Vladimir Voronin (merikapteeni)
Vladimir Ivanovitš Voronin (ven. Влади́мир Ива́нович Воро́нин; 17. lokakuuta (J: 5. lokakuuta) 1890 Suma – 18. lokakuuta 1952 Karanmeri) oli venäläinen merikapteeni ja arktisen alueen tutkija.
Vladimir Voronin syntyi vanhaan pomorilaissukuun.[1] Kahdeksanvuotiaasta lähtien hän osallistui turskankalastukseen Muurmannin rannikolla. Vuonna 1912 hän valmistui Vienan Kemin merenkulkukoulusta ja työskenteli perämiehenä Vienanmerellä. Vuonna 1916 Voronin valmistui Arkangelin merenkulkuopistosta.[2] Vuoden 1918 alussa hän haavoittui saksalaisen sukellusveneen hyökkäyksessä Vaitolahdessa. Samana vuonna hänestä tuli merikapteeni.[1]
1920-luvulla Voronin omistautui arktisten alueiden tutkimukselle. Vuonna 1928 hän osallistui Sedov-jäänmurtajalla Umberto Nobilen Italia-ilmalaivan etsintöihin.[2] Vuosina 1929–1930 hän johti Otto Schmidtin kanssa tutkimusretkiä Frans Josefin maan ja Severnaja Zemljan seuduille. Vuonna 1932 hän purjehti Sibirjakov-jäänmurtajalla ensimmäisenä Koillisväylän läpi yhden purjehduskauden aikana. Vuosina 1933–1934 Voronin toimi Tšeljuskin-laivan ja vuosina 1934–1938 Jermak-jäänmurtajan kapteenina.[1] Toisen maailmansodan aikana hän saattoi tavarakuljetuksia Murmanskiin. Vuosina 1946–1947 hän johti Neuvostoliiton ensimmäistä tutkimus- ja valaanpyyntimatkaa Etelämantereelle ja Eteläiselle jäämerelle. Vuodesta 1947 lähtien Voronin työskenteli Koillisväylällä Stalin-jäänmurtajan kapteenina. Hän kuoli äkillisesti laivan komentosillalle.[2]
Voronin oli Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean jäsen ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston edustaja vuosina 1946–1950. Hän liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen vuonna 1952.[3]
Voronin on palkittu Leninin kunniamerkillä. Hänen mukaansa on nimetty yksi Karanmeren pohjoisista saarista, Novaja Zemljan lahti, jäätikkö ja niemi Frans Josefin maassa sekä lahti Etelänapamantereen rannalla.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Severnaja entsiklopedija, s. 166. Moskva: Jevropeiskije izdanija, 2004. ISBN 5-98797-001-6.
- ↑ a b c d Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 230. Petrozavodsk: Petropress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0.
- ↑ Bolšoi entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 245. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1991. ISBN 5-85270-015-0.
| ||||||||||
