Wikipedia:Tarkistettavuus -sivulla todetaan, ettei keltaista lehdistöä pitäisi juurikaan käyttää lähteenä. Erityisen tärkeää lähteiden kunnollisuus on eläviä henkilöitä koskevissa artikkeleissa. Tukiainen-artikkelissa ei ole käytetty lähteenä Seiskaa, mutta iltapäivälehtien viihdepalstoja on, ja ne ovat mielestäni samaa sarjaa. Julkkisartikkeleissa on tällä hetkellä aivan liikaa juorulehtikamaa. Toki niitä saa muokata itsekin. --ML 23. helmikuuta 2012 kello 13.13 (EET)

Ikävä kyllä olet oikeassa, anonyymi IP. Vakkarit täällä ovat jo ajat sitten unohtaneet perusperiaatteet, ja elävät ihan omassa wikitodellisuudessa johon pätevät Iltalehteä ja Seiskaakin perverssimmät lainalaisuudet. Ja jos tämä tuntuu lukijasta vaikealta hahmottaa, on tämä juttu liian vieras, tai pahempaa: aivan liian tuttu. --(λ (?) (!)) 22. helmikuuta 2012 kello 23.57 (EET)

Ei vapaaehtoisia, palkatta toimivia ihmisiä voida velvoittaa seuraamaan 24/7 jokaisen yrityksen tiedotteita siltä varalta, että Peräkylän Pakastinvalot oy sattuu fuusioitumaan Takapajulan Jääkaapinkahvat oy:n kanssa. Koska Wikipediaa tekevät normaalit ihmiset, on ihan luonnollista että muokkaukset painottuvat (välillä liikaakin) iltapäivälehtien juttuihin, kuten esimerkiksi Tukiaiseen.-Henswick 29. helmikuuta 2012 kello 22.51 (EET)

Apua translitteraatioon

Mikäköhän on oikea suomalainen translitteraatio kreikan sanalle ἐξκούβιτοι? Osaisiko joku asian paremmin tunteva auttaa? Tulee artikkeliin Excubitores. Pelkään, että nykyinen on varmaan väärä. --Barosaurus Lentus 22. helmikuuta 2012 kello 17.27 (EET)

Korpelan mukaan artikkelissa lukeva ekskoubitoi on ihan oikein (kun sovelletaan klassillisen kreikan translitteraatiota eikä nykykreikan transkriptiota). -Ochs 22. helmikuuta 2012 kello 23.50 (EET)

Itse hieman kreikkaa opiskelleena sanoisin "Eskoubitoi", "exkubitoi", miksei "ekskoubitoi". ξ tosiaan "xi" tai "ksi" (ksii), helppo muistaa etikasta. --(λ (?) (!)) 23. helmikuuta 2012 kello 00.01 (EET)

Ok, kiitoksia! --Barosaurus Lentus 23. helmikuuta 2012 kello 17.49 (EET)

Tuple

Mikä on tuple kotimaan kielillä? Vrt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Objective_Caml#Tietorakenteet --(λ (?) (!)) 24. helmikuuta 2012 kello 00.53 (EET)

Pythonista puhuttaessa käytetään termiä monikko. b:Python/Monikko, Monikko ja merkkijono. --Harriv 24. helmikuuta 2012 kello 11.44 (EET)

Kreikan talouskriisi

Kertoisitteko vähän enemmän tästä Kreikan Talouskriisistä. Mistä tämä kaikki sai alkunsa, paljonko kreikalla on velkaa maailmalle ja mitä tapahtuu JOS kreikka menee konkurssiin? Miten tämä pyritään estämään ja lakkaako valtio olemasta jos näin tapahtuu?--Kruununoksa 24. helmikuuta 2012 kello 17.00 (EET)

Vastaan vain viimeiseen: ei lakkaisi olemasta. Argentiinan valtio teki konkurssin vuosituhannen vaihteen tienoilla, eikä lakannut olemasta. Itse asiassa sen jälkeen siellä on alkanut mennä paremmin. --ML 24. helmikuuta 2012 kello 17.03 (EET)

Toinen valtio joka oli vähän samantapaisessa tilanteessa kuin Kreikka ratkaisi sen jättämällä velat maksamatta, eikä Eurooppa (jolle se oli velkaa) kaatunut tai Islanti tuhoutunut valtiona. McDonalds kuitenkin vetäytyi sen seurauksena maasta. [5]--Zache 24. helmikuuta 2012 kello 17.08 (EET)

Ja Suomessahan meni pankit nurin 80-90-lukujen vaihteessa, ei ollut EU:n tukipaketteja silloin meille. --(λ (?) (!)) 24. helmikuuta 2012 kello 18.31 (EET)

Sotakorvauksien maksu

Onko Suomi edelleen ainoa maa, joka on maksanut viimeistä senttiä myöten sille määrätyt sotakorvaukset Toisessa maailmansodassa? Entä onko Saksa edelleenkään maksanut edes Ensimmäisen maailmansodan aikaisia sotakorvauksiaan saati Toisen?--Kruununoksa 28. helmikuuta 2012 kello 09.34 (EET)

Saksa on vuonna 2010 vihdoin suorittanut loppuun ensimmäisen maailmansodan korvaukset (1950-luvun sopimuksella kohtuullistettuina). Jonkin verran lisätietoa muiden sotien ja muiden maiden sotakorvauksista on täällä. -Ochs 29. helmikuuta 2012 kello 22.37 (EET)

Lasi

Hei siellä! Onko lasi alkuaine? Entä sula lasi? Pohdituttaa Kommentin jätti Tektiitti (keskustelu – muokkaukset)

Ei ole. Lasi koostuu silikaateista, jotka ovat hapen ja piin yhdisteitä.--MiPe ^(wikinät) 2. maaliskuuta 2012 kello 10.36 (EET)

Alma mater

Tarkoittaako käsite Alma mater yliopistoa, jossa tieteilijä on suorittanut kanditaatin (nykyään maisterin) tutkinnon vai yliopistoa, jossa hän on suorittanut tohtorin tutkinnon vaiko molempia (voi olla eri tai sama tapauksesta riippuen)?--Urjanhai (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 21.18 (EET)

Englanninkielisen artikkelin mukaan Alma mater voi näköjään tarkoittaa myös korkeakoulua, josta ei edes ole valmistunut. Luulisin, että jokainen "tieteilijä" voi itse katsoa, mitä hän pitää "kotikoulunaan". --Pxos (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 21.30 (EET)

Oikeastaan kysyin tätä, jotta osaisin tehdä oikeat merkinnät mallineeseen tieteilijäartikkeleissa, eli jos tieteilijä on valmistunut yliopistosta a mutta suorittanut tohtorintutkinnon yliopistossa b. Eli itse asiassa tämä olisikin Wikipedian kehittämiseen liittyvänä kuulunutkin Sekalaista-kahvihuoneeseen.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 07.54 (EET)

Tietokoneongelmia

Hei. Siitä asti kun tietokoneeni kaatui ja siihen vaihdettiin uusi kovalevy se on päivästä toiseen tehnyt seuraavaa. Se aina vähän väliä sammuttaa ja käynnistää koneen itsestään kesken netissä surffaamisen tai pelin pelaamisen aina kun ei tunnista jotakin tiedostoa. Mistä tämä oikein johtuu? Virustorjuntaohjelmakaan ei löydä mitään vikaa koneesta. Voisiko joku, jolla on kokemusta asiasta kertoa syyn ja miten tämän saisi korjattua.--62.72.230.103 3. maaliskuuta 2012 kello 22.03 (EET)

”aina kun ei tunnista jotakin tiedostoa”, mitä tuo tarkoittaa? Huomasitko tämän (http://www.aocdisplay.com/envision/manuals/Input_Not_Supported_Win2K_XP.pdf) vanhan vastauksen? Itsestään käynnistyminen voisi johtua esim. lämpöongelmista, prossun lämpötila nousee liian suureksi ja bios viheltää pelin poikki. Seuraa koneen lämpöjä jollain siihen tarkoitetulla ohjelmalla, tai sitten biossista. --Anr (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 22.12 (EET)

Hepreaa

Outo asia on ihan hepreaa, mutta mitä se on hepreaa puhuville? Entä muissa kielissä?--RicHard-59 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 20.35 (EET)

en:Greek to me. --Anr (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 20.50 (EET)

Hepreaksi näköjään he:זה סינית בשבילי. Google-kääntäjän mukaan "se on minulle kiinaa". Jafeluv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 14.06 (EET)

Ylläolevasta artikkelista löytyy taulukko. --Harriv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 14.11 (EET)