Toki pona

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toki pona
Toki ponan symboli
Toki ponan symboli
Tiedot
Alue maailmanlaajuinen
Puhujia ?
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalaiset aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta keinotekoiset kielet
ISO 639-3 tok

Toki Pona on kanadalaisen kielitieteilijän Sonja Langin vuonna 2001 julkaisema keinotekoinen kieli.[1] Sen nimi tarkoittaa ”yksinkertaista kieltä” tai ”hyvää kieltä”.

Kieltä ei ole varsinaisesti tarkoitettu kansainväliseksi apukieleksi, vaan testaamaan minimalismia ja Sapirin–Whorfin hypoteesia. Kieli on saanut vaikutteita myös taolaisesta filosofiasta. Langin mukaan toki ponan on myös tarkoitus helpottaa puhujan ajattelua yksinkertaistamalla sitä.[1]

Toki pona on etupäässä omintakeinen suunnitelmakieli, jonka tunnuksena käytetään hymyilevää, kolmisäteistä aurinkoa. Tarkoitus on saada ilmaistuksi mahdollisimman paljon mahdollisimman vähin eri sanoin – virallisia sanoja on vain 123. Kielen ilmoitetaan keskittyvän ”elämän hyviin asioihin”, ja vaikka kielioppi poikkeaa tuntemistamme kielistä, se on säännöllistä ja helppotajuista.

Kielen oppimisen on sanottu olevan todella helppoa ja siihen menee noin 30 tuntia.[2]

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[3] Huomattavaa on, että toki ponan virallisia sanoja ei koskaan aloiteta isolla alkukirjaimella edes lauseen alussa. Toki ponan varsinaiseen sanastoon kuulumattomat sanat puolestaan aloitetaan aina isolla alkukirjaimella. Näitä saattavat olla henkilöiden tai maantieteellisten sijaintien nimet. Paino on aina ensimmäisellä tavulla.

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toki ponassa on vain 14 foneemia eikä yhtään klusteria tai diftongia.

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaaleja on vain viisi. Pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ei erotella mitenkään.

  • a [a]
  • e [e]
  • i [i]
  • o [o]
  • u [u]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • p [p] tai [b]
  • t [t] tai [d]
  • k [k] tai [g]
  • s [s] tai [z]
  • m [m]
  • n [n]
  • l [l]
  • w [w]
  • j [j]

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruumiinosat toki ponaksi.

Toki ponassa on 123 sanaa, joista pääosa on peräisin englannin, tok-pisinin, suomen, georgian, hollannin, ranskan, esperanton, kroatian, mandariinikiinan ja kantoninkiinan kielten sanoista.[4] Sanaston hyvin pienen koon vuoksi useimmilla sanoilla on hyvin laaja merkityskenttä. Esimerkiksi pona voi tilanteesta riippuen tarkoittaa muun muassa hyvää, kiitosta, erinomaista ja ihanaa.

Monet monimutkaisemmat sanat muodostetaan yhdistelemällä sanoja. Esimerkiksi ”muusikko” on toki ponaksi jan pi kalama musi, joka muodostuu sanoista jan (’henkilö’, ’joku’), pi (’johonkin kuuluva’, monikäyttöinen sana), kalama (’ääni’, ’saada aikaan ääntä’, ’soittaa’) ja musi (’peli’, ’pitää hauskaa’, ’taide’, ’viihde’).

Suomen kielestä lainatut sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkalleen ottaen toki ponan sanoilla ei välttämättä ole selkeää suomenkielistä vastinetta, vaikka sana olisikin peräisin suomesta. Lisäksi sama sana voi sijainnistaan riippuen olla lauseessa useammassa roolissa (substantiivi, verbi, partikkeli tai konjunktio). Joitakin suomesta tulevia toki ponan sanoja ovat mm.:[5]

  • kala – kala tai mikä tahansa vedessä elävä eliö
  • nena – nenä, kohouma, kukkula, vuori, nappula, näppäin
  • pimeja – pimeä, tumma, musta

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten pidginit, toki pona keskittyy yksinkertaisiin aineksiin ja ideoihin, jotka ovat melko kansainvälisiä eri kulttuurien välillä. Toki ponassa ei esimerkiksi ole aikamuotoja tai monikon ja yksikön erottelua.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värit toki ponaksi.
  • toki – Hei
  • kama pona – Tervetuloa
  • sina pilin seme? – Kuinka voit?
  • mi wile e... – Haluaisin...
  • pona – Kiitos
  • sina sona ala sona e toki Sumi? – Osaatko suomea?

mama pi mi mute (Isä meidän)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

mama pi mi mute o,
sina lon sewi kon.
nimi sina o sewi en pona.
ma sina o kama.
jan o pali e wile sina en lon sewi kon en lon ma.
sina o pana lon tenpo suno ni e moku tawa mi.
o weka e pali ike mi, sama la mi weka e pali ike pi jan ante.
o pana ala e wile ike tawa mi.
o awen e mi weka tan ike.
ni li nasin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b What happened when I tried to learn Toki Pona in 48 hours using memes The Guardian. 8.1.2015. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)
  2. ↑ How to Say Everything in a Hundred-Word Language The Atlantic. 15.7.2015. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)
  3. ↑ ScriptSource - Toki Pona written with Latin script scriptsource.org. 2023. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Toki Pona language and alphabet omniglot.com. 2023. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Keksittyjä kieliä käytetään leffoissa ja peleissä, mutta tekokielten pioneeri on keskiajalla elänyt nunna Yle Uutiset. 22.2.2023. Viitattu 12.8.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toki pona.


Keinotekoiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toki_pona&oldid=21749258”