Voki järv

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Voki järv
Valtiot Viro
Maakunnat Valgamaa
Kunnat Otepään kunta
Koordinaatit 58°17′00″N, 26°32′28″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Pühäjõen valuma-alue
Järveen tulevat joet Pühäjõgi Vidrike järvestä
Laskujoki Pühäjõgi Lambahanna järveen [1]
Järvinumero VEE2120100
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 119,3 m mpy. [1]
Pituus 1,01 km [1]
Leveys 0,2 km [1]
Rantaviiva 2,599 km [1]
Pinta-ala 17 ha [1]
Tilavuus 0,0012 km³ [a]
Keskisyvyys 7,3 m [1]
Suurin syvyys 15 m [1]
Valuma-alue 13,1 km²
Saaria ei saaria [1]
Kartta
Voki järv

Voki järv on Viron Valgamaalla Otepään kunnan Koigun, Truutan ja Vidriken kylissä sijaitseva järvi.[1]

Se kuuluu Koorasten kylän järvialueeseen (vir. Kooraste järvestik), johon kuuluu yhteensä 15 järveä.[2][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on 1,0 kilometriä pitkä, 200 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 17 hehtaaria. Sen rannat ovat järveen viettäviä 20-metriä korkeita rinteitä lukuun ottamatta järven päissä olevia tasaisia rantoja. Järvessä ei ole saaria ja sen keskisyvyys on 7,3 metriä. Syvin kohta, joka sijaitsee itäpäässä, on 15 metriä syvä (tai ehkä 22,3 metriä [3][4]). Ympäristössä vuorottelevat pelto- ja niittymaat metsämaiden kanssa. Sekä pohjoispuolella että eteläpuolella viljellyt pellot jäävät 140 metrin korkeuteen mpy. ja järveen viettävät rinteet ovat etelässä metsää ja pohjoisessa niittyjä. Järven itäpäässä on myös niittyjä, mutta länsirannoilla ne ovat viljeltyjä lähes rantaan asti. Täällä sijaitsee myös kaksi tilaa rannan tuntumassa. Pühäjõen kohdilla, sekä tulo- että lasku-uomissa, on maasto suomaata ja kosteikko. Järven rantaan ulottuvia teitä on vain järven länsirannassa.[1][5][b]

Luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[5]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[5]

Aare Mäemets on julkaisussaan Eesti NSV järved ja nende kaitse vuodelta 1977 kuvaillut järveä. Hänen mukaansa järven vesi on kirkasta, vedenväri sinapinkeltainen tai vihertävänkeltainen ja sen näkösyvyys on 2,0–2,4 metriä. Järven vesi on kesäisin ja talvisin lämpötilakerrostunut. Veden happamuustaso on pH 7,0–8,2 [3]. Järvessä elää 25 eri lajia vesikasvillisuutta. Vielä vuonna 1968 kasvoi järven itäpäässä jääkauden jälkeinen arktinen relikti merivita (Potamogeton filiformis). Kalaston valtalajeja ovat lahna, särki ja hauki.[4]

Järvi ja sen rantaviiva on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan suojelualueeksi (SCI ja SAC).[6]

Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voki järv kuuluu Pühäjõen valuma-alueeseen, koska järvi on myös Pühäjõen läpivirtausjärvi. Järven pohjoisrantaan tulee kaksi ojaa. Lyhyt oja alkaa kylältä, mutta pitempi, joka laskee järveen Oru orgin pohjalla, alkaa pohjoisessa kauempana ylängöllä. Etelärantaan laskee lyhyt pelto-oja. Yläpuolisen Vidrike järven valuma-alueen pinta-ala on 4,1 neliökilometriä (km²). Kun Voki järvellä valuma-alueen pinta-ala on 13,1 km², kuuluu siitä 9,0 km² järven lähialueeseen. Osa järveen tulevasta vedestä tulee rannoilla ja järven pohjassa sijaitsevista lähteistä (18 litraa sekunnissa [3])[4]. Esimerkiksi länsirannalla sijaitsee Saare-Oru läte ja Saarekõivu läte (läte tarkoittaa lähdettä). Voki järven laskuoja on nimeltään Pühäjõgi, joka on tässä osaa laaksoa sen lyhyiden uomien ja muutamien järvien muodostama järviketjun toinen väli, joka laskee seuraavaksi Lambahanna järveen.[1][b]

Pühäjõgi on Võhandu jõen sivujoki. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
  2. ↑ a b c Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Voki järv (VEE2120100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)
  2. ↑ Kooraste järvestik, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 15.4.2017
  3. ↑ a b c d Kooraste järvestik, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi), viitattu 17.4.2017 (viroksi)
  4. ↑ a b c Voki järv (Vokijärv), kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 17.4.2017
  5. ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.7.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Voki - Natura2000 (EE0080404), viitattu 17.7.2020

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Voki_järv&oldid=21071672”