Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Ester Valtonen 110?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ester Valtonen Laihialta on täyttänyt 110-vuotta. Onko tästä ilmoitusta missään lehdessä tai verkkoartikkelissa?--85.134.25.113 19. helmikuuta 2015 kello 06.52 (EET)

Valtosen merkkipäivistä on raportoinut www.pohjalainen.fi. Netistä löytyi vain viime vuotinen uutinen.--Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 07.21 (EET)
Ester Valtonen on alustavien tietojen perusteella kuollut vuonna 2014. Hän oli tietääkseni vielä kesällä elossa. Hän on todennäköisesti kuollut syksyllä tai talvella. Tietääkö kukaan tarkkaa päivämäärää?--85.134.25.113 1. huhtikuuta 2015 kello 07.59 (EEST)
Epävirallinen kuolinpäivä olisi 28. heinäkuuta 2014. Tätä ei tosin ole lehdessä julkistettu.--85.134.25.113 7. huhtikuuta 2015 kello 06.53 (EEST)
Kuolinilmoitus? -Htm (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 07.11 (EEST)

Huumeet ja työnteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritin kysyä Oopiumin keskustelusivulla kun siellä oli asiantuntijoita paikalla, mutta Custoo käski tänne. Eli miten huumeidenkäyttäjät elättää itsensä kun työpaikoilla on kai nykyisin huumetestit ja joutuu äkkiä ulos jos käyttö paljastuu? Vai onko kaikki huumeidenkäyttäjät yksityisyrittäjiä eikä vastuussa työnantajalle? --85.76.111.92 5. maaliskuuta 2015 kello 20.11 (EET)

Huumeiden käyttäjiä on varmaan harvemmin töissä valtion virkamiehinä tai poliisissa/tullissa/rajavartiolaitoksessa tms. jos jotain pitäisi veikata. Monet ovat varmaan yksityisyrittäjiä tai freelancereita. Muusikot usein tuntevat huumeidenkäyttöä aika hyvin, että bändin kanssa kiertäessä ei kai muodostu huumetestit ongelmaksi. Aikoinaan Juice Leskisellä oli huumekohu. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 20.43 (EET)
Jos pilven pössyttelijä haluaisi vartijaksi kauppakeskukseen ei se kai onnistu? Pitää perustaa oma vartijayritys vai? Tai it-koulutuksen saanut haluaa tietoturvayhtiöön, niin onnistuuko? --85.76.131.127 5. maaliskuuta 2015 kello 21.02 (EET)
En tiedä, riippuu varmaan huumetestin tuloksesta tai rikosrekisterin merkinnöistä. Mitään ilmiselvää yhteyttä ei taida olla, että pilven pössyttelijä ei voisi olla hyvä kauppakeskuksen vartija tai tietotyrvayhtiön it-työntekijä. Kuitenkin työhönottajan ajattelutapa voi olla sellainen, että pilven pössyttelijä on epätoivottua ainesta. Samalla tavalla romanit tai tummaihoiset voivat olla epätoivottua ainesta työhönottajan mielestä. Se on työhönottajan ajatusmaailmasta kiinni, että sattuuko olemaan suvaitseva vai suvaitsematon. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.12 (EET)
Pitäisin sellaista työnantajaa luotettavana ja vastuullisena, missä on fiksun ja raittiin näköisiä, skarppeja työntekijöitä. Näin esim. omassa lähikaupassani, missä on sen takia ilo asioida. Sen sijaan ihonvärirajoitteita työssäoppijoille ei näy olevan. Suurissa organisaatioissa näissä linjanvedoissa kai pyritään eettiseen korkeatasoisuuteen. Toisaalta taas muistan (se tosin taisi olla jotain 1980-lukua) kuinka eräällä paikkakunnalla oli yksi suureen ketjuun kuuluva pienehkö kauppa, jossa aina kun siellä kävi, sekä pomo että myyjä olivat juovuksissa ja maitohyllyssä lenteli raatokärpäsiä. Kyllä kai kuusen latvoja hipoen lentäminen on aina kuusen latvoja hipoen lentämistä.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.25 (EET)
Yksityisyrittäjänä panen kovasti hanttiin tuollaisia mielikuvia. En ole ikinä käyttänyt mitään huumetta, eikä tietämistäni yksityisyrittäjistä kukaan muukaan. Tuollaiset ovat todellisuudelle vieraudessaan jo vähän liian löysiä stereotypioita. Jos jossain huumeiden käyttäjiä on, niin niitä on semmoisten epämääräisten työnantajien palveluksessa, jotka pitkät haistattavat kaikille testeille. Tämä on vähän samaa sarjaa kun vuoroin itäsuomalaisista ja vuoroin mistäkin ihmisryhmästä ollaan todellisuudesta irrallisten enakkoluulojen perusteella tekemässä milloin mitäkin. Tällainen on kovin löysää ja mihinkään tosiasioihin perustumatonta ajattelua. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)
Tarkoitin sitä että kun on oma yritys, on oma pomonsa, eikä itselle ole pakko tehdä testejä. Vaan jos olet toisen palveluksessa ja halutaan ettei työntekijät käytä huumeita, koska se voi olla aika riskialtista monissa ammateissa (ei siis syrjintää niin kuin toinen vastaaja väittää), niin jos ei osallistu huumetestiin, niin ei myöskään ole töitä. --85.76.102.39 5. maaliskuuta 2015 kello 21.50 (EET)
Olen edelleen sitä mieltä, että tuo on löysä stereotypia. Olisi mielenkiintoista tietää, suuriko osa työnantajista tekee työntekijöilleen testejä ja suuriko osa työntekijöistä tätä kautta tulee testatuiksi. Noin mutuna voisi kuvitella että tämä toteutuu varmaan lähinnä suurempien työnantajien kohdalla, jotka järjestävät työntekijöilleen työterveyshuollon, jolloin tarjottuun työterveyshuoltotuotteeseen luultavasti nykyään käytännössä varmaan automaattisesti kuuluu tuokin tutkimus. (EDIT: Tämä aloituskommentissa itsestään selvyytenä oosoitetuu väite osoitettiin alempana vääräksi.) Että tuolla tavoin rinnastetaan yksityisyrittäminen huumehörhöilyyn on todellisuuteen perustumatonta huuhaata. Nykyäänhän tietysti, kun suuri osa tavallisista duunareista, esim. siivoojat, on pakotettu "yrittäjiksi", heillä esiintyy mitä tahansa asiaa saman verran kuin muillakin duunareilla, mutta haluaisin nyt jonkun määrällisen lukeman siitä, mikä prosentti palkkatyössä olevista todella testataan ja mikä ei. Monilla aloillahan kaiken maailman pikkufirmoja, joilla verot, kirjanpito ja palkanmaksukin menevät miten sattuu, niin tuskin siinä silloimn mitään huumetestejäkään ollaan ensimmäiseksi järjestämässä, ja luultavasti työntekijät, joilla on ongelmia ja työnantajat, joilla on ongelmia, myös äkkiä löytävät toisensa. Ja samoin on aina muutenkin siitä työnantajien aluskasvillisuutta, jonka liiketoiminta-ajatus on säästää kaikessa. Jos jostain huumepesää haetaan, niin veikkaukseni järkeilyllä on, että se paremmin löytyy tästä suunnasta kuin yksityisyrittäjistä ryhmänä. (EDIT: Näköjään en tuossa älynnyt kyseenalaistaa aloituskommentin tietoa, joka kuitenkin alempana osoitettiin vääräksi.) Mielestäni tällaiset huuhaa-stereotypiat on syytä ampua alas, koska muuten vielä joku voi olla niin hullu että rupeaa niihin uskomaan.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 10.20 (EET)
1) Käyvät töissä, joissa ei testata, 2) tietävät miten huijata testejä, 3) työttömyyskorvaus ja sossu, 4) rikoksilla. Tossa mutuilen yleisyysjärjestyksessä. Yksityisyrittäjät kuuluvat ryhmään 1. Huumetesti pitää perustella, ei sitä voi missä tahansa duunissa huvikseen testailla työntekijöitään. --Whitetabor (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 01.37 (EET)
Normaaleissa työterveystarkastuksissa testataan EDIT: Voidaan testata. Luulen, että se on EDIT: tapauksesta riippuen osa tuotetta, jonka työterveyspalvelujen tarjoajat tarjoavat. Toki näitäkin tuotteita räätälöidään, mutta useimmat työnantajat sen varmaan valitsevat, niin kuin tietysti järkevää onkin. EDIT: Tämä aloituskommentissa esitetty väite osoitettiin alempana epätarkaksi. Kysymys on siis lähinnä siitä, suuriko osa työntekijöistä todellisuudessa on työterveyshuollon piirissä EDIT: testataan. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 10.23 (EET)
Huumetesti voi olla osa työterveystarkastusta, mutta ei kyllä ole käsittääkseni normaali osa tarkastusta. Huumetestiä ei myöskään saa tehdä ihan ilman mitään perusteita, ja lisäksi testistä voidaan kieltäytyä. Lisää aiheesta [1]. Ja siis vastauksena alkuperäiseen kysymykseen, todennäköisesti valtaosa huumeidenkäyttäjistä tekee ihan normaaleja töitä (tietenkin on niitä kadulla eläviä sekakäyttäjiä, jotka eivät tee töitä). Läheskään kaikkiin työpaikkoihin ei vaadita huumetestiä, eikä se edes tarkoita sitä, että yritys olisi jotenkin "kaiken maailman pikkufirma". --PtG (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.30 (EET)
No niin, sehän osoitti sitten vain, että ketjun aloituskommentiin ei sisältynyt vain yksi perätön stereotypia vaan kaksi perätöntä stereotypiaa, joista satuin huomaamaan vain toisen.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.40 (EET)
Nuo pikkufirmat otin esiin vain, kun yksityisyrittäjiä tuossa leimattiin joksikin huumehörhöiksi, mutta tämä osoittaa hyvin, miten helposti vääriä oletuksia ja väärää tietoa voi levittää tai ne leviävät tahattomasti. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Mitä oikein hölötät? Kukaan muu kuin sinä ei ole leimannut yksityisyrittäjiä miksikään. Miksi käännät asian päälaelleen kun selvästi kysyn että "onko kaikki huumeidenkäyttäjät yksityisyrittäjiä" enkä "onko kaikki yksityisyrittäjät huumeidenkäyttäjiä"? Harjoittele lukemaan viestin sisältö äläkä väritä sitä omien mielikuviesi mukaan. --85.76.160.118 7. maaliskuuta 2015 kello 11.19 (EET)
Myös ajatus että kaikki huumeidenkäyttäjät olisivat yksityisyrittäjiä, on joka tapauksessa paitsi typerä ja järjetön ja epätosi stereotypia, nimenomaan myös leimaava, ja lisäksi, niin kuin vastauskommentit tässä ketjussa osoittivat, se myös on alun perinkin epätosiin, todellisuutta vastaamattomiin mielikuviin ja stereotypioihin perustuva, koska tässä selvästi tuli lähteillä osoitettua, ettei kaikkia palkkatyössä käyviä suinkaan testata, vaan ainoastaan ilmeisesti osa jollain perustein, ja näin siis koko aloituskommentissa esitetty lähtöoletus oli yksinkertaisesti väärä. Se on aivan sama, kummin päin sitä vääntelet, koska kumpikin väite - sehän tuli tässä osoiterttua - on paitsi typerä, myös varmasti epätosi. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.39 (EET)
Hermostumisesi aste on järkyttävä. Lukisit mitä kirjoitan, sillä aloituksessa KYSYIN, en olettanut enkä väittänyt yhtään mitään. Minä en vääntele, sinä vääristelet minun asiallisia kommenttejani. En ole leimannut ketään, leimaaja olit sinä. Odotin asiallista keskustelua ja muut sitä kävivätkin, yksi ainoa hermostui. --85.76.35.68 10. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)
Koko ajan olen lukenut, enkä ole hermostunut yhtään. Kritisoin vain kysymyksesi toista lähtöoletusta, mutta kun lähtöoletuksistasi toinenkin osoitettiin vääräksi, niin sitä myötä koko kysymys osoittautui huonosti informoiduksi ja vääriin lähtöoletuksiin perustuvaksi. Tyhmiä kysymyksiä saa esittää, mutta jos kysymys on aivan erityisen tyhmä, niin kyllä senkin saa sanoa. Se että typerä ja epätosiin kuvitelmiin perustuva väite esitetään muodossa "onko" ei tee siitä yhtä vähemmän typerää eikä yhtään vähemmän epätotta. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 21.29 (EET)
Ainakin ulkomaanmaissa on paljon asemaansa väärinkäyttäviä lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Huumetestit mittaavat kai laittomien (ja niitä kemiallisesti muistuttavien) aineiden merkkejä, ja alan ammattilaiset tietäneisivät, mitkä mömmöt jäävät haaviin ja millä saadaan piristystä raskaaseen päivään ilman pelkoa kärähdyksestä. --Pitke (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 19.28 (EET)
Tuohon voi heittää tämänkin, että tunnettu fakta on se sotakirurgien morfiiniriippuvuus. Monet heistä jatkoivat samaa vielä siviilityössäkin. Aika on tosin ohi, ei ne ole enää hengissä ja lääkärienkin on vaikeampi saada kovia huumeita ja se on oikeinkin. --Höyhens (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.16 (EET)

Lisäinfoa tuli tässä joku päivä sitten että armeijasta saa potkut jos on käyttänyt huumeita Hesari. Kannabis näkyy vielä kuukaudenkin kuluttua. Mitähän työnantaja tykkää? Samalla valkeni myös siviilipalveluksen suosion syy, mikä ei siis välttämättä johdukaan mistään hienoista eettisistä periaatteista. --85.76.148.19 23. maaliskuuta 2015 kello 08.49 (EET)

Sivarista taitaa saada yhtä lailla potkut jos jää kiinni huumeiden käytöstä tai kieltäytyy huumetesteistä. "Taitaa" on tuossa sitä varten, että varsinaisesti osaa sanoa miten systeemi nykyään toimii, mutta silloin kun itse olin sivarissa niin huumeiden käyttö tarkoitti keskeytystä tai pakollista palveluksen lykkääntymistä terveydellisistä syistä ja terveystarkastukseen kuului huumetestit vastaavasti kuin armeijassakin. --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 08.57 (EET)
Toihan on eettisesti kiinnostava kysymys. Huumeilla voi siis välttää armeijan ja sivarin. Eikös se ole omiaan lisäämään huumeiden käyttöä? --Höyhens (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.16 (EET)
Kummatkin ovat sen tyyppisiä laitoksia, että eivät ne halua hirveän vastentahtoisia tyyppejä sinne joten rauhanaikana on helpompiakin tapoja välttää armeija kuin päihteiden käyttö. Varmaan helpoin tapa on se, että mokaa tahallaan kutsuntojen pällikokeen. --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.25 (EET)
Tossa pällitestin mokaamisessa on se riski, että joutuu vartiomieheksi seisomaan ulkosalle. Noita vartiomiehiä on esim. presidentinlinnan edessä, myös talvipakkasilla ymmärtääkseni. Tuo mokaaminen voi siis olla yllättävän kohtalokasta. --Hartz (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.59 (EET)
Eikös vartiomiehillä ole kovat piipussa? Luulisi että siitä on riski, jos joku hyvin epävakaa persoona aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille, tai jos on kovin nyhverö, niin joku nappaa siltä aseen. Silloin kun itse olin armeijassa, niin testeissä huonosti menestyneet ja erilaisia B-diagnooseja omaavat kai pantiin huoltokomppaniaan, jossa meno oli leppoisampaa, ja metsäkeikatkin toteutettiin pystyttämällä teltta komppanian pihalle.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 10.08 (EET)
Heh, tähän asti IP:n jokainen "fakta"väite on ammuttu alas saman tien. Sikäli opettavaista että jos ylipäätään mistään asiasta joku esittäää vakuuttuneeseen sävyyn faktaväitteitä,, niin totuus voi olla mikä vaan.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.29 (EET)
Helpoin tapa välttää armeija on lihottaa itsensä aivan muodottomaksi. Tämä voi onnistua ihan luonnollisestikin, tai ehkä on jo valmiiksi niin lihava, että mitään erityistä lihottamista ei enää tarvita. Liikalihavuus on nimittäin peruste palveluksesta vapauttamiseen. Jos jotain pitäisi veikata, niin varmaan 180-senttisellä nuorella miehellä 140 tai 150 kiloa hipova paino on riittävä. Tietääkseni missään ei ole kerrottu miten lihava täytyy olla välttääkseen palveluksen. Varmaan pitäisi katsoa jotain painoindeksitaulukon kohtaa "liikalihavuus", niin siitä löytyy se "riittävä massaisuus". --Hartz (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.41 (EET)
Onko se nyt enää helppoa? (vrt. Super Size Me.) Muistan omalta armeija-ajaltani (josta tosin on jo aikaa), että siellä oli yksi ehkä aika lihavaksi luonnehdittavissa oleva nörtti, ja sinne se pantiin marssimaan muiden joukossa, tuloksena että jalkapohjiin tuli koko jalkapohjan laajuiset vesikellot, minkä tuloksena edelleen sitten tuli muutama viikko VP:tä ja makoilua punkalla viileässä kasarmissa, kun muut rehkivät helteessä ulkona.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 10.14 (EET)
Tämä Urjanhai se vasta kumma mies on. Yritähän pysyä tosiasioissa. Toisen kommenttien vääristely ei ole nättiä. --85.76.85.5 23. maaliskuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Tosiasioillahan sinun jokainen väitteesi tässä keskustelussa on kumottu, sen voi jokainen lukea tämän keskustelun kommenteista. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.34 (EET)
Tuo kehoitus lukea keskustelu on hyvä. Mutta yksilöisitkö (tyyliin kohta 1, kohta 2) mitkä väitteet on joku kumonnut ja missä kommentissa kumous tapahtui. --85.76.20.83 26. maaliskuuta 2015 kello 13.24 (EET)
Ensin esitit näköjään itsestään selvänä lähtöfaktatana, että kaikki työntekijät nykyään huumetestataan. Tämä käsitys osoitettiin keskustelussa vääräksi. Sitten "kyselit", että ovatko kaikki huumeiden käyttäjät tämän perusteella yksityisyrittäjiä. Sekin osoittautui keskustelun perusteella vääräksi, koska siitä joukosta jota ei testata (työntekijät, joita ei testata, yksityisyrittäjät, ei-työssä olevat) yksityisyrittäjät ovat vain vähäinen murto-osa. Sitten koetit pullauttaa kaikki sivarit huumehörhöiksi, kunnes joku kertoi, että sivarit testataan siinä kuin varusmiehetkin. Nämä ovat tosiasiat ja muu on joutavaa suunpieksentää ja asioiden tahallista vääntelyä.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 13.36 (EET)
Sanoin "työpaikoilla on kai", mikä ei tarkoita että, kuten sinä väität, "kaikki työntekijät nykyään huumetestataan". Ja kun "kysyin", se tarkoittaa "kysyin", kaikki muu on sinun mielikuvitustasi. En pullauttanut kaikkia sivareita huumehörhöiksi, se on omaa mielikuvitustasi, vaan sanoin: "valkeni myös siviilipalveluksen suosion syy", mikä on eri asia eli ainakaan kaikki ei ole mukana rauhantahtoisuuden vuoksi. Siviilipalveluksesta ei joudu pois - toisin kuin armeijasta - vaikka sattuisi jäämään kiinni pössyttelystä (KHO:n päätös). Muut osasivat keskustella rauhallisesti, vääristelemättä asiasta, miksi sinä et? --85.76.55.103 26. maaliskuuta 2015 kello 16.06 (EET)
Tuollaiset "kai" ja "kysyin" ovat vain viikunanlehtiä sille että tarjotaan tiettyä mielipidettä "luonnollisena" faktana. Ne ymmärtää viikunanlehdeksi jokainen. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 18.46 (EET)
Sivaripalveluksen keskeyttämiseen ei ole positiivinen huumenäyte peruste, siitä on KHO:n päätös. --85.76.85.5 23. maaliskuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Kuuluuko vammaisurheilu samaan lajiliittoon kuin terveiden urheilu?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko täällä joku vastata: Eli kuuluuko vammaisurheilu samaan lajiliittoon kuin normaali? Järjestääkö esim. vammaishiihdon ja vammaisampumahiihdon maailmancupin ja arvokisat kansainvälinen hiihtoliitto ja kansainvälinen ampumahiihtoliitto vai joku muu taho?--LCHawk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.35 (EET)

Tuolta pääsee eteenpäin. -93.106.106.81 5. maaliskuuta 2015 kello 23.43 (EET)
Joo, tiedän tuon järjestön. Mutta tuolla ei kerrota, mikä taho päättää esim. maailmancupin aikataulun ja järjestäjät, mikä taho säännöistä jne. Ylipäätään minua kiinnostaa, mikä suhde on normaalilla lajiliitolla heidän lajin vammaismuotoon?--LCHawk (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 08.15 (EET)
Ainakin kaikki IOC:n (kv. olympiakomitea) jäsenliitot järjestää "normiurheilua" ja sitten paralympiasäätiön liitot vammaisurheilua. Eli eri liitot. Joskus toki esim. IAAF on tainnut järjestää ratakelausta yleisurheilun MM-kisoissa "näyttelylajina" jne. Mutta eivät liity jmuuten, vaan vammaisurheilun liitot järjestää ihan itse. Toki sitten juuri IOC "suojelee" näitä vammaislajeja ja siksi esim. paralympialaiset järjestetään olympialaisten perään kisakaupungeissa, sinälläänhän paralympialaiset eivät ole olympiakisoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Pistourius esim. edusti olympialaisissa, jossa olisi voinut voittaa olympiakultaa, koska parakulta on kuitenkin ihan eri asiasiihen verrattuna, toki vammaisurheilijalle lähes aina se korkein mahdollinen. --85.76.130.194 10. maaliskuuta 2015 kello 03.00 (EET)
Käsittääkseni on eri liitot. Esimerkiksi paralympialaisia hallinoi Kansainvälinen Paralympiakomitea eikä KOK. --101090ABC (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 11.22 (EET)
Niitä on kai neljä kansainvälistä kattojärjestöä. Katso http://www.paralympic.org/the-ipc/international-organisations-for-the-disabled . Kansallisella tasolla riippuu lajista ja maasta. Vaikkapa CP-futiksessa Suomen joukkue ei taida olla Palloliiton alaisuudessa mutta Alankomaat on KNVB:n alla. Ja eri maiden paralympiakomiteoilla on omat painopistealueet ja -lajit, joita he tukevat. --87.100.196.64 20. huhtikuuta 2015 kello 00.03 (EEST)

Päivitysten ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään useilla sivustoilla ilmoitetaan uuden päivityksen tai artikkelin ajankohta tyyliin 8 tuntia sitten, 7 päivää sitten, 2 vuotta sitten. Voiko näistä nähdä jotenkin sen tarkan ajankohdan/päivämäärän, jolloin artikkeli tai päivitys on luotu? --37.33.98.157 15. maaliskuuta 2015 kello 11.28 (EET)

Wikipediassa vai ulkopuolisella sivustolla? Wikipediassa pystyy artikkelin historiasta ja logitiedoista näkemään tarkan ajankohdan milloin artikkeli on luotu. Muille sivustoille ei voi antaa mitään yleispätevää vastausta vaan se on aina tapauskohtaista ja jotkin sivustot kertovat tarkan päiväyksen koneellisesti luettavassa muodossa, koska esimerkiksi hakukoneet arvostavat sitä ja noita voi katsella katsomalla sivun lähdekoodia. ks. allaolevat linkit
--Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 11.41 (EET)

69 vaalinumerona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saako eduskuntavaaleissa aina joku ehdokas numeron 69? Vai onko tuo numero rajattu numeroinnin ulkopuolelle? http://www.savonsanomat.fi/viihde/numero-69-kerasi-jattisuosion/1021346 --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 23.23 (EET)

Ahvenanmaalla ei, siellä niin vähän ehdokkaita (viime vaaleissa kai vain kahdeksan [2]; linkkaamassasi uutisessakin mainitaan "Ahvenanmaalla kenelläkään ehdokkaista ei numeroa ollut"), mutta kyllähän ehdokasmäärä kaikissa muissa vaalipiireissä niin suuri, että aina se numero 69 jollekin ehdokkaalle osuu. Ja "vitsikkäät" nuoret sitten nostavat nämä ehdokkaat aina nuorisovaalien kärkeen; esim. Satakunnassa neljä vuotta sitten nuorten suosikkina ehdokas, joka oli oikeissa vaaleissa vasta puolueensa seitsemänneksi eniten ääniä saanut [3][4]. --Nironen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 23.58 (EET)
Niin, mutta eduskuntavaaleissa. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.02 (EET)
Kyllä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikissa eduskuntavaalien vaalipiireissä ehdokasmäärä niin suuri, että aina se numero 69 jollekin ehdokkaalle osuu. Linkataan vielä yksi esimerkki: Oulussa numero osui viime vaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaan kohdalle [5]. Selitetään vielä erikseen, että ehdokkaiden äänestysnumerot nuorisovaaleissa samat kuin oikeissa vaaleissa. --Nironen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.12 (EET
Kappas. Pitääpä tutustua mitä tuollaiset nuorisovaalit oikein ovat. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.17 (EET)
Toinen tapaus tästä on Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiri, jossa kai toistuvasti on arveltu, että jokin tuntematon ehdokas, jolla on sama numero kuin jollain hyvin tunnetulla ehdokkaalla naapurivaalipiirissä, on saanut tämän takia muutama sataa extra ääntä. Ja vielä kolmantena muistan jostain (näköjään Wikipediasta) lukeneeni arvelun, että Riitta-Liisa Arranz tuli valituksi eduskuntaan, kun oli puolueensa listalla aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 09.28 (EET)
Sama tais käydä Teuvo Hakkaraiselle viime vaaleissa, oli listalla ensimmäisenä. --Anr (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 12.30 (EET)
Miten lienee. Muistan viime vaalien analyyseista, että ao. puolueen listoilta nousi edustajaksi nimenomaan paljon pitkän linjan kunnallispoliitikkoja, jotka saivat huomattavasti ääniä kunnistaan (esim. Lauri Heikkilä, ja kuka se nyt oli kun oli Punkalaitumelta). Toisaalta erottuivat kyllä myös ei-kunnallispoliitikot kuten Kike Elomaa, jotka saivat ääniä tasaisemmin. Voi olla ettätä on Hakkaraisenkin osalta jossain analysoitu. Kun tuo Arranzin ehdokkuus oli 1970-luvulla, niin nykyään tiedonsaantimahdollisuudet ehdokkaista luultavasti ovat paremmat.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 12.51 (EET)

Ei minun käsittääkseni mitään vaalinumeroa ole rajattu pois numeron itsensä vuoksi, poislukien numero 1, jota Suomessa ei ole käytetty viimeiseen vuosisataan, mahdollisesti ei koskaan. Eli numero 69 on täysin sallittu. Nykyisissä eduskuntavaaleissa on vieläpä erikoisuutena se että jossain vaalipiirissä on ehdokas numerolla 112, ja ehdokkaan sukunimi sattuu olemaan Help. En tosin muista kenestä on kysymys. JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.08 (EEST)

Suomalaisten liikennemerkkien fontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä fontti?

Mikä mahtaa olla suomalaisten liikennemerkkien fontti? Luettelo Suomen liikenteen opastusmerkeistä, tai mikä on lähimpänä tuota. --Zunter (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 18.31 (EET)

Olisko Arial? Näyttää ainakin samanlaiselta. --101090ABC (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 18.53 (EET)
Itse asiassa vaikuttaisi olevan Agfa Monotypen Felbridge Pro [6]. --101090ABC (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 18.59 (EET)
Linkaamasi sivu esittelee Liikenneviraston omassa viestinnässään käyttämän fontin, ei liikennemerkkifonttia. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.11 (EET)
Pahoittelen, luin väärin. --101090ABC (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 09.03 (EET)
Fontti on tuskin mikään kaupallisesti saatavissa olevista, vaan Suomessa aikoinaan piirretty vain tätä tarkoitusta varten. Itse olen sen huomannut muistuttavan paljon DIN-fonttia, jota artikkeli en:Comparison of European road signs väittää käytettävän monien Euroopan maiden liikennemerkeissä, mutta ei ole ihan yksi yhteen sekään (tai voi olla, DIN-fontteja lienee useita eri versioita). Olen ymmärtänyt, että DIN-fontti kehitettiin teknisen piirtämisen tekstausfontiksi muovisille sapluunoille (šabloneille), joiden rei'issä pyöriteltiin Rotring Rapidograph-piirrintä. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.09 (EET)
Korjaus: tämän artikkelin mukaan DIN kehitettiin rautatieopasteita varten. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.18 (EET)
Kiinnostavia taustoja. Kirjaintyppi kuulunee luokkaan, jonka nimeä harvoin kuulee suomeksi käytettävän, mutta englanniksi niistä käytetään sanoja display font/typeface tai representation font/typeface. Olisiko suomeksi "esityskirjaimet"? Vaan olenko ihan väärässä? Siis kirjaimia, jotka eivät ole niinkään leipä- tai otsikkotekstiin suunniteltuja, vaan juuri tällaisia "esitys" tarkoituksia varten. Tässä esimerkkejä. Olisiko tästä asiasta artikkelin aihetta Wikipediaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 16.02 (EET)
Minusta DIN ja muut liikennemerkkifontit ovat oikeastaan display-fonttien täydellinen vastakohta. Display-fontit ovat useimmiten niin koristeellisia ja kikkailevia, etteivät kelpaa juuri muuhun kuin logoihin tai lyhyisiin otsikoihin. Opastejärjestelmäfontit taas hiotaan mahdollisimman helpoiksi lukea kaukaakin ja hämärässä. Mutta joo, display-fonteista voisi tehdä artikkelin, ehkä Markus Itkosen kirjoista löytyisi niille jokin suomennos. –Kotivalo (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.24 (EET)
Ajattelin että nämä opastejärjestelmienkään fontit eivät ole varsinaisesti leipätekstejä varten suunniteltuja, vaan "esitystä" ja niitä ei ilmeisesti "johdeta" leipätekstifonteista, vaan niillä on selkeästi oma tehtävä, rakenne ja suunnitteluprosessi. Ja joo, mitään koristefontteja (decorative font/typeface) ne eivät tosiaan ole. Harmi, että typografian suomalainen sanasto on niin vakiintumaton, tässä olisi artikkelin paikka. Vedin suomennoksen "esitysfontti" hatusta, omana käännöksenäni, en tiedä edes käytetäänkö sitä suomeksi. Minäkin taidan kaivaa esille Itkoseni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.41 (EET)
Liikennevirasto ilmoittaa käyttävänsä omia kirjain- ja numerotyyppejä, jotka on kehitetty tarkoitusta varten. [7]. Opastuksesta yleensä on julkaistu vuonna 1996 opus "Liikenteen ohjaus: Viitoitus". - On varsin yleistä, että esim. firmat käyttävät esitemateriaalissaan fonttia, jonka käyttö vaatii lisenssin.--Htm (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.05 (EET)

Joku särkylääke - tv-mainos ysärillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistelen erästä televisiomainosta, jonka näin 1990-luvulla: mainoksessa kaksi biisonia(?) hyökkäävät toisia kohtaan, jonka jälkeen selostetaan jostain särkylääkkeestä. Mitähän lääkettä mahettiin mainostaa, kun ei millään maha muistaa? Pohtien --Ville Siliämaa (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.19 (EET)

Nurofen. --Anr (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.35 (EET)
Katos, sepä oli nopeaa. Kiitoksia! --Ville Siliämaa (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.40 (EET)

Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi puolueet järjestävät ehdokkaansa yleensä (sukunimen mukaiseen) aakkosjärjestykseen listansa sisällä? Onko kyseessä vain vakiintunut tapa vai suositus? Ja miksi Köyhäin Asialla –puolue poikkesi käytännöstä eurovaaleissa? --109.108.28.98 26. maaliskuuta 2015 kello 10.06 (EET)

Kyseessä on vakiintunut tapa ja tällä halutaan korostaa sitä, että ehdokkaat ovat puolueen puolesta tasapuolisessa asemassa. Tuohon kysymykseen Köyhien asialla-puolueesta en osaa ottaa kantaa.--LCHawk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 10.19 (EET)

Miten otetaan yhteyttä lakimieheen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enkkuwikistä poistettiin kysymykseni koskien Slovakian ja EU:n lainsäädäntöä. Kysymys liittyy oikeuteeni julkaista Slovakiassa ottamani kuva. Minua pyydettiin ottamaan yhteyttä lakimieheen, jonka ei ole pakko olla slovakialainen, joten luulisin että ihan suomalainen lakimies tulisi kysymykseen. Miten tämä tehdään? En halua joutua maksamaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja lakimiehen palkkiota kysyäkseni saanko julkaista kuvan vai enkö. JIP (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)

Eiköhän netti ole Facebookia, Instagramia ja muita myöten täynnä julkaistuja valokuvia, jotka on Slovakiassa (voi olla kotimaa tai käymässä turistimatkalla) itse otettu. Jos valokuva on itse jostakin kivenmurikasta tai kannosta ottamasi, niin kai saat sen julkaista vaikka missä. Ketään ei kiinnosta. Eri asia jos siinä on jotain ihmisiä tai jotenkin epäedullisesti vaikkapa naamiaisasuun sonnustautunut työkaveri voimakkaassa humalatilassa. Kuvissa olevilta ihmisiltä kannattaa yleensä pyytää lupa kuvan julkaisemiseen, jos syntyy pieninkin ajatus, että henkilö on kuvassa jotenkin epäedullisesti, siis kuvan julkaisu olisi loukkaavaa, tai kuva antaisi henkilöstä väärän käsityksen (esim. työkaveri on täysi juoppo). Riippuu kuitenkin sitten vielä hieman siitä, mihin olet kuvaa tarkalleen käyttämässä (missä julkaiset, minkälaisessa materiaalissa). Facebookissa saat julkaista itse otetun kuvan kivenmurikasta oitis. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.43 (EET)
Kyse on nimen omaan siitä että kuvassa on ihmisiä. Kuva on otettu slovakialaisesta hääparista, jotka olivat otattamassa viralliset hääkuvansa Bratislavan teknisessä museossa. En tiedä keitä hääpari tai valokuvaaja ovat, enkä kysynyt heidän lupaansa. Mutta eivät he tulleet minua kieltämäänkään. Kuva ei esitä hääparia missään huonossa maineessa (itse asiassa tarkalleen päinvastoin), mutta se saattaa loukata heidän yksityisyyttään joka tapauksessa, vaikka se on otettu täysin julkisella paikalla. JIP (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)
Miksi kuva pitäisi julkaista wikipedioissa, mitä lisäarvoa se tuo ?. Oletko katsonut onko commonsissa jo sopiva kuva siihen artikkeliin mihin ajttelit kuvaaasi.--Musamies (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.51 (EET)
Jättäisin julkaisematta, kun lupia julkaisemiseen ei valokuvassa olevilta henkilöiltä ole kysytty. Jotkut kyllä julkaisevat kuvia henkilöistä netissä lupia kyselemättä, mutta he tarjoavat yhteydenottolomakkeen tai sähköpostiosoitteen, että "ota yhteyttä jos haluat kuvasi poistettavan sivustolta". --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 22.05 (EET)
Miten otetaan yhteyttä lakimieheen? Puhelin ja sähköposti ovat kai tavallisimmat tavat. --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 16.47 (EET)
Mistä niitä lakimiehiä löytää alun perinkään? Ja lisäksi, eräs tuntemani henkilö palkkasi lakimiehen selvittämään sukunsa riidat koskien isänsä kuolinpesää. Lakimies laskutti koko prosessista useampia kymmeniä tuhansia euroja. Ei minulla ole tuohon varaa. Paljonko lakimies ottaa palkkiota kysymyksestä saako kuvaa julkaista vai ei? JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.21 (EET)
Perintökiistat ovat yleensä monimutkaisia ja vaativat paljon neuvotteluita ja selvityksiä. Totta kai se on kallista. Lakimies veloittanee alkavalta aikajaksolta ja mahdollisesti minimihintaa, mikä sitten lieneekään käytäntö, jota satunnaisesti valikoimasi tekijänoikeusasioihin erikoistunut lakimies noudattaisi. Mutta koska kyse on ulkomaanmaan lainsäädännöstä, voin taata että asiantuntijallakin menee aikaa. Kysy mieluummin Commonsissa, siellä ollaan tuollaisten asioiden äärellä harva se päivä. --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.45 (EET)
Commons oli se ensimmäinen paikka josta kysyin. He vastasivat että Commonsin puolesta ei ole mitään ongelmaa, mutta tietääkseni loukkaako kuvan julkaisu avioparin yksityisyyttä minun pitäisi kysyä lakimieheltä. Kysymys ei ole tekijänoikeuksista, koska kuvan otin minä, eikä siinä näy mitään tekijänoikeudenalaista materiaalia. Mutta kysymys avioparin yksityisyydestä täytyy ottaa huomioon. JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.52 (EET)
Älä tuhlaa rahojasi lakimiehen "palveluun" tällaisessa tapauksessa. Kuvan julkaiseminen ei riko Suomen lakia ja on epätodennäköistä, että se rikkoisi Slovakiankaan lakia. Jos rikkoisi, rikkomus olisi lievä eikä sinulle koituisi todennäköisesti asiasta seuraamuksia. On pikemminkin moraalinen kuin juridinen kysymys, että kuvattavilta olisi pitänyt kysyä lupa alun perin. Jos moraalinen puoli vaivaa sinua (niin kuin ehkä vähän vaivaa?), jätä kuva julkistamatta. -93.106.151.27 27. maaliskuuta 2015 kello 23.11 (EET)
Lataa kuva fi.wikiin, niin otetaan kantaa. --37.33.178.79 28. maaliskuuta 2015 kello 08.54 (EET)
Tässä on paras ehdotus, niin Wikipedian lakimiehet voivat ottaa kantaa. Siis jos kuvaa on olemassa oikeasti eikä vaan hupikysely. --–Käyttäjä:Kielimiliisi 30. maaliskuuta 2015 kello 15.28 (EEST)
No, moraalinen tosiaan. Voit vaikka pohtia, olisitko itse pahoillasi, jos slovakialainen turisti näppäisi sinusta ja paristasi kuvan juhla-asuissanne teidän tietäen, ja myöhemmin kuva löytyisi Wikipediasta kuvituksena ja Honkanaistenlahden kartanon pitopalvelun mainoksesta. Samaa voit kysellä tutuiltakin. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.37 (EET)
Jos kuvaa käyttäisi markkinointimateriaalissa tai tuotepakkauksessa, niin lupa sellaisissa käyttämiseen pitäisi olla ehdottomasti kysytty. Tästähän on hyvä esimerkki kun ns. partaäijäjogurttipurkki. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010040911446021_ul.shtml --Hartz (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.42 (EEST)
Ja Commonsiin ladatun kuvanhan jokainen saa laittaa jugurttipurkin kanteen, eli tästä voi reklamaatiota tulla. (Tuossa ei sanota, saiko jugurttipurkkimies korvauksensa, ehkä sekin jostain löytyisi.)--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 13.38 (EEST)
Joillakin paikkakunnilla (so. suuremmissa kaupungeissa) lakimiehet ovat ainakin joskus järjestäneet kirjastoissa kerran kuussa tms. maksuttomia vastaanottoja, kysyttävät asiat tosin lienee rajattu sellaisiin mitä voi kysyä ilman eri dokumentteja. Lisäksi muistelisin, että oikeustieteen opiskelijoillakin olisi ainakin joskus ollut vastaava palvelu. --Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Euraasian unioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksei Suomi ole liittynyt Euraasian unioniin ja luopunut Euroopan unionista, joka kärsii ongelmista, on kyse talouskasvusta tai eurovaluutasta? Venäjällä on Suomen suurimmat markkinat, erityisesti Pietarissa, ja Venäjä ja Pietari vaurastuvat valtaisasti tulevaisuudessa. Lisäksi sillä suunnalla ovat Kiina ja Intia, niin eikö kannattaisi haikailla kohti itää? Euroopan unionissa on vain vanhaa patonkia ja hapannutta kaalia verrattuna siihen mitä itä kykenisi tarjoamaan suomalaisille. Euraasian unionissa Suomella saisi olla oma valuutta, markka. Suomi ei edes ole Länsi-Euroopan maa, vaan kuuluu Itä-Eurooppaan ja kiinteästi Venäjän vaikutuspiiriin. --193.166.104.51 31. maaliskuuta 2015 kello 13.25 (EEST)

Tuo ei oikeastaan kuulu Wikipedian piiriin, sitä kannattaa kysyä Suomen poliittisilta päättäjiltä. tämähän ei ole Suomen Valtion Virallinen Wikipedia vaan suomenkielinen wikipedia. Mutta kysyähän saa mitä vain, vastatkoon ken osaa. Itse ehdotin Neuvostoliiton hajotessa, että liityttäisiin sekä IVYyn että EU:iin, kerta siinä olisi tuhannen taalan markkinapaikka. Kukaan ei kannattanut. Sitten pelkässä EU-äänestyksessä olin vastustajana, mutta olen katsonut että se yksi äänestys riittää, ei uskottava valtio voi harjoittaa tuuliviiripolitiikkaa. --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.29 (EEST)

Vasenkätisten tölkin avaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku kertoa mistä voisi ostaa vasenkätisten tölkin avaajan? Puolisoni on vasenkätinen eikä osaa avata tölkkiä kuin puukolla. Löysin yhden vasenkätisten tuotteita myyvän nettikaupan, mutta sieltä tilattaessa tulisi hinnaksi 18 euroa, joka on vähän liikaa, kun vastaavan tuotteen saa oikeakätisille kahdella eurolla. Sokoksella, Stockmannilla tai Clas Ohlsonilla ei ollut kun kyselin. --37.136.22.77 1. huhtikuuta 2015 kello 19.34 (EEST)

Väittäisin, että vasemmalla kädelläkin tölkin pystyy avaamaan tavallisella avaajalla, kun aloittaa vasemmalta puolelta, pitää avaajaa toisin päin kuin oikeakätinen ja etenee myötäpäivään. -Ochs (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 01.01 (EEST)
Minusta näihin DNA:n mobiili-ip:istä tuleviin hupikysymyksiin ei kannata vastata, se vain yllyttää kyselijää, joka voisi niiden sijaan tehdä oikeitakin muokkauksia. --87.95.205.181 3. huhtikuuta 2015 kello 10.24 (EEST)

Kolme viisasta miestä eli voivatko poliitikot keskustella asiallisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tänä aamuna satuin seuraamaan YLEn aamuteeveetä. Siellä oli jokin RKP:n puoluepäivä. Minut yllätettiin kintut housuissa eli poliitikot Niklas Mannfolk, Pontus Porokuru ja Sampo Terho pitivät asiallisimman, monipuolisimman ja järkevimmän energiapoliittisen keskustelun, minkä olen ikinä kuullut. Pitääkö raati mahdollisena, että moinen rääpimistä vailla oleva keskustelu voisi olla mahdollista muillakin politiikan alueilla myös vakavasti otettavissa puolueissa yleensäkin puoluekentässä? --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.44 (EEST)

Usein parhaiten osaavat keskustella juuri tuollaiset ei-niin-huippupäättävissä viroissa olevat poliitikot, jotka eivät vielä ole lupailleet ja sopineet yhtä sinne ja toista tuonne, eivätkä osaa puolueen liturgiaa ihan ulkoa vaan ajattelevat sen takia vielä hieman itsekin. Puolueiden puheenjohtajilta ei tuollainen tahdo onnistua, kun joutuvat vain toistamaan kieli keskellä suuta hiomaansa mantraa, joka ei vaaranna mitään, varsinkaan puolueen kannatusta ja heidän uudelleenvalintaansa. –Kotivalo (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Teologin apua tarvitaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statues on the colonnades of Saint Peter's Square.jpg

Hei! Tietääkö kukaan, keitä nämä Rooman Pietarinkirkon patsaat esittävät? --Geohakkeri (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.16 (EEST)

Olisiko se tämä: en:St._Peter's_Basilica#Maderno's façade: "The façade designed by Maderno, is 114.69 metres (376.3 ft) wide and 45.55 metres (149.4 ft) high and is built of travertine stone, with a giant order of Corinthian columns and a central pediment rising in front of a tall attic surmounted by thirteen statues: Christ flanked by eleven of the Apostles (except Peter, whose statue is left of the stairs) and John the Baptist." Eli Kristus, 11 apostolia (ei Pietari) + Johannes Kastaja. --Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.40 (EEST)

Omakotitalojen väritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksei missään koskaan näy mustia tai violetteja omakotitaloja? Muita väriä kyllä näkee, jopa vaalenpunaisen olen nähnyt kaupunkialueella.--LCHawk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 21.38 (EEST)

Omakotitalojenkin on seurattava ulkosisustuksellaan jotenkin alueen kaavaa (kai) tai taloyhtiön "luukkia". Viime aikoina on kyllä näkynyt uusia taloyhtiöitä, joissa on reippaampia pastellisävyjä tai kirkkaampiakin värejä seinissä. Näkyvän, pysyvän ja kalliin suhteen tyyli ja maku muuttuvat paljon hitaammin kuin yksityisen, väliaikaisen tai edullisemman. --Pitke (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 22.39 (EEST)
Eikö maaseudulla talojen väritys ole vapaampaa? Sielläkään en ole koskaan nähnyt violetteja tai mustia taloja.--LCHawk (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.06 (EEST)
Violettia tuskin löytyy ulkomaalien värikartoista, kun kysyntä on niin vähäistä. Voisi kai sellaisen itse sekoittaa, mutta vaikeaksi menee. Musta on helpompi: arkkitehtikaverini esitteli juuri Facebookissa mustista tiilistä suunnittelemaansa pientaloa, hienolta näytti. Kaupunkialueella tosin. –Kotivalo (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.11 (EEST)
Ajan usein mustan hirsitalon ohi. Mustassakin on sävyjä, ja se näyttää kuin olisi tervattu, mutta ei tietysti ole, sillä talo ei ole hirveän vanha. Olisiko joskus kansallisromantiikan valtakaudella harrastettu mustia hirsitaloja, joita tämä sinänsä maisemankaunistus mukailee. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.46 (EEST)
Tervaa ja kimröökiä yhdistämällä tulee varmaan aika tummaa.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.51 (EEST)
Eiköhän yksi syy ole ihan se, että vaikka esim. musta vaikuttaisi omaan silmään hyvälle värille, niin kymmenen vuoden kuluttua taloa myydessä saattaa olla vaikeaa löytää ostajaa, jolla on sama värimaku. --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.55 (EEST)


  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Black buildings in Iceland Wikimedia Commonsissa Asema/rakennuskaavassa voi olla rakennusten ulkoväristä ja julkisivumateriaalista määräys, jolloin tietysti pitää sitä noudattaa. Haja-asutusalueella määräyksiä ei ole, usein ulkomaalina on se mitä osuuskaupasta sai. -Pohjoisessa Norjassa on näkynyt jonkun aika tumman rakennuksen, ei välttämättä maalipintaisia, ehkä tervaa tai jotain kuultavaa, ja moneen kertaan sutittuna. Tosta Commonsin luokasta Black buildings in Iceland voi myös vilkaista. Puuverhouksessa ainakin on se ongelma, että musta väri rapistuu nopeammin kuin vaalea johtuen lämpötilasta auringonpaisteella, joten huoltomaalaus on syytä varautua uusimaan normaalia tiuhempaan tahtiin. Sama koskee myös mustaksi (edebholtz) käsiteltyjä ikkunakarmeja, jotka olivat muotikamaa 1980-luvulla. Violetti ei taida olla muotia, nykyään maalaillaan vaaleilla "perinneväreillä". Liturgisesti violetti on katumuksen väri, jospa pelätään värin aiheuttamia mielleyhtymiä. -Luulisi, että puutalon ulkomaalia saisi muissakin kuin "ulkokäyttöön soveltuvien" värien värikartasta, kun oikein pyytää.-Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.40 (EEST)
Vanhan ykköstien varrelta on silmiin sattunut hailakan vaalean violetti, ehkä lähinnä liila talo. Matkatovereilta on kyllä kuulunut kommentteja, joita talon omistaja ei välttämättä haluaisi kuulla. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.55 (EEST)
Turkoosi on kanssa semmoinen väri, johon ei törmätä, samoin sinivihreä.--85.76.183.129 4. huhtikuuta 2015 kello 10.01 (EEST)
Väripreferenssit ovat jossain määrin sidonnaisia ympäröivään luontoon ja ne ovat kulttuuriperinteisiä. Jos julkisivulautakunta tai muu säännös (rakennuslaki on aika paksu kirja) ei säätele talon väriä, se on usein konventionalismin sanelema. Murrertut värit koetaan supisuomalaisina. Venäjällä ja Puolassa maaseudulla näkee kirkkaita vihreitä ja sinisiä taloissa varsinkin ovien ja ikkunoiden pielissä. Välimeren maissa turkoosi ja kirkas sininen ovat perinteisiä. Mustia (tai tummia) taloja näkee Suomessakin silloin tällöin. Violetista talon värinä sanottaisiin ehkä Suomessa perinteisesti: "Väri kuin Venäjällä".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 13.24 (EEST)
Tiedän erään taivaansinisen/turkoosin uudiskodin eräässä kylässä. Aika täräyttävä sävy suomalaista luontoa vasten --Pitke (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 22.39 (EEST)
Presidentti Relanderin syntymäkodin nykyinen värimaailma on kai sikäläisittäin normaali, mutta suomalaista perinnettä vasten psykedeelinen. En nyt tarkasti muista, minkä värinen se oli, mutta kai siinä jotain turkoosin sävyjä oli.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 23.20 (EEST)
Tässä onkin kuva, mutta valitettavasti vain mustavalkoisena.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 12.43 (EEST)
Väri taitaa olla ns. ryssänsininen, joka oli suosittua Neuvostoliitossa, ehkä jo sitä ennen Venäjällä. Karkottaa kuulemma kärpäsiä. Tai sitten on vain halpaa tuottaa jostain kaivosmineraalijätteestä... –Kotivalo (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Normandian maihinnousua käsitteleviä elokuvia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa jotain Normandian maihinnousua käsittelevää elokuvaa, jossa tapahtumia kuvattaisiin jonkin muun rannan kuin Omahan näkökulmasta tai leffaa, jossa käsiteltäisiin laskuvarjojoukkojen sijaan liitokoneilla alueelle pudotettuja joukkoja?LCHawk (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

Harvassa ovat Hollywood-kuvaukset aiheesta. HBO:n Taistelutoverit-sarjassa sivutaan aihetta yhden jakson aikana (tuotantokauden toinen jakso, "Day of Days"). --Jaakonam (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 16.23 (EEST)
En-wikissä on malline jokseenkin Normandiaan liittyvistä elokuvista. (en:Template:Operation Overlord). Kaikki näyttää oevan kiinnostuneita Omahasta. Kanadalainen draamadokumentti Storming Juno löytyy imbs:stä. --Vnnen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.08 (EEST)

Ruusunmarjahillo tai -sose[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkä ruusun marjoista ruusunmarjahillot ja -soseet tehdään? Ruusulajeja on lukemattomasti. Onko olemassa jokin tietty ruusulaji, jota viljellään nimenomaan hilloja ja soseita varten? Kasvaako Suomen luonnossa tai yleisesti puutarhoissa jotain sellaista ruusulajia, jonka marjoista voi näitä tehdä? Onko olemassa myrkyllisiä ruusunmarjoja, joista ei saisi missään nimessä tehdä hilloa tai sosetta? --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 19.22 (EEST)

Kerran näin jollain kasvitieteen harrastajalla pakastettuja ruusunmarjasoseita, joihin oli purkkien päälle merkitty ruusulajien latinankielisiä nimiä, joten ilmeisesti useampia lajeja käytetään. Katsoitko Wikipediasta? Ruusunmarja. --Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.04 (EEST)
No ei tuossa suoraan kerrota. Koiranruususta (Rosa canina) on mainintaa ja kuva. Toisessa kuvassa on saksan "Hagebutten" eli ruusunmarjoja -- tuossa kuvassa on varmaan jokin muu ruusulaji kuin koiranruusu, mutta ruusulajia ei mainita. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.16 (EEST)
Niitä on useita. Kaikki ruusulajit tuottavat syötäväksi kerpaavia kiulukoita. Erityisesti ulkomailla viljellään kiulukoidensavuoksi juuri koiranruusua. Katso esim. Viherpihan artikkeli aiheesta --MiPe (wikinät) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.20 (EEST)
Olen tehnyt ruusunmarjasosetta ihan tavallisien kurttulehtiruusujen (Rosa rugosa) kiulukoista. Kyseiset kasvoivat villinä vieraslajina meren rannalla Hangossa.--Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Jos lapsi syntyy ilmatilassa tai merellä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokoneen tai laivan sijainti ei vaikuta siihen minkä maan kansalaisuuden lapsi saa? "Kun lapsi syntyy ilmassa tai kansainvälisillä vesillä, hän saa yleensä saman kohtelun kuin jos hän olisi syntynyt siinä maassa, johon lentokone tai alus on rekisteröity." http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/lentokonevauva-saa-tuskin-kazakstanin-kansalaisuutta/338920/ Voiko siis saada Bermudan kansalaisuuden, jos syntyy lentokoneessa joka on rekisteröity Bermudalle? Täh. Eikö lentokoneet ja laivat ole usein rekisteröity johonkin veroparatiiseihin? Ulkomaalaisten vanhempien lapsi kai saa sitten Suomen kansalaisuuden, jos lapsi syntyy Eckerö Linella tai Viking Linella, joiden laivat on rekisteröity Ahvenanmaalle. Onko tämä nyt totta vai puppua? --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.15 (EEST)

Lähes kaikissa tapauksissa kansalaisuus menee vanhemman/vanhempien mukaan. Lisäksi eri maissa on erilaisia lakeja asian suhteen, jos syntyy maahan rekisteröityyn alukseen tai maan aluevesillä/ilmatilassa. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.43 (EEST)
Varmaan tuolla lentokoneen tai laivan rekisteröintimaalla on merkitystä vain jos on kansainvälisessä ilmatilassa tai kansainvälisillä vesillä? --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.47 (EEST)
Tästä on näköjään kirjoitettu englanniksi Wikipediaankin: en:Birth aboard aircraft and ships. --Silvonen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.50 (EEST)
Hyvä löytö. Tänne kannattaisi kirjoittaa vastaava. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.52 (EEST)
Reino Paasilinna. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 19.03 (EEST)
Siellä oli muuten juuri Paasilinnan syntymäpaikasta jotain ihme omaa argumentointia. Osaisiko joku ip-guru tarkistaa oliko kyseessä estetyn käyttäjän muokkaus? --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 19.16 (EEST)

Itse tehtyä lonkeroa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuli mieleen idea tehdä itse lonkeroa ginistä ja greippimehusta. Laskin jo valmiiksi sekoitussuhteen, eli yksi osa giniä seitsemään osaan greippimehua. Mutta mitä giniä tätä varten kannattaisi ostaa? JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.03 (EEST)

Kokeilemallahan tuo selviää. Voisi olla vaikka Silver Dry Gin tai Gordon's. Tässä lisää vaihtoehtoja.--RicHard-59 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.31 (EEST)
Helpommalla pääset kun ostat greippilimsaa -- niitähän on olemassa ja myydään ihan tavallisissa ruokakaupoissa. Yksi gini on vielä Bombay Sapphire. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.36 (EEST)
Kokeilin sitten sekoittaa lonkeroa Gordon's London Dry Ginistä ja Hartwallin greippilimsasta. Minulla ei ollut mahdollista laskea kovin tarkkoja sekoitussuhteita, joten katsoin että juomalasiin menee noin kaksi ja puoli pientä viskilasillista, ja kaadoin sitten giniä noin yhden kolmanneksen siitä viskilasillisesta ja loput greippilimsaa. Maistui aika lailla samalle kuin Hartwallin alkuperäinen gini-greippilonkerokin. Ginin makua ei juuri erottanut, pääosin maistui greipiltä. Ihan vähän kyllä oli ginin makuakin. Ja selvästi tuntui alkoholijuomalta, saman vahvuiselta kuin kaupan lonkerokin. Laitoin WikiMedia Commonsiin siitä kuvan. JIP (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 22.21 (EEST)

Melodia nuoteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko netissä mitään sivua, johon voisi syöttää nuottikuvan ja sen voisi kuulla? --87.95.51.205 10. huhtikuuta 2015 kello 22.27 (EEST)

Joku kysyi samaa englanniksi, ja vastaus oli että ei, koska se olisi kaikkine muuttujineen nettisivulle vähän liian raskas homma. Keskustelussa suositeltiin ilmaista Finale Notepad]ia, jota aion itsekin kokeilla koska Mario Paint Composer on kiva mutta pelkkä lelu. --Pitke (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 13.00 (EEST)

Onko Timo Soini kommentoinut uuden paavin toimintaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan Soinin kirjoittaneen plokissaan jotain tyyliin "tänään on hyvä päivä", kun uusi paavi valittiin. Onko hän kommentoinut Paavin toimintaa tämän jälkeen? --87.93.197.157 13. huhtikuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Selma Tuomisen kuolinpäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämänpäiväisen Ilkka-lehden mukaan Tuominen kuoli maanantaina eli 13. päivä. Englanninkielinen wikipedia taas väittää hänen kuolleen sunnuntaina eli 12. päivä. Kumpi on oikeassa?--62.72.228.251 14. huhtikuuta 2015 kello 16.39 (EEST)

Mahdoton sanoa kun fi-wikin käyttämässä lähteessä artikkelissa Selma Tuominen ei mainita päivämäärää ja en-wikissä ei ole lähdettä ollenkaan. Varmaan pian ilmestyy muistokirjoituksia, joissa tieto luultavasti tulee olemaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 17.24 (EEST)
Toistaiseksi muissa uutisvälineissä näkyy siteeratun vasta vain tuota Turkulaisen uutista, jossa ei mainita päivää.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 17.27 (EEST)
Myös tämänpäiväinen Ilkka-lehti näyttää siteeraavan otsikosta päätellen Turkulaista. Pitääköhän ostaa yksi digi-Ilkka? -Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 19.08 (EEST)
Tietolaatikossa oli lainattu paperi-Ilkkaa, joten minä kopioin nyt sen viitteen artikkelin alkuunkin. Jos se paperilehden tieto ei ole luotettava, minun puolestani kuolinpäivän voi taas poistaakin. --Savir (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 19.27 (EEST)

Ilkan digi- eli näköislehdessä sanotaan, että "TURKU Suomen vanhin ihminen on kuollut 111-vuotiaana, kertoi Turkulainen-lehti maanantaina."--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 20.23 (EEST) (jatkoa) Ilkan otsikossa lukee: "Turkulainen: Suomen vanhin kuoli maanantaina". Turkulaisessa ei kuitenkaan lue niin, vaan päivä jäi avoimeksi. -Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 20.32 (EEST)

Kiitoksia keskustelusta. Hyviä teoreettisia neuvoja ja muistuksia ainakin mulle tiedon luotettavuuden tulkitsemisesta wikipediakirjoittamista ajatellen, myös todistaa tämän median tavoitetta olla tiedottamisen nopeudessa ihan kärjessä. Esim. Hesari (14.4, paperinen s. A10) siteeraa vain mitä Turkulainen sanoo. Nyt ko tieto epämäräisyyksistä huolimatta on päivän tarkkuudella tiedossa listalla https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vanhimmista_ihmisist%C3%A4. Vanhan ihmisen kuolema on muun kevytkulttuuritiedottamisen tapaan saatava esille hetinytjaminäensin, tieto saa olla miten epämääräistä tahansa, mutta annetaan ymmärtää, että totta on just eikä melkein, koska kyse on ehdottomasti eksaktin tiedon levittäjästä. Ei ole mielestäni asiallisen tietosanakirjan luonteeseen sopivaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 13.24 (EEST)

Epämääräisyyttä ilmeisesti vierastava ip-numero on Selma Tuomisen kuolinikää laskiessaan päätynyt siihen (jos laskin oikein), että on laskenut kuolinpäiväksi 12.4. On hyvä käytäntö, että tietosanakirjaluotettavuuden kannalta ainakin tässä (yo. ikäluettelossa) on mahdollista olla hyväksymättä tehtyä muokkausta ja tarvittaessa lisätä epämääräisyydet lähteesssä, koska muokkaus oli ip-numerolla tehty. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 14.04 (EEST)
Miten minusta tuntuu, että minulla on ollut tämä dejavu aikaisemminkin? --Lax (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 14.55 (EEST)
Niinpä niin. Mulla kanssa, ja mulla liittyen ensisijaisesti suomiseurafutikseen, kerronko lisää. Eli dejavu olikin ihan konkreettista, kyse tänne vakiintuneista käytännöistä. Poikkeus tässä kevytkulttuureihin verrattuna on se, että ip-numerotkin jopa lähteistävät. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

BBS-ylläpitäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutsuttiinko aikanaan myös BBS:n sysoppeja ylläpitäjiksi suomenkielisessä tietokonemaailmassa? Mikä mahtaa olla termin "ylläpitäjä" historia? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 08.19 (EEST)

En muista että olisi koskaan kutsuttu. Sysopit olivat sysoppeja, jossain "virallisemmissa" yhteyksissä ehkä pääkäyttäjiä. Ehkä jos asiaa tarvitsi selittää yleiskielellä jollekulle ulkopuoliselle, olisi saatettu sanoa että "Mikko on tämän purkin sysoppi eli ylläpitäjä". Mutta muistikuvat ovat epäluotettavia. Luotettavampaa tietoa varten pitäisi tutkia esim. sen ajan alan lehtijuttuja tai vielä paremmin itse boksien keskusteluarkistoja, jos sellaisia on jossain tallessa. Ehkä joku on tehnyt jonkun opinnäytetyönkin BBS-kulttuurista, sieltä voisi löytyä sanastoa. --Jmk (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 08.57 (EEST)
Neuvosto-Savo-BBS:n historiikissa kyllä puhutaan ylläpitäjistä. Mutta toisaalta historiikki onkin kirjoitettu jälkikäteen, copyright-merkinnän mukaan 2006–2008, joten siinä on voitu käyttää kirjoitusajankohdalle tyypillistä sanastoa. Aikalaislähteet antaisivat luotettavamman tiedon. – Historiikissa on mm. lainaus kyseisen BBS:n säännöistä v. 1994 eikä niissä esiinny kertaakaan sanaa "ylläpitäjä", mutta "sysop" esiintyy toistakymmentä kertaa. --Jmk (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 09.06 (EEST)

Usko pohjattomaan mereen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainaus elokuvan Matka kapteeni Nemon kanssa tunnusmusiikista:

"meitä seikkailuihin vie tuttu joukko peloton ja matka oottaa Maan keskipiste missä lie Onko meri pohjaton"

Pidettiinkö Vernen aikana yhtenä mahdollisuutena, että meri olisi pohjaton ja mantereet jonkin voiman vaikutuksesta kelluisivat? Jaalei (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Tuo on varmaan runollinen, kuvaainnollinen ilmaus, eikä sillä tarkoiteta että olisiko meri kirjaimellisesti pohjaton. Tuollaisia kuvaainnollisia ilmauksia käytetään erityisesti runoudessa ja laulunsanoissa. Ihmisillä joilla on autismi tai Aspergerin syndrooma on vaikeuksia ymmärtää tuollaisia ilmauksia, sillä he ajattelevat niitä kirjaimellisesti. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.20 (EEST)
Vernen aikana varmastikaan ei. Newtonin julkaistua painovoimateoriansa kappaleiden putoamiskiihtyvyydestä pystyttiin arvioimaan maan massa likimääräisesti, ja sen pohjalta toteamaan, että maan tiheys on noin viisinkertainen veteen nähden eikä se siis voi koostua pääosin vedestä. --ML (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 21.52 (EEST)
Eihän tuo laulu ole Vernen kynästä. --Geohakkeri (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 12.55 (EEST)
Eikös tuota kirjaimellista pohjattomuuttakin voi ajatella kahdella tavalla: joko mereen uponnut laiva jatkaa putoamistaan kunnes se jää kellumaan maan keskipisteeseen muiden mereen pudonneiden tavaroiden kanssa (maan ydin koostuu laivanhylyistä -teoria) tai sitten se putoaa maapallon läpi ja nousee pintaan toisella puolella (jos kaivaa tarpeeksi syvän tunnelin, pääsee Kiinanmereen -teoria). Mitenköhän nuo "maa on litteä" -teorian kannattajat suhtautuvat tähän? Mitä siellä litteän maan pohjassa nyt on? Joku kakkupohja? --Pxos (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 17.48 (EEST)

Naisten jalkapallomaajoukkuetilastoja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kenelläkään tietoa, onko olemassa sivustoa, josta näkee naisten jalkapallomaajoukkueiden tilastot? Samaan tapaan kuin National Football Teamsista näkee miesten vastaavat tilastot. --A. Keronen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.04 (EEST)

Presidentin lapseksi syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedättekö tapauksia, joissa joku on syntynyt presidentin lapseksi? Erityisesti kiinnostaa Suomen osalta, mutta muidenkin maiden osalta kiinnostaa asia. Jaalei (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Giulia Sarkozy. -JFK junior jäi pari kuukautta vajaaksi. --Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.16 (EEST)
No ainakin kolme aiheellista huomiota heti alkuun: 1) presidentit ovat yleensä miehiä ja iäkkäitä sellaisia, yli 50-v. usein, 2) presidenttejä ei ole ollut maailmanhistoriassa vielä kauaa, sillä ennen oli kuninkaita, keisareita ja vastaavia, 3) presidenttejä ei ole ollut siirtomaissa juurikaan, kun siirtomaat olivat muualta käsin hallittuja. Nämä kolme asiaa kun yhdistetään, niin 1800-, 1900-luvulla tai tällä vuosisadalla on tuskin presidentit paljon saaneet lapsia ollessaan presidenttejä. Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland sai lapsen olleessaan presidentti vuonna 1893. Varmaan parhaimpia esimerkkejä löytyy Yhdysvaltojen historiasta, 1800-luvun puolelta. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.18 (EEST)
Sehän asiaa edistää, että presidentit ovat yleensä miehiä. Jaalei (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.19 (EEST)
Sarkozy on hyvä esimerkki. Paavo Lipponenkin taisi saada aika vanhana lapsia, ja oli poliitikko joka olisi voinut osua pääsemään presidentiksi esimerkiksi siinä iässä. Niinistöllekin sama onnistuisi iän puolesta, mutta ei ole aktualisoitunut. Toisaalta eräässä haastattelussa Niinistö kertoi kieltäytyneensä presidenttiehdokkuudesta aiemmin, ettei hänen pojistaan olisi tullut "pikku prinssejä".--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.13 (EEST)
Toomas Hendrik Ilves sai lapsen 2003 ja tuli presidentiksi 2007. Ei siinäkään ole montaa vuottaa heittoa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.15 (EEST)
Mutta on silti heittoa. Melkein ei riitä. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.21 (EEST)
Nykyään presidentin lapseksi syntyminen olisi puolison iän puolesta usein mahdollista. Aiemmin sen tapaista ikäeroa kuin tässä mainituissa esimerkeissä ei ehkä esiintynyt niin helposti, mutta nykyään sitä ei pidetä minään. Toisaalta sen ikäisenä kuin esim. L. K. Relander astui virkaan, ei olisi ollut mahdotonta saada lapsia vaikkei merkittävää ikäeroa puolisoilla ei olisi ollutkaan. Mutta kun presidentin virka ja presidentin puolison assema on vaativa ja sitova, niin varmaan tämä vaikuttaa halukkuuteen hankkia lapsia presidenttinä oltaessa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.36 (EEST)
Pienellä etsimisellä löytyi vuodesta 1982 presidenttinä ollut Paul Biya, joka en-wikin mukaan meni naimisiin 1994 ja on sen jälkeen saanut kaksi lasta ja Robert Mugabe, joka nai nykyisen vaimonsa 1996 ja lapsi syntyi 1997. Tuolta mantereelta löytyisi varmaan useampiakin. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.59 (EEST)
Artikkelin Luettelo Suomen presidenttien perheistä perusteella Suomessa ei ole ollut yhtään tapausta (ellei sitten salattuja aviottomia lapsia). En-wikin artikkelin en:List of children of the Presidents of the United States mukaan Grover Cleveland sai kaksikin lasta jälkimmäisellä presidenttikaudellaan ja Thomas Jeffersonilla on väitetty olleen presidenttikautenaan syntyneitä aviottomia lapsia. John F. Kennedyn vuonna 1963 syntynyt poika en:Patrick Bouvier Kennedy kuoli kaksi päivää syntymänsä jälkeen. John Tyler sai lapsia ennen presidenttikauttaan ja se jälkeen, mutta ei sen aikana. Varsinkin kolmannen maailman valtioista löytyisi varmaan paljonkin tapauksia, kun jaksaisi kaivella. Aikanaan maailman nuorin presidentti, Haitin diktaattori Jean-Claude Duvalier sai kaksi lasta 1980-luvun alkupuolella ([8]) ennen kuin hänet syöstiin vallasta. --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.21 (EEST)
Ilmeisesti ei ole ollut yhtään naispuolista presidenttiä, joka olisi synnyttänyt virkakautensa aikana? --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.21 (EEST)
Naispresidenttejä maailmanhistoria tuntee niin vähän, että tuskin jo sen puolesta. Lisäksi naispresidentit taitavat olla yli 50-vuotiaita, jolloin nainen ei ole enää lisääntymisiässä. Usein vaihdevuodet ajoittuvat siihen 50 v. paikkeille. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.25 (EEST)
Muutama alle viisikymppinen nykyinenkin presidentti löytyy ja yksi aavistuksen alle nelikymppinenkin: Atifete Jahjaga. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.36 (EEST)
Jonkun paavinhan kai kerrottiin synnyttäneen, mutta en nyt muista oliko se vain legendaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 21.38 (EEST)
Enwikin mukaan Benazir Bhutto oli ainakin ensimmäinen nykyajan hallituksen päämies, joka synnyttää lapsen virkakautensa aikana. Toki oli pääministeri, ei presidentti. --PtG (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 21.48 (EEST)
Pääministereitä ei lasketa. Tulihan Suomessakin Annelille lapsi, eikun faksi. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 22.25 (EEST)
Andalusian presidentti on raskaana. Meillä Wikipediassakin häntä kutsutaan presidentiksi. --Savir (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 22.52 (EEST)

Valitsijayhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kukaan päässyt Suomessa kansanedustajaksi valitsijayhdistyksen kautta? Entä kunnallisvaltuutetuksi? --87.95.145.144 19. huhtikuuta 2015 kello 19.39 (EEST)

Ainakin Esko-Juhani Tennilä pääsi 1983 kansanedustajaksi omalta listaltaan. Kunnanvaltuutettuja löytynee helposti. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 20.24 (EEST)
Tennilä lienee nykyisen vaalijärjestelmän aikana ainoa yksittäisen valitsijayhdistyksen ehdokkaana eduskuntaan päässyt. Vihreiden ensimmäiset kansanedustajat valittiin vuosien 1983 ja 1987 vaaleissa valitsijayhdistysten muodostamien yhteislistojen kautta. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 11.58 (EEST)

Juna vastaan bussi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aina kun kerron ihmisille meneväni junalla toiseen kaupunkiin, kuten Turkuun tai Tampereelle, ihmiset pitävät minua hulluna, koska Onnibussilla kuulemma pääsee yhdellä neljäskymmennesosalla siitä hinnasta.

Juna on kuitenkin siitä parempi kulkuväline että siinä pääsee liikkumaan vapaammin ja se on ainakin vähän nopeampi.

Onko käytännössä mitään syytä kulkea Suomessa junalla kaupunkien välillä yhtään mihinkään vai pitäisikö minunkin viimeinkin siirtyä käyttämään pelkkää Onnibussia? JIP (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.39 (EEST)

Esim. Helsingistä Seinäjoelle kestää Pendolinolla n. 2 t 45 min ja bussilla n. 5 t. Toisaalta esim. Helsingistä Poriin matka-ajat ovat aika lailla samoissa. VR:lläkin on tarjouksia, joten ei se bussi aina välttämättä niin paljon halvempi ole. Juna on myös ehkä ekologisempi vaihtoehto ja kyyti on tasaisempaa. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.59 (EEST)
Tampere-Seinäjoki-väliä olen junalla kulkenut (20-40€/suunta), mutta Onnibussilla sama matka vain 1-10€ tai jotain sellaista. Onnibussissa on vain se huono puoli, että se kulkee tiettyä reittiä ja sillä on tietyt paikat, joissa se pysähtyy. Ja ainakin juuri tuo väli on itselleni ei-sopiviin aikoihin, joten olen joutunut tyytymään kalliiseen junaan. Onhan juna toki huomattavasti nopeampi vaihtoehto. Stryn (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 00.05 (EEST)
Toisaalta esim. Helsingistä Ouluun kannattaa tarkkailla myös lentoja, etenkin jos tietää matkan jo etukäteen. Hinnat ovat nykyään varsin kilpailukykyisiä ja lentokoneella pääsee huomattavasti nopeammin ja miellyttävämmin. --188.67.72.174 20. huhtikuuta 2015 kello 00.56 (EEST)
Kun keskustelun avauksessakin jo mainittiin mielenterveydellinen diagnoosi, niin tulkoon mainituksi, etten kovinkaan suuresti arvosta ihmisiä, joiden ainoa valintakriteeri on hinta. Turku-Helsinki-välin kuljen aina bussilla, koska se on ainakin tuolla välillä luotettavampi kulkuväline kuin juna ja koska bussien vuorotiheys ei aseta merkittäviä aikataulullisia rajoituksia. Seinäjoelle menevät bussiyhteydet tuntuvat tapetun niin, että sinne on lähes pakko mennä junalla. Ouluun täältä etelästä mennessä junan mukavuus bussiin verrattuna painaa vaa'an kirkkaasti junan puolelle. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 10.22 (EEST)

Valokuvien digitointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isäni vanhempien kuoltua hänelle ja hänen sisaruksilleen siirtyi perinnöksi heidän koko valokuvakokoelmansa. Kuvia on ihan valtavasti. Isäni ja hänen sisaruksensa käyvät ne läpi ensin ja ottavat itselleen ne jotka haluavat. Loput siirtyvät minulle ja sisarelleni.

Kun saan ne valokuvat jotka jäävät minulle, haluaisin siirtää ne digitaaliseen muotoon. Miten se kannattaisi tehdä? Minulla on kyllä digijärjestelmäkamera, mutta niiden kaikkien kuvien kuvaaminen vaatisi aika hyvät valotusolosuhteet ja aika paljon aikaa. Tulisin ottamaan varmaan vajaa tuhat valokuvaa. En usko että minulla riittää aikaa siihen ja kameranikin voi kärsiä siitä.

Helpompaa olisi skannata valokuvat, mutta miten? Ei minulla ole mitään skanneria enkä usko että haluaisin ostaa sellaisen vain tätä asiaa varten. Onko sellaisia käytössä jossain julkisesti? Kuvia tulee olemaan vähintään pari sataa. En mielelläni haluaisi maksaa koko hommasta kuin noin sata euroa tai vähän yli. JIP (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.43 (EEST)

Jos oikein ymmärrän, niin Helsingissä Arabianrannan kirjastossa on kirjastosta ulos lainattava skanneri. Gigantissa näytti skanneri maksavan 84 €. Tiedä sitten näiden laadusta. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 00.06 (EEST)
Kun lähtee tekemään tuollaista työmäärää niin siihen ei tosiaan kannata käyttää jotain viiden pennin kuvanlukaisijaa. Kannattaa kysellä tutuilta, josko liikenisi lainaan vaikka jaksoittain. --Pitke (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 10.35 (EEST)

Mustavalkoisten valokuvien värittäminen jälkeenpäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko mustavalkoisten valokuvien värittäminen jälkeenpäin jotenkin tieteellistä puuhaa, missä valokuvan harmaasävyistä voidaan matemaattis-luonnontieteellisesti päätellä alkuperäiset värit, vai onko tuo puuha pelkkää jälkipolvien arvailuja ja itse asiassa uutta taidetta, missä värit ovat vain värittäjän oman näkemyksen mukaiset? Esimerkkinä väritettyvalokuva prinsessa Dagmarista. --Pxos (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 06.10 (EEST)

Taidetta. --Tappinen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 06.44 (EEST)
Historian vääristelyä. Tosin tällaista värittelyä on harrastettu aikojen kuluessa paljonkin. Jos piirongin alalaatikossa on isovanhempien toisilleen lähettämiä postikortteja, siellä saattaa olla kauniisti väritettyjä valokuvakortteja ihmisistä ja paikoista. Wikipediaan tuotavia kuvia ei kuitenkaan pidä värittää.
Jääkärikuvia on muuan käyttäjä värittänyt ja jopa varannut itselleen tekijänoikeuden, jonka varjosta hän sitten luovuttaa kuvan pd:ksi. Kuvat pitäisi joko poistaa tai käsitellä uudestaan mustavalkoisiksi. Tiedä sitten palautuuko kuva käsittelyllä alkuperäisen mukaiseksi.--Abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 08.52 (EEST)
Kuvat on voitu värittää myös melko pian valokuvan ottamisesta, jolloin kuvan värit ovat tiedossa. Niitä on voitu täydentää myös jälkikäteen, esimerkiksi kuvissa esiintyvia rakennuksia, vaatteita tms. esineistöä etsimällä. Muistaakseni Beatlesin "All you need is love" -TV-esiintymisen video väritettiin valokuvien pohjalta Beatles Anthology-sarjaan. --188.67.93.187 21. huhtikuuta 2015 kello 09.18 (EEST)
Arvailua osittain. Takavuosina suosittuihin maatalojen ilmakuviin väritettiin myös sellaisia latoja, joita ei ikuna oltu maalattu.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 02.25 (EEST)
Just, tuota samaa olin juuri sanomassa. Sama varmaan pätee muuhunkin värittämiseen.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.47 (EEST)

Aivastussiunaus?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen miettinyt sitä miksi useimmat ihmiset aivastuksen yhteydessä sanovat sanan terveydeksi (englanniksi bless you). Mistä tämä tapa on saanut alkunsa?--85.134.25.113 21. huhtikuuta 2015 kello 10.49 (EEST)

En-wikissä on monenlaista spekulaatiota aiheesta, osa lähteistettyä. Tuskinpa mitään tarkkaa alkusyytä tavalle voidaan löytää. -94.199.117.113 21. huhtikuuta 2015 kello 13.50 (EEST)

Gin tonic[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitoksia vastauksista miten sekoitetaan itse lonkero.

Entä jos haluan sekoittaa itse gin tonicin? Siihen varmaan käy mikä tahansa sama gini kuin lonkeroonkin. Mutta mikä tonic? Suomessa saa ainakin joka paikassa Schweppes tonicia. Käykö se? Mikä on sekoitussuhde? Käsittääkseni 1:1, 1:2 tai 1:3? Ei 1:7 - 1:8 niin kuin lonkerossa. Kuinka paljon nestettä gin tonicissa edes on? Ei varmaankaan puolta litraa niin kuin lonkerossa.

Siihen varmaankin pitäisi laittaa mausteeksi sitruunan- tai limetinviipale. Niitä nyt (ainakin sitruunoita) saa mistä tahansa ruokakaupasta. Miten se sitruuna tai limetti viipaloidaan? JIP (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 00.05 (EEST)

KVN: Gin tonic. Eli sekoitussuhde on "haluttu". Lähikaupassani on vain Schweppesin tonicia, joten siihen pitää tyytyä Giniksi suosittelen (jos saapi mainostaa) Bombay Sapphirea, siinä on ihanan pehmeä maku ja se oli ainoa gini, joka kelpuutettiin Concorden baarikaappiin, väitetään--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 02.22 (EEST)
KYG miten ne limetit sinne silputaan. Viipaleina tai lohkoina. Tämäkin on makuasia, mitään "oikeaa" tai "alkuperäistä" tapaa ei ole. --Pitke (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.24 (EEST)

Lattialle räkimisestä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna 2000 (olen syntynyt vuonna 1989) oli koululaisten keskuudessa muotia syljeskely. Silloin viisas opettajamme Jyväskylän Rudolf Steiner -koulussa kertoi siitä, miten aikanaan maassamme oli suosittua ja ihailtavaa sylkeä lattialle. Hän sanoi, että se oli todella paha asia, ja tässä olen samaa mieltä opettajani kanssa. Hän kertoi, että tuo tapa vaikka kuinka paljon levitti tauteja ja paheksui sitä, että jotkut koululaiset olivat tuolloin 2000-luvun alun tienoilla tuon tavan ajatellen, että se muka olisi jotenkin hienoa. Siihen oli aihettakin! Muistelen, että hän kertoi, että joskus itsenäisyytemme ensi kymmeninä joku ensimmäisistä presidenteistämme uskalsi viimein ottaa kissan pöydälle, korosti, että kansamme on aivan kerta kaikkiaan opetettava pois tuosta vaarallisesta tavasta. Kuka tuo presidentti oli, jos oli presidentti se, joka otti asian julkisuudessa puheeksi (en ole ihan varma, oliko juuri presidentti). Jaalei (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 06.13 (EEST)

Muotia vai? Olisikohan kuitenkin tullut mällin imeskelystä. --Pitke (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.25 (EEST)
Ennen vanhaan saattoi esiintyä mällin imeskelyä, ja toisaalta ennen vanhaan oli keuhkotauti, joka kai ihan oikeasti olisi saattanut levitä, jos olisi syljeskelty maahan. Siksi esim. jossain vanhassa lääkärinkirjassa muista nähneeni erityisen mukana kannettavan metallisen pienen purkin, joita oli keuhkotautisille ettei ysköksiä olisi tarvinnut sylkeä maahan.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.56 (EEST)
Toisaalta epäilen, ettei kyseessä ole muoti, vaan tietttyn ikäkauteen liittyvä tapa. Tällaisia tiettyn ikäkauteen kuuluvia tapoja ovat yhtä lailla myös esim. seiniin kirjoittelu, useiden huutomerkkien ja x ja z-kirjainten käyttö kirjoitettaessa, tupakan poltto nurkan takana, pienempien kiusaaminen ym. Niiden poisjuuriminen on osa kasvatusta, eli kysymys on rajojen hakemisesta ja asettamisesta, jota kai on ollut maailman sivu. --Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.56 (EEST)
Aikaisemminhan kai myös julkisilla paikoilla oli kylttejä "Spotta ej på golvet", mutta nykyään ilmeisesti kansan sivistystaso on noussut, ja aikuisten oletetaan tietävän tämän jo muutenkin, so. olevan sisäsiistejä, tai sitten valvontakamerat ovat korvanneet tämän.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.58 (EEST)
Suomessa yksikielisesti ruotsinkielisiä kylttejä? Ruotsinkielisillä paikkakunnilla? Jaalei (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 17.07 (EEST)
En vain muistanut suomenkielistä sanamuotoa. Olen niin nuori, että olen tainnut vain nähdä siteerauksia mutta en itse kylttejä. Aiemmin myös busseissa luki: "Keskustelu kuljettajan kanssa kielletty. - Samtal med föraren förbjudet." Joskus vieraskielinen fraasi jää paremmin mieleen.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 17.22 (EEST)

Sian nännit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko emakolla 10 tai 12 nänniä? Eräässä kuvassa oli jopa 14 nänniä. Miten evolutiivisesti selitetään näin monen nännin olemassaolo ja kehitys? Miten maitoa voi riittää noin moneen nänniin? Ovatko sian nännit kehittyneet eri tavalla kuin ihmisen nännit? Olen kuullut, että naispuolisen ihmisen rintojen maitorauhaset ovat kehittyneet kainaloiden hikirauhasista. Miten sian maitorauhasilla voisi edes olla samanlainen kehityshistoria kuin ihmisellä, kun sika ei hikoile kainaloista (sialla ei ole hikirauhasia). Sian nännit sijaitsevat myös huomattavan kaukana kainaloista. Jos ihminen olisi kehittynyt samantapaisesti sian (ja esim. koiran) kanssa, ihmisen nännit kai sijaitsisivat vatsassa, jopa navan alapuolella alavatsassa. Ihmisen nännien korkea sijainti rinnassa on aika erikoista, ja kehityshistoria on varmaan eri kuin sialla. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 12.47 (EEST)

Emakon nisien määrä vaihtelee ja voi olla myös pariton. Muilla sorkkaelöimillä ylimääräisten nisien kehittyminen ei vaadi kovin monimutkaisia mutaatioita, esimerkiksi lehmillä niitä on puoliyleiseksi riesaksi asti. Porsaiden kasvattaminen on helpompaa, jos nisiä on ainakin yksi jokaiselle. Ainakin nykyään porsas leimautuu pysyvästi ensimmäisenä löytämäänsä nisään, eikä vaihda nisää vaikka oma antaisi vähän maitoa ja parempia olisi vapaana. Nisille on siis ollut painetta sekä olla lukuisempia että tuottaa maitoa suht tasaisesti. Sian maitorauhasilla ja ihmisen maitorauhasilla on yhteinen kehityshistoria vain istukallisten nisäkkäiden tasolle joten eriytymisaikaa on ollut yllin kyllin--tämän tietäisit, jos olisit katsonut taksoboksit vaikkapa artikkeleista Ihminen ja Sika. --Pitke (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 13.54 (EEST)
Tarkoittaako tuo, että sian ja ihmisen yhteinen kantaäiti hikoili (tämän jälkeen sialta on vain kadonnut kyky hikoilla ja ihmisellä se on säilynyt) vai oliko ajatukseni maitorauhasten kehittymisestä virheellinen? Voiko olla niin, että ihmisen ja sian maitorauhaset ovat samankaltaiset, mutta erikseen kehittyneet ja ovat vain kuin sattumalta samankaltaiset? --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)
Evoluutiossa erilaiset ruumiinosat vaeltelevat pitkin kehoa tarpeen mukaan. Esim. kun meillä maanisäkkäillä sieraimet ovat nenänpäässä, niin valailla ne ovat päälaella. Sama varmasti koskee nännejäkin. Maallikona voisin arvata, että sian joku esi-isä varmaan on menettänyt hikirauhasensa vasta sen jälkeen kun nisät ovat jo olleet kehittyneinä, koska nisien alkuperä kaikilla nisällisillä nisäkkäillä ilmeisesti on yhteinen. Vastaavasti nännien määräkin vaihtelee tarpeen mukaan. Kun varhaisimmat nisäkäät muistaakseni olivat jotain mitä lie hiiren tai rotan tms. kokoluokkaa olevia pikkuotuksia, niin (näin maallikkona) voisi kuvitella, että niillä oli isot poikueet ja monta nänniä, ja jos sitten jotkut ovat kehittyneet vähemmän poikasia kerralla synnyttäviksi, niin vastaavasti voisi kuvitella niillä nännien määrän vähentyneen. Esim. sioilla ja kissoillahan on yleensä monta poikasta ja nännejä sen mukaan, ihmisellä useimmiten yksi jne. Jos pengot kirjallisuudesta niin saatat hyvinkin löytää tästä tutkittua tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)
Onko ihmisnaisella kaksi nänniä, jotta voi imettää kaksosia? Kuitenkin lapsia syntyy normaalisti vain yksi. Olen lukenut sellaisen tutkimuksen, jossa negridien tiedettiin saavan useammin kaksosia kuin kaukasialaisten tai aasialaisten. Ehkä ihmisen apinaesi-isät ovat saaneet useammin kaksosia kuin nykyihminen, tuohon suuntaan ainakin viittaisi se, että nisiä olisi yksi per poikanen ja varhaisempaa geenistöä edustavat negridit saavat useammin kaksosia kuin kaukasialaiset ja aasialaiset. Taidan lukea seuraavaksi bonoboista, että saavatko ne usein kaksosia. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.05 (EEST)
Taas tätä pseudotieteellistä rotusekoilua. --Geohakkeri (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.33 (EEST)
Negridit saavat useammin kaksosia. Se on tieteellinen fakta. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.37 (EEST)
Mutta kun se ei välttämättä lainkaan johdu heidän negridisyydestään vaan ympäristön ravintotarjonnan tasaisuudesta, koska sama vika on suomenruotsalaisilla saristolaisilla. Tuo tapasi keksiä kaikelle (kuten savolaisuudelle) rotuselityksiä alkaa vaikuttaa vähän pateettiselta.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (EEST)
Luin tuosta suomenruotsalaisten saaristolaisten jutusta http://www.tieteessatapahtuu.fi/003/lummaa.htm "Siksi ero kaksosten yleisyydessä näiden alueiden välillä on todennäköisesti evoluution seurausta." ja "Luonnonvalinta siis säilytti saaristossa ja sisämaassa eri ominaisuuksia, mikä ylläpiti alueiden välistä eroa kaksosten yleisyydessä." --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.46 (EEST)
Luultavasti ihmisnaisella on kaksi nänniä siksi, ettei menisi selkä vinoon ja tulisi skolioosia. Selkärankaiset ovat muutenkin yleensä symmetrisiä. Keskimäärin niitä mukuloita syntyy kumminkin yksi joka paikassa eikä yksinisäisiä ihmispopulaatioita ole havaittu. Kaksostiheyskään ei välttämättä johdu mistään "varhaisista geeneisttä" koska siitä löytyy eroja jo Suomen sisälläkin. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan oliko se nyt ainakin saaristolaisilla on syntynyt kaksosia enemmän, jos katsotaan vanhoista kirkonkirjoista, koska kalastuselinkeinossa saaliin vaihtelu on vähemmän äärevää kuin viljasadon vaihtelu maataloudessa. Samalla oli kai tutkittu saamelaisiakin, mutta en enää muista mikä oli tulos heidän kohdallaan. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (EEST)
Yksi lapsi syntyy kerrallaan, mutta miten pitkin aikavälein ja mitenkäs monta vuotta lasta imetettiin pari miljoonaa vuotta sitten? --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.49 (EEST)
Suomessa on suosituksena, että lasta imetettäisiin vain 1-vuotiaaksi. Jotkut äidit ovat imettäneet lapsiaan jopa 3–4-vuotiaiksi. Tällöin kahdesta nännistä on hyötyä, vaikka ei olisikaan kaksosia. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.59 (EEST)
Enpä usko, että nännien määrään vaikuttaa viranomaissuositukset, vaan mikä tarve oli ihmislajin alkuaikoina. Lapsia syntyi tiheään ja niitä luultavasti imetettiin pitempään, kuin mitä nykyviranomaiset haluaisivat. --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.05 (EEST)
Muistan jossain kerrotun, että pitkään imettäminen aiheuttaa ehkäisyvaikutuksen ja sitä olisi sen takia käytetty perinteisissä yhteiskunnissa ehkäisykeinona. Nännien määräähän voi tutkailla lisäksi sukulaisiltamme: montako on simpanssilla, montako muilla apinoilla. Sekä ihmisellä että apinoilla pystyhkö liikkumistapa ja poikasen pitäminen sylissä imetettäessä mitä nyt muistan luontofilmeistä ovat samanlaisia, ja siihen luultavasti kaksi nänniä likimain siin,ä missä ne ovat, sopii hyvin. Kädellisten läheisimpiä sukulaisia taisivat (kai?) olla kaguaanit, mutta ne menevät puitten latvoissa niin lujaa, että nännien laskeminen voi olla vaikeaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.52 (EEST)
Ei vaan siksi, että alkunisäkkään maitorauhaset kehittyivät alkujaan parilliseksi ruumiinosaksi keskilinjan eri puolille. Yhtä hyvin voisi olettaa, että ihmisellä on kaksi kättä siksi, että voisi tukistaa kaksosia. --Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.23 (EEST)
Joo ja sitten kannattaisi tehdä suomeksikin artikkeli ylilukuinen nänni esim. [monilla kielillä] jo on. --Höyhens (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.52 (EEST)

Peräkkäisten maaliotteluiden ennätys jalkapallossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenellä jalkapalloilijalla Mestarien liigassa tai Englannin valioliigassa on nimissään ennätys eniten peräkkäisiä otteluita, joissa vähintään yksi maali?--62.72.228.251 26. huhtikuuta 2015 kello 17.47 (EEST)

En-wikin mukaan Cristiano Ronaldo ja Ruud van Nistelrooy. Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Voiton päivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä nyt on lapin sodan ja toisen maailman sodan voittojen muistopäivät ovella. Mitään ei kuulu. Miksi Suomessa juhlitaan yleensä sotien alkamisia, kun muualla juhlitaan niiden päättymisiä? kysyy ilmeisen parantumaton kyynikko --Höyhens (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 20.55 (EEST)

Kyllä Lapin sodan päättymispäivä huomioidaan Suomessa: [9]. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.00 (EEST)
Kappas kun ei ole sattuunut aiemmin korviin. Meneeköhän tämä niin että vain voitetut sodat ovat muistamisen arvoisia. Suomen sisällissodasta on kohta sata vuotta. Siinähän voittaja-asia on vielä epäselvä paitsi että valkoiset voittivat. Eri asia voittiko Suomi. Kajaanin evlut seurakunta siunasi tapetut punaiset ateistit puolenkymmentä vuotta sitten. Milloinkahan valtiovalta pyytää anteeksi. Äsh, meni taas sivuraiteelle. Uudistan alkuperäisen kysymyksen paremmin muotoiltuna: Miksei Suomessa voi juhlia liittoutuneiden voittoa Natsi-Saksasta (ahah, heitti natsikortin, tolla ei ole väliä?) Mutta oikeesti. 8.5. (Venäjällä oli silloin Berliinin kukistuessa jo 9.5.) ei mitään suunnitteilla Yhdysvaltojen, Englannin ja Ranskan (ja Neuvostoliiton jos se häiritsee) voitosta. Kuka tästä oikein vastaa? kysyy edelleen ilmeisen parantumaton kyynikko --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.52 (EEST)

Mistä kävelyssä maksetaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävin tänään kävelemässä Länsiväyläkävelyn ja kirjoitin siitä Facebookiin. Sain kommentin "Onko Helsingissä jotain tiesulkuja? Viimeksi kun kävelin Otaniemessä se oli ilmaista."

Tätä olen miettinyt itsekin. Mistä tällaisissa julkisissa, varsinaisesti järjestetyissä kävelytapahtumissa maksetaan? Me osallistujathan siinä teemme kaiken varsinaisen työn. Toki järjestäjä merkitsee reitin valmiiksi ja kutsuu ihmiset paikalle, mutta mikä estää ihmisiä jotka eivät ole ilmoittautuneet koko tapahtumaan eivätkä maksaneet mitään osallistumasta kävelyyn? Ei kai kukaan sieltä tule häätämään heitä reitiltä pois.

Se olisi eri asia jos kyse olisi sisätiloissa tapahtuvasta liikuntapahtumasta jonne tarvitsee maksaa jotta edes pääsee sisään, mutta Länsiväyläkävely on täysin julkisella paikalla. Toki jokainen osallistuja joka pääsee maaliin asti, oli aika mikä hyvänsä, saa mitalin ja pussin täynnä tuotenäytteitä, mutta edelleenkään en ymmärrä mikä estää osallistumasta ilman mitään ilmoittautumista tai maksamista. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Osallistumismaksua vastaan saa huollon reitin varrella, ajanoton ja ehkä muita palveluja lähdössä ja maalissa. Huolto on varsinkin raskaammilla matkoilla kuten maratonilla kullan arvoinen. Järjestäjät tekevät ison työn enimmäkseen talkoilla (esim. liikenteenohjaus tarvitsee paljon väkeä), joten kyllä osallistumisesta mielellään vähän maksaakin. Itse maratonin kerran juosseena voin kertoa, että kyllä tunnelmaan pääsee paremmin kun numerolappu on rinnassa. Julkisillä teillä kun liikutaan, kuka tahansa voi toki vapaasti kävellä tai juosta seassa. -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.10 (EEST)
Ymmärrän tämän Länsiväyläjuoksun suhteen, mutten kävelyn. Kävelijät eivät saa numeroita, ajanottoa tai huoltoa. No ehkä hätätapauksessa saavat huollon, mutta ensisijaisesti huolto on juoksijoita varten. Kävelijät saavat pelkän lapun jossa lukee "Länsiväyläkävely". Silti kävelystä pitää maksaa, tosin vähemmän kuin juoksusta. Jokainen maaliin päässyt kävelijä saa mitalin ja pussin täynnä tuotenäytteitä, kuten sanoin, mutta ei kai sitä mikään estä kävelemästä kävelyä ilman ilmoittautumista tai maksua. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)
Maksun voineekin kävelyn tapauksessa ajatella enemmän järjestäjien tukemisena. Kun maksun on maksanut etukäteen, on myös hyvä motivaatio lähteä liikkeelle kun aika koittaa. :-) -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.27 (EEST)

Kansanedustajien kokonaislukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksaisiko joku laskea, kuinka monta ihmistä on toiminut Suomessa kansanedustajina yksikamarisessa eduskunnassa? Hahmottelin itse suuruusluokkaa arvioimalla, että jokaisissa vaaleissa vaihtuu noin kolmasosa jäsenistä, joten sain aikaan kaavan 37 x 67 ja tuloksen noin 2500. Ei siis kovin monta kansalaista ole sadassakaan vuodessa ollut kansanedustajana. Luku tuntuu kuitenkin kovin pieneltä. Onko tuo oikein? Ei oikea luku voi kovin paljon suurempikaan olla. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Wikipediassa on n. 2150 kansanedustaja-artikkelia ja Wikipediahan ei erehdy, joten lukusi on vain vähän pielessä. -93.106.97.178 27. huhtikuuta 2015 kello 23.24 (EEST)
Kaikista ei ole vielä artikkelia. Sen sijaan Luettelo kansanedustajista ja Luettelo kansanedustajista syntymäajan mukaan kai sisältävät kaikki, ja niistä kai voi laskea luvun suoraan, ja punalinkeistä näkee, monestako puuttuu artikkeli. Eduskunnasta kai on tehty painetut historiateokset mutta noissa artikkeleissa näkyy käytetyn lähteenä eduskunnan webbipalvelua, joka nyt näyttää olevan sivujen uusimisen takia poissa käytöstä.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 08.43 (EEST)
Luettelossa wc:ni mukaan 2516 riviä, ja niistä kansanedustaja-punalinkkejä 356. --Anr (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.26 (EEST)
Eli tuon perusteella Pxosin karkea arvio osui aivan naulan kantaan, vaikka esim. vaalien tiheys ja edustajien pysyvyys lienevätkin vaihdelleet suuresti.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.32 (EEST)
Sattumalta meni lähelle oikeaa, mutta tärkeintä olikin suuruusluokan arviointi. Jokaisessa eduskunnassa on 200 edustajaa, ja nykyään vaalikauden aikana istuvassa hallituksessa toimii noin 15–20 ministeriä suurin piirtein (vaalikauden aikana on usein ministerinvaihdoksia ja toisaalta 2–3 ministeriä eivät välttämättä ole kansanedustajia). Näin saadaan ensinäkemältä arvio siitä, että alle kymmenesosa eduskunnan jäsenistä pääsee ministeriksi. Kun asiaa tarkasteleekin seuraavasti, lukumäärä muuttuu: Kansanedustajina toimineita on ollut tuo runsas 2500 ja sitten ministereinä on toiminut 580 henkilöä, joista 474:llä on ollut puolueen jäsenkirja, niin suhdeluku tulee sellaiseksi, että voisi olettaa ainakin joka kuudennen kansanedustajaksi valitun ihmisen pääsevän urallaan myös ministeriksi. Tämänkin voisi joku taulukoista laskea tarkemmin, mutta suunnilleen noin tuon täytynee olla. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.59 (EEST)

Gin tonic -lasi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkaen kysymystäni gin tonicista, kyseinen juoma nähtävästi useimmiten tarjoillaan kuution tai kuutionmallisen lieriön muotoisesta jalattomasta lasista, jonka tilavuus on luokkaa 2-3 desilitraa. Ei minulla sellaisia ole. On oluttuoppeja, shamppanjalaseja, lasten mehulaseja ja Coca Cola -brändättyjä limsalaseja. Etenkin nuo jälkimmäiset tulisivat huonosti kyseeseen koska ovat värillistä lasia. Mistä tuollaisia sopivia laseja voisi ostaa, lähinnä Helsingistä? JIP (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.45 (EEST)

Katso Lähetystorilta tai muulta ei-itsepalvelu-kirpputorilta. Ainakin täkäläisissä Lähetystoreissa on hyllyt väärällään erilaista lasitavaraa ja juurikin erikoisempiakin alkoholilaseja. --Pitke (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 22.40 (EEST)