Tämä on hyvä artikkeli.

Saarikenttä

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 25. marraskuuta 2008 kello 17.04 käyttäjän Pyhajumbo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saarikenttä
[[Tiedosto:|250px|]]
Rakennuksen tiedot
Sijainti Vimpeli
Koordinaatit 63.161074°N, 23.825011°E
Rakennustyöt aloitettu 1935
Avattu 1937
Remontoitu 1945, 1956, 1970, 1983, 1990, 1994, 2008
Omistaja Vimpelin kunta
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 2,8 milj. mk (1990)
Käyttäjät

Vimpelin Veto

Katsojakapasiteetti

2 590 (1 300 katettu)

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Saarikenttä on Vimpelin kirkonkylässä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pesäpallostadion, joka on Superpesiksessä pelaavan Vimpelin Vedon kotikenttä. Nimensä mukaisesti kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa. Alun perin se koostui useista pienistä saarekkeista, jotka Vimpelin kunta luovutti urheilutarkoituksiin 1920-luvulla. Vuonna 1935 aloitettiin kentän kunnostus, jonka tuloksena syntyi Saarikenttä. Vimpelin Veto on pelannut kotiottelunsa Saarikentällä sen valmistumisesta lähtien. Nykyinen katsomo rakennettiin 1990, ja kenttä sai hiekkatekonurmen vuonna 1994.[1] Saarikenttää pidetään nykyään jo legendaarisena pelipaikkana[2].

Ominaisuudet

Saarikentän katsomo

Saarikentän pelialustana on hiekkatekonurmi, kuten muillakin nykyaikaisilla pesäpallokentillä[1]. Katsomossa on tilat kaiken kaikkiaan 2 590 katsojalle. A- ja B-katsomot on katettu, ja niissä on yhteensä 1 300 paikkaa.[3] Nämä katsomot jakautuvat vielä siten, että A1- ja B1-osissa on kuppi-istuimet ja A2- ja B2-osissa puupenkit. Lisäksi Saarikentällä on C- ja D-katsomot, joissa ei ole katosta eikä erillisiä tuoleja. Kentällä on myös puku- ja kuulutustilat, ja takarajan takana on digitaalinen tulostaulu.[4] Saarikenttä on pesäpalloilijoiden käytössä varhain keväästä myöhään syksyyn[2]. Vuonna 2008 Saarikenttä sai myös 24 valaisinta, jotka palvelevat lähinnä talvikäytössä[5].

Historia

Saarikentän sisäänkäynti.

Pesäpalloa pelattiin Vimpelissä ensin pihoilla ja pelloilla, mutta 1920-luvun lopulla pelit siirtyivät yhä enemmän Savonjoessa olevalle Joki- eli Rankilansaarelle, nykyisen Saarikentän paikalle. Kunta luovutti kolmesta erillisestä saarekkeesta muodostuneen Jokisaaren Vimpelin suojeluskunnalle urheilutarkoituksiin. Vuonna 1935 Suojeluskunta alkoi yhdessä Vimpelin Vedon kanssa kunnostaa kenttää. Sahajauhoja saatiin Henrik Heikkilän tehtaalta ja täytemaata jokiuomista. Kenttä rakennettiin talkootyönä Valde Latvalan ja Yrjö Valkaman johdolla, ja työhän käytettiin yhteensä 600 miestyöpäivää ja 400 hevostyöpäivää. Lopulta vuonna 1937 Kalle Herrala kynti kentän puusahralla.[3] Kenttä saatiin käyttövalmiiksi vielä samana vuonna[6].

Ensimmäinen pääsarjaottelu Saarikentällä pelattiin 29. toukokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunnan joukkueen vieraaksi saapui Helsingin Pallo-Toverit. Kentälle oli rakennettu 300 hengen katsomo, joka osoittautui kuitenkin heti pieneksi, sillä otteluun saapui yli 1 200 katsojaa. Tavallisiin yleisömääriin verrattuna se oli käsittämättömän paljon.[7] Ottelu päättyi tulokseen 1–1. Ensimmäinen kotivoitto Saarikentällä saatiin 7. elokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunta voitti keravalaisen KooPeen.[8] Jo ensimmäisellä suursarjakaudella kenttää kehuttiin Helsinkiä myöten.

Saarikenttä vuonna 1960.

Saarikentän ongelmana oli kuitenkin se, että sieltä puuttui päällystys. Vimpeliläisten seurojen varat eivät siihen riittäneet, joten Vimpelin suojeluskunta anoi rahaa valtion urheilulautakunnalta. Lautakunnan puheenjohtaja Urho Kekkonen vakuuttui asiasta tarkkojen kyselyjen jälkeen, ja lautakunta myönsi Saarikentän päällystykseen 15 000 markkaa. Kenttä päällystettiin vuonna 1940, jolloin Vimpelin suojeluskunta pelasi Suomen pääsarjassa[9]. Tämän kauden ottelut pelattiin kuitenkin päällystystöiden takia suurimmaksi osaksi Luoma-ahon kentällä. Vuonna 1939 Vimpelin kunta vuokrasi Saarikentän paikallisille urheilujärjestöille 50 vuodeksi. Sotien jälkeen sopimus kuitenkin unohtui, ja kunta vastasi jälleen kentän kunnossapidosta.[1]

Vimpelin Veto nousi kaudeksi 1945 miesten pääsarjaan ja pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Saarikentällä Kuusankosken Vetoa vastaan 22. heinäkuuta, mutta hävisi 6–8.[10] Ensimmäinen kunnollinen katsomo Saarikentälle rakennettiin 1945. Tulva oli tuonut tukkeja kentälle, ja uittopäällikkö Kattilakoski lupasi tukit Vimpelin Vedolle. Tukit käytettiin sahalla, ja kahdessa päivässä katsomotarvikkeet olivat valmiina. Seuraavalla kaudella Veto sai ensimmäisen SM-mitalinsa, vaikka tilastoissa joukkueen nimiin merkitäänkin myös suojeluskunnan kuusi vuotta aikaisemmin saama pronssi.[11]

Näkymä kentälle katsomosta.

Kaudella 1947 Vedon miesten joukkue putosi pääsarjasta, pelasi siinä välillä yhden kauden 1949 mutta putosi taas, kunnes vakiinnutti lopulta paikkansa 1952.[12] Vuonna 1960 Vimpelin Veto voitti ensimmäisen kerran miesten mestaruuden. Mestaruus ratkesi Saarikentällä viimeisellä kierroksella.[13] Vuodesta 1958 vuoteen 1968 Veto sai miesten SM-mitalin joka vuosi.[14] Aikuisten mitalijuhlia Saarikentällä on vietetty viimeksi vuonna 1975[15].

1960-luvun alussa Suomessa kokeiltiin kenttien uusia pinnoitemateriaaleja, ja Saarikenttä sai mainetta maan parhaana tiilimurskakenttänä.[16] Seuraavat kaudet Saarikentällä ilman miesten pääsarjapesäpalloa olivat vuodet 1972 ja 1973. Kentällä ei pelattu miesten pääsarjaotteluita myöskään hajanaisilla kausilla 1980, 1982, 1985, 1986 eikä 1989. Vuonna 1983 rakennettiin uudet kuulutustilat. Tuolloin katsomoon mahtui istumaan 1 500 henkeä, mikä osoittautui monissa otteluissa liian pieneksi määräksi.[1]

Rankilansaaren muoto Savonjoessa.

Vuodet 1990–1992 olivat Saarikentälle menestys. Vuonna 1990 siellä pelattiin toistaiseksi ainoan kerran Itä–Länsi-ottelu, ja vuosina 1991 ja 1992 katsojakeskiarvot olivat yli kahden tuhannen. Pääsarjassa 5. syyskuuta 1993 pelattu Vedon ja Vaasan Mailan välinen ottelu jäi viimeiseksi Saarikentän tiilimurskalla. Uusi, nykyvaatimusten mukainen hiekkatekonurmi oli valmis jo seuraavaksi kevääksi, ja Veto piti uudella alustalla ensimmäiset harjoitukset 11. toukokuuta.[1] Ensimmäinen ottelu kentällä pelattiin kolme päivää myöhemmin, jolloin Veto hävisi Jyväskylän Kirille[17].

Vuonna 1998 Veto putosi Superpesiksestä, mutta pääsi karsintasarjaan viiden seuraavan vuoden aikana neljästi. Viimeisellä kerralla joukkue onnistui nousemaan jälleen pääsarjaan[18]. Kaudesta 2004 lähtien Saarikentällä on siis nähty vuosittain miesten Superpesiksen otteluita, ja Saarikentän katsojakeskiarvot ovat olleet lievässä nousussa.[12] Aikuisten pääsarjan loppuotteluja Saarikentällä ei ole pelattu koskaan, mutta yksi Suomen Cupin loppuottelu pelattiin vuonna 1980, ja se päättyi ViVen voittoon 11–1 Oulun Liposta[19].

Joen ympäröimä kenttä.

Kaudella 2008 Saarikentällä pelattiin myös naisten Superpesistä, kun Lapuan Virkiä pelasi kolme ensimmäistä kotiotteluaan Vimpelissä, mutta Vimpelin naisjoukkue ei ole Saarikentällä pääsarjassa pelannut[20]. Ensimmäistä naisten mestaruutta Saarikentällä on juhlittu kuitenkin jo ennen mestaruussarjan perustamista, vuonna 1947, kun Vedon naiset voittivat Suomen mestaruuden. Seuraavan mestaruuden he saivat heti seuraavana vuonna.[21]

Marraskuussa 2008 Saarikentälle pystytettiin 24 valaisinta. Ne lahjoitti liikemies Kari Rannila. Valot asennettiin lähinnä talvikäytön ja luistelun mahdollistamiseksi. Kuitenkin niiden on myös tarkoitus palvella syksyisin yleisötilaisuuksissa ja konserteissa. Valaistus on toteutettu modernilla led-tekniikalla, ja jokaisessa valaisimessa on viisi lediä. Valaistus suunniteltiin niin, että siitä tulisi asennus- ja käyttökustannuksiltaan edullinen, toimiva ja pitkäikäinen tunnelmavalaistus. Valaistuksen suunnitteli ja toimitti Arrant-Light Oy. Valonkulutus yhtä valaisinta kohden on 70 wattia, koska valoja käytetään ainoastaan, kun kentällä luistellaan. Niinpä vuosittainen virrankulutus onkin ainoastaan 150 euroa.[5]

Itä-Länsi Saarikentällä 1990

Historian 56. miesten Itä–Länsi-ottelu myönnettiin Vimpelille vuodeksi 1990, ja siksi Saarikenttä joutui suureen remonttiin. Katsomo rakennettiin tuolloin nykyiseen muotoonsa, ja 1 300 istumapaikkaa katettiin. Kattamattomaan osaan tuli istumapaikat 1 290 henkilölle, joten paikkojen kokonaismäärä nousi 2 590:een.[3] Lisäksi kenttää kunnostettiin muutenkin.[1] Kunnostuksen hinta oli 2,8 miljoonaa markkaa, ja talkootyötunteja kertyi tuhansia. Vedon osuus oli 600 000 markkaa, työvoimapiiriltä saatiin 500 000 markkaa, ja Vimpelin kunta maksoi 900 000 markkaa. Loput 700 000 markkaa piti saada erilaisista keräyksistä, mutta ne epäonnistuivat ja Vedon maksuosuus kasvoi 300 000 markalla. Jopa eduskunnassa keskusteltiin Vedon tukemisesta 200 000 markalla.[22] Itse ottelu oli kotijoukkueen juhlaa, sillä Länsi pystyi kääntämään Idän 0–4 johdon voitokseen 8–5 ja sai Idästä ensimmäisen voittonsa seitsemään vuoteen.[23] Ratkaisujuoksun löi Kari Myllyniemi, joka valittiin lopulta myös ottelun parhaaksi pelaajaksi[24].[25]

Kentän erityispiirteet

Tunnelma

Vimpeliläinen yleisö tunnetaan äänekkyydestään, ja tunnelma Saarikentällä on yleensä erityisen hyvä ja ainutlaatuinen. Vedolla on yleisön kannustuksen vuoksi huomattava kotikenttäetu. Tunnelmaa lisää katsomon sijainti lähellä kenttää, sillä katsojat saavat elävän kontaktin pelaajiin ja tuomareihin ja he tuntevat voivansa vaikuttaa enemmän peliin. Saarikentällä ei myöskään soi musiikki, toisin kuin useimmilla muilla stadioneilla, vaan yleisö luo tunnelman. Ihmisiä tulee jopa yli sadan kilometrin päästä aistimaan Saarikentän tunnelmaa. Kentän tunnelma kiehtoo myös pelaajia, mistä on Vedolle etua pelaajasopimuksista neuvoteltaessa.[26]

Kolmospuolelta pallo voi lentää jokeen

Vesistö

Joen läheisyys tekee kentästä erityislaatuisen. Saarikenttä on kuuluisa siitä, että läpilyönnit menevät nykyisinkin usein veteen ja pelaajat syöksyvät sinne pallon perässä. Yleensä jokeen mennyt lyönti tuottaa varmasti vähintään yhden juoksun. Joskus tilanteissa on sattunut loukkaantumisiakin, mutta tavallisesti ne ovat hyvää viihdettä. Saarikentän historiaan ja nykypäivään kuuluu olennaisena osana myös pallohaavi, johon on joskus tarttunut pallon sijasta tarttunut puolikiloinen hauki[27].[3] Varsinkin keväisin voi jokisuulta löytyä kymmenittäin jokeen menneitä palloja. Keskikesällä vesi virtaa hitaammin ja pallot ehditään napata vedestä haaveilla ja kahlaamalla.[1]

Tulvat

Ensimmäisinä vuosikymmeninä Saarikenttä kärsi vesistön läheisyydestä, sillä vesi tulvi kentälle joka kevät. Ongelma pyrittiin ratkaisemaan vuonna 1956, kun Urheilukenttien Rakentajat Oy nosti kentän pintaa kaikkiaan 60 cm. Remontin kustansi pääosin Vimpelin kunta, mutta osin se maksettiin veikkausvoittoavustuksella. Samalla kentän käyttötarkoitusta laajennettiin lisäämällä kentälle juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat. Kentän nostaminenkaan ei pelastanut sitä kokonaan tulvilta. Niinpä 1970-luvun alussa Saarikentän ympärille rakennettiin lähes metrin korkuiset penkereet. Samalla saarelle vievä silta sekä katsomo- ja pukutilat uusittiin.[1]

Yleisömäärät

Saarikentän runkosarjan katsojakeskiarvot pääsarjassa vuodesta 1975
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1970 xx xx xx xx xx 1721 1788 1680 1484 1315
1980 - 1290 - 1301 1306 - - 1605 1400 -
1990 1626 2104 2038 1553 877 1092 1003 747 - -
2000 - - - - 1221 1239 1659 1811 1975

Vuonna 1975 Saarikentän katsojamäärän keskiarvo 1 721 oli sarjan viidenneksi paras[15], ja seuraavalla kaudella keskiarvo nousi 1 788:aan [28]. Sen jälkeen katsojamäärä laski, ja samalle tasolle päästiin vasta vuonna 1991. SM-sarjan paluu Saarikentälle näkyi pienenä nousuna vuonna 1987, kun yleisökeskiarvo runkosarjassa oli 1 605[29]. Loppusarja ja putoamissarjat tulivat pesäpallon pääsarjaan vuonna 1979. Putoamissarjassa keskiarvot jäivät toistuvasti alle tuhannen, ja vuonna 1983 luku oli 548[30].

1990-luvulle tultaessa katsojakeskiarvot olivat hyviä, ja vuonna 1992 runkosarjan katsojakeskiarvo Saarikentällä oli 2 038[31]. Sen jälkeen seurasi kuitenkin lasku, ja vuonna 1997 yleisökeskiarvo oli huonoimmillaan ainoastaan 747[32]. 2000-luvulla Saarikentällä on ollut yleisöä kohtalaisesti, ja yleisömäärät ovat kasvaneet koko ajan vuodesta 2004 lähtien. Saarikentän vuoden 2008 runkosarjan katsojakeskiarvo oli Superpesiksen toiseksi paras, ja nykyisin otteluja on seuraamassa lähes kaksi tuhatta katsojaa, mikä on kaksi kolmasosaa Vimpelin väkiluvusta[33].

Yleisöennätykset

Saarikentän yleisöennätys nähtiin 17. heinäkuuta 1991, kun Vimpelin Veto sai runkosarjassa vastaansa Alajärven Ankkurit ja tähän Etelä-Pohjanmaan paikallisotteluun tuli yhteensä 4 724 katsojaa. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon 4–3.[34] Muutenkin vuonna 1991 Saarikentällä kävi paljon yleisöä, ja katsojakeskiarvo runkosarjassa oli paras sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1975. Vuoden katsojakeskiarvo 2 104 on edellen ennätys. Myös Saarikentän historian paras pudotuspelien keskiarvo, 2 685 katsojaa, on tuolta vuodelta; tosin kentällä pelattiin tuolla kaudella ainoastaan yksi pudotuspeliottelu.[35]

Kenttä talvikäytössä

Saarikenttä talvikäytössä vuonna 1963.

Pesäpallon lisäksi Saarikenttää on käytetty vuosien mittaan myös muissa Vimpelin Vedon lajeissa. Kentällä oli 1950-, 1960- ja 1970-luvulla talvisin luistelurata ja yleisöluisteluissa kuuluttajakopista kantautui musiikki. Parhaimmillaan kentällä kilpailtiin 1960-luvulla piirinmestaruustasolla, ja luistelijoita kävi Saksasta asti testaamassa vimpeliläisten tason. Vimpelin Vedon joukkue pelasi aikoinaan Saarikentällä myös jääpalloa maakuntasarjassa. Myöhemmin jääpallon pelaaminen hiipui, mutta Saarikentälle pystytettiin jääkiekkokaukalo ja Veto pelasi siellä maakuntasarjan ottelut.[1] Viimeisen kerran Saarikentällä oli kaukalo 1970-luvulla, mutta sitten joki tulvi kentälle eikä jäätä myöhemmin enää jäädytetty. Vuonna 2008 Saarikentällä tulee kuitenkin jälleen olemaan jää ensimmäisen kerran moneen vuosikymmeneen. Kaukaloa sinne ei kuitenkaan tule. Kentän jäädyttämisestä vastaa Vimpelin kunta. Vielä kymmenen vuotta taaksepäin kuviteltiin, että tekonurmi estää jäädyttämisen, joten kenttää ei jäädytetty.[5]

Kenttä muissa tarkoituksissa

Pesäpallon lisäksi Saarikenttää käytetään myös muissa ulkoilu- ja urheilutapahtumissa. Kenttä on esimerkiksi vuosittaisen Windal-Maratonin lähtö- ja maalipaikka[36]. Lisäksi kentällä harrastetaan edelleen jonkin verran yleisurheilua, ja siellä on pituushypyn suorituspaikka[37].

Saarikentällä on myös järjestetty konsertteja. Kesällä 2000 sinne rakennettiin suuri lava Leidit lavalla -kiertuetta varten. Tuolloin kentällä esiintyivät Katri Helena, Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. Vuonna 2008 Saarikentällä esiintyneitä artisteja ovat Samuli Edelmann ja Juha Tapio[38]. Myös Vivo on esiintynyt Saarikentällä.[3]

Saarikenttä on koko Vimpelin ja Vimpelin Vedon symboli[3] ja yksi Vimpelin tärkeimmistä nähtävyyksistä[39]. Kentällä pelataan vuosittain pesäpallon hyväntekeväisyysottelu, jossa kohtaavat Veikkolan wapaawaltio ja Suurpohjanmaa. Ottelussa ovat pelanneet muun muassa Arvi Lind ja Mikaela Ingberg.[40]

Saarikenttä televisiossa

Saarikenttä on ollut esillä televisiossa vuosikausia, eniten Vimpelin Vedon Superpesiskausilla. Vuonna 2006 se sai näkyvyyttä ainoastaan 5 minuuttia ja 56 sekuntia[41], mutta seuraavalla kaudella aika oli jo yli 9 tuntia[42]. Ero johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 televisio-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentiltä. Saarikentältä lähetettiin suorana 24. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon välinen ottelu[43]. Myös kaudella 2008 Saarikentällä televisioitiin yksi ottelu. Se pelattiin 12. kesäkuuta, ja joukkueet olivat samat kuin edelliskaudella.[44] Vuonna 2008 myös Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin kolmen jakson verran Saarikentällä[45].

Kuvia

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarikenttä.

Lähteet

Internetlähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Saarikentän synty Vimpelin Veto. Viitattu 29.8.2008.
  2. ↑ a b Harjoituspaikat Peda.net. Viitattu 9.11.2008.
  3. ↑ a b c d e f Saarikenttä Vimpelin kunta. Viitattu 29.8.2008.
  4. ↑ Vimpelin Veto - Kiteen Pallo Vimpelin Veto. Viitattu 1.9.2008.
  5. ↑ a b c Vimpelin Saarikentän valoissa luistellaan pian rusetteja Ilkka. Viitattu 25.11.2008.
  6. ↑ Stadiums in Finland World Stadiums. Viitattu 29.8.2008.
  7. ↑ 1938: Saarikentän tarina saa alkunsa Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  8. ↑ Tulokset 1929 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  9. ↑ Tulokset 1940 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 29.8.2008.
  10. ↑ Tulokset 1945 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  11. ↑ Tulokset 1946 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  12. ↑ a b Miesten pääsarjatilastoja kautta aikain Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  13. ↑ Tulokset 1960 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  14. ↑ Miesten mitalijoukkueet 1922–2007 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  15. ↑ a b Tulokset 1975 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  16. ↑ Laitinen Erkki: Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta, s. 317. Suomen Pesäpalloliitto, 1983.
  17. ↑ Tulokset 1994 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  18. ↑ Tulokset 2003 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  19. ↑ Laitinen Erkki: Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta, s. 422. Suomen Pesäpalloliitto, 1983.
  20. ↑ Otteluraportti Lapua–Jyväskylä Lapuan Virkiä. Viitattu 1.9.2008.
  21. ↑ Suomen mestarit Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  22. ↑ Raha-asia-aloite 1200 Eduskunta. Viitattu 1.9.2008.
  23. ↑ Itä-Länsi Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  24. ↑ SMJ Tilastotietoa Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 8.11.2008.
  25. ↑ Idän pesisvaltaa 1990-luvulla – Otteluvälähdyksiä 1990 YLE. Viitattu 1.9.2008.
  26. ↑ Pesiskatsomoihin virtaa entistä enemmän yleisöä YLE. Viitattu 1.9.2008.
  27. ↑ Tappava joki Pesäpallon 75-vuotisjuhlanäyttely. Viitattu 1.9.2008.
  28. ↑ Tulokset 1976 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  29. ↑ Tulokset 1987 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  30. ↑ Tulokset 1983 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  31. ↑ Tulokset 1992 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  32. ↑ Tulokset 1997 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 2.9.2008.
  33. ↑ Tulokset 2008 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 2.9.2008.
  34. ↑ Vimpelin Veto Superpesis. Viitattu 1.9.2008.
  35. ↑ Tulokset 1991 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  36. ↑ Vimpelin Windal-Maraton trinity.siteadmin.fi. Viitattu 1.9.2008.
  37. ↑ Liikuntaryhmät Terve Etelä-Pohjanmaa. Viitattu 1.9.2008.
  38. ↑ Nimiartistit konsertoivat Pohjanmaalla Pohjalainen. Viitattu 1.9.2008.
  39. ↑ Nähtävyydet Järviseudun Seutukunta. Viitattu 1.9.2008.
  40. ↑ Julkkispesistä Vimpelissä TrissaTV. Viitattu 1.9.2008.
  41. ↑ TV 2006 areenoittain Superpesis. Viitattu 6.9.2008.
  42. ↑ TV 2007 areenoittain Superpesis. Viitattu 6.9.2008.
  43. ↑ Pesiskausi avataan suorana Urheilukanavalla Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  44. ↑ Superpesistä mediassa ja katukuvassa Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  45. ↑ TV-sarja Elixir tarjoaa odotetun pesäpallotarinan Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saarikenttä&oldid=5870003”