Neuvostoliiton korkein neuvosto
Wikipedia
Neuvostoliiton korkein neuvosto oli yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä hallintoelimistä. Korkein neuvosto oli Neuvostoliiton ylin hallintoelin keskuskomitean jälkeen. Se oli kaksikamarinen, ja molemmilla kamareista (Liittoneuvosto ja Kansallisuuksien neuvosto) oli yhtäläinen valta.
Vuonna 1989 kussakin kamarissa oli 750 jäsentä. Presidium hoiti korkeimman neuvoston päivittäiset toiminnot silloin kun se ei ollut koolla. Käytännössä korkein neuvosto oli perestroikaan asti politbyroon kumileimasin, jolla ei ollut mitään todellista valtaa.
Neuvostoliiton alkaessa hajoamaan korkein neuvosto piti tasavaltojen suvereenisuusjulistuksia lokakuussa 1990 hyväksymässään päätöksessä laittomina. Neuvostoliiton korkein neuvosto lakkautettiin 26. joulukuuta 1991.
