Merivita
| Merivita | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kladi: | Putkilokasvit |
| Kladi: | Siemenkasvit |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Yksisirkkaiset |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Vitakasvit |
| Suku: | Kaitavidat Stuckenia |
| Laji: | filiformis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Merivita (Stuckenia filiformis, syn. Potamogeton filiformis) on kaitavitoihin (Stuckenia) ja aiemmin lapavitoihin eli vitoihin (Potamogeton) kuuluva monivuotinen vesikasvi.
Merividan varsi kasvaa 10–50 senttimetriä pitkäksi. Se on rento, ohut, liereä ja alaosasta haarova. Lehdet ovat tupellisia ja kasvavat kierteisesti. Ne ovat kaikki uposlehtiä. Lehtituppi on 0,5–2 cm pitkä, kielekkeellinen ja tummalaitainen. Korvakkeet ovat noin 5 mm pitkiä. Lehtien lapa on ruoditon ja yleensä 5–15 cm pitkä, usein vain 0,2 millimetriä leveä, jouhimainen, tylppä- tai pyöreäkärkinen ja yksisuoninen. Kukintona on perällinen tähkä, jonka perä on 5–20 cm pitkä ja pehmeä, tähkä on 2–10 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen. Hedelmä on 2–3 mm pitkä, luumarjamainen, vihreä tai ruskea, odaton.[1][2]
Suomessa merivita esiintyy yleisenä koko rannikon pituudella. Se kasvaa myös harvinaisena sisämaan vesistöissä, muun muassa Kuusamon ja Kittilän seuduilla.[3] Laji esiintyy Suomessa rannikon murtovesissä ja myös emäksisissä tai neutraaleissa järvissä, varsinkin Pohjois-Suomessa. Se kasvaa matahkossa vedessä, harvoin märällä maalla.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Merivita (Stuckenia filiformis)
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Kasviatlas 2021: Merividan (Stuckenia filiformis) levinneisyys Suomessa.