Tuijat
| Tuijat | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Kanadantuija (Thuja occidentalis) | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Tuijat Wikispeciesissä |
Tuijat (Thuja) on sypressikasveihin (Cupressaceae) kuuluva havupuusuku. Sukuun kuuluu viisi lajia, joista kaksi on luonnonvaraisia Pohjois-Amerikassa ja kolme Itä-Aasiassa.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Tuijat ovat ainavihantia, yksikotisia puita tai pensaita. Runko on ohutkuorinen ja hilseilevä. Lehdet ovat vastakkaisia, ruodittomia ja suomumaisia. Neulasmaisia varhaislehtiä on vain nuorissa taimissa. Kukinto on pieni käpy, joka on soikea tai pitkänomainen ja 10–12 mm pitkä. Siemen on siivekäs.
Lajit [muokkaa]
- Thuja koraiensis – koreantuija (Itä-Aasia)
- Thuja occidentalis – kanadantuija (Pohjois-Amerikka), lajikkeiden nimityksiä pilarituija, pallotuija, kartiotuija, kultatuija, timanttituija
- Thuja plicata – jättituija (Pohjois-Amerikka)
- Thuja standishii – japanintuija (Itä-Aasia)
- Thuja sutchuenensis (Itä-Aasia).
Tuijien sukuun luettiin aiemmin myös idäntuija (Platycladus orientalis), ent. Thuja orientalis, mutta nykyisin se sijoitetaan omaan Platycladus-sukuun. Tuijille läheisiä sukuja ovat myös hibatuijat (Thujopsis) ja Tetraclinis.
Käyttö [muokkaa]
Tuijien puunaines on kevyttä, pehmeää ja aromaattista. Sitä voidaan työstää helposti ja se on hyvin lahonkestävää.[2][3]
