Vidrike järv
| Vidrike järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Valgamaa |
| Kunnat | Otepään kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pühäjõen valuma-alue |
| Laskujoki | Pühäjõgi Voki järven [1] |
| Järvinumero | VEE2120300 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 119,5 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,685 km [1] |
| Leveys | 0,38 km [1] |
| Rantaviiva | 1,902 km [1] |
| Pinta-ala | 14,2 ha [1] |
| Tilavuus | 0,00054 km³ [a] |
| Keskisyvyys | 3,8 m [1] |
| Suurin syvyys | 6,2 m [1] |
| Valuma-alue | 4,1 km² |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Vidrike järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vidrike järv tai Vidriku järv [2] (myös Topano järv) on Virossa Valgamaalla Otepään kunnassa Vidriken kylässä sijaitseva järvi.[1]
Vidrike järv kuuluu Koorasten kylän järvialueeseen (vir. Kooraste järvestik), johon kuuluu 15 järveä.[3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 685 metriä pitkä, 380 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 14,2 hehtaaria. Se sijaitsee Vidriken kylän eteläpuolella ja sen kukkuloiden alapuolella. Idässä kapeampi ja selkeämmän näköinen alkulaakso on täällä järven ympäristössä leveämpi. Alkulaakso (vir. ürgoru) syntyi Otepään ylängöllä, kun viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön sulamisvedet uursivat jäätikköjokilaaksoja ylängön rinteisiin [2]. Järvessä ei ole saaria. Sen keskisyvyys on 3,8 metriä ja sen syvänteessä järven eteläpuolella on 6,2 metriä vettä (tai 8,3 metriä [2][4]). Myös länsipäässä sijaitsee syvänne. Järven pohjoisrantaan ulottuu kylän peltomaita ja niittyjä. Metsäisiä rantoja on vain itärannassa, jossa suuri osa on kuitenkin suota ja kosteikkoa. Aivan rannassa on vain kaksi tilaa ja järvelle tulevat tiet ovat niiden. Rannat ovat paikoin matalat, koska laiturit ovat pitkiä.[1][4][5][b][c]
Järven eteläpuolella sijaitsee näköalatorni, josta on järvelle hyvät näkymät. Siellä sijaitsi aikoinaan myös Vidriken kartano (Vidrike mõis) [d] ja nykyään sen ympärillä on puisto.[b]
Luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[5]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[5]
Aare Mäemets on julkaisussaan Eesti NSV järved ja nende kaitse vuodelta 1977 kuvaillut järveä. Hänen mukaansa järvi on mutapohjainen, mutta länsi ja kaakkoisrannassa on hiekkapohjaa. Järven pohjassa ja rannoilla on runsaasti lähteitä [2]. Itäpäässä rannat kasvavat hyllyviä turvelauttoja. Vedenväri on vihertävänkeltainen, näkösyvyys on 1,7 metriä ja järvessä esiintyy toisinaan lämpötilakerrostuneisuutta. Järven veden happamuustasoksi ilmoitetaan pH 7,5–7,9 [2]. Järvessä elää ainakin ahven, hauki, särki, ruutana, lahna, suutari, salakka, sorva, made ja ankerias, sekä myös jokirapua esiintyy.[2][4]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vidrike järv kuuluu Pühäjõen valuma-alueeseen, jossa Pühäjõgi on Võhandu jõen sivujoki. Järveen tulee viisi ojaa, joista kolme laskee pohjoisrantaan ja kaksi etelärantaan. Pohjoiset oja juoksevat Vidriken kylän kukkuloisen väleistä, jossa on suomaata. Eteläiset ojat ovat pienen lammen lyhyt laskuoja ja lahdenpohjukkaan tuleva pitempi oja. Sillä on mutkikas kulku ja sillä on myös monta sivuhaaraa. Eräs haara tuo Saall soon kuivatusvesiä ja pääuoma alkaa Kauru järvestä. Pääuoman nimi on kartoissa kirjoitettu sulkuihin ”(Pühäjõgi)”, joten lienee käytöstä poistettu aikaisempi nimitys. Pääuomaan laskee myös Kuhamu järven laskuoja. Järven valuma-alueen pinta-alaksi ilmoitetaan on 4,1 neliökilometriä. Vidrike järven laskuoja on nimeltään Pühäjõgi, joka on tässä osaa laaksoa sen lyhyiden uomien ja muutamien järvien muodostama järviketjun ensimmäinen väli, joka laskee seuraavaksi Voki järveen.[1][b]
Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b c d Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
- ↑ Tieto on peräisin vironkielisesta artikkelista et:Vidrike järv, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
- ↑ Tieto on peräisin vironkielisesta artikkelista et:Vidrike mõis, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Vidrike järv (VEE2120300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)
- ↑ a b c d e f Kooraste järvestik, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi), viitattu 15.4.2017 (viroksi)
- ↑ Kooraste järvestik, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 15.4.2017
- ↑ a b c Mäemets, Aare: Vidrike järv (Vidriku järv, Topano järv) (Kooraste järvestik), kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 15.4.2017
- ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.7.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kooraste küla (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi)