Superpesis

Superpesis

Meneillään oleva kausi: Superpesis-kausi 2013
Laji	Pesäpallo
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1990
Edeltäjä	Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja	Jussi Pyysalo
Motto	"Meidän Pesis"
Joukkueita	Miehet: 12 Naiset: 12
Hallitseva mestari	Miehet: Sotkamon Jymy Naiset: Lapuan Virkiä
Eniten mestaruuksia	Miehet: Sotkamon Jymy (12) Naiset: Kirittäret (9)
Alemmat tasot	Ykköspesis Suomensarja Maakuntasarja
TV	Nelonen Pro 1 Nelonen Pro 2
Sivusto	Superpesis.fi

Superpesis on Suomen pesäpallon ylin sarjataso, joka tunnettiin vuoteen 1989 asti SM-sarjana. Kaudella 2013 miesten ja naisten sarjassa pelaa 12 joukkuetta.

Historia

Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään "turpakäräjät" Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Suursarja: Ensimmäinen sarjamuoto

Vuonna 1931 pelattiin ensimmäisen kerran mestaruudesta sarjamuotoisesti. Sarja nimettiin Suursarjaksi ja sen alapuolelle perustettiin myöhemmin valtakunnan sarjana tunnettu B-sarja. Ensimmäisen kauden sarja toimi SVUL:n alaisuudessa, mutta syksyllä 1931 perustettiin Pesäpalloliitto. Ensimmäisellä kaudella sarjaan kelpuutettiin karsintojen jälkeen seitsemän joukkuetta, 1932–33 kahdeksan ja vuonna 1934 jo kaksitoista joukkuetta. Sarja jaettiin 1932 kahteen lohkoon, ns. Itä- ja Länsisarjaan, ja tuo lohkojako oli myös Itä-Länsi-ottelun jakoperusteena. Lohkojen voittajat ratkaisivat mestaruuden kaksiosaisessa loppuottelussa - kerran kummankin kotikentällä, joskus jouduttiin lopullinen ratkaisu hakemaan kolmannessa ottelussa, joka oteltiin puolueettomalla kentällä. Vuonna 1940 lohkojaosta luovuttiin ja joukkuemäärää vähennettiin. Suursarjaan osallistuivat vain PPL:n seurat. TUL:n seuroilla ei siihen ollut asiaa ja ne ratkoivat omat mestaruutensa omissa sarjoissaan.

Sotasarja paikkaamaan suursarjaa sota-ajalla

Vuonna 1941 Suursarja keskeytyi muutaman kierroksen jälkeen, eikä täysin normaalia sarjatoimintaa voitu koko sodan aikana järjestää. Kuitenkin ns. Sotasarjat pelattiin vuosina 1942 ja 1943. Vuoden 1944 sarja jäi jo avauksessa suurhyökkäyksen jalkoihin ja keskeytyi pikapuolin. Sota-aika toi mestareiden luetteloon mielenkiintoisen nimen, kun Valtion lentokonetehdas Tampereelta voitti Suomen mestaruuden 1942. Vuoden 1943 Sotasarjassa pelasi Työväen Mailapojat, joka oli ensimmäinen TUL:n seura Pesäpalloliiton sarjoissa.

Pesäpallo on ollut tiukkaa vääntöä sota-ajan jälkeenkin. Kuva on otettu Jyväskylän Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välisestä ottelusta vuonna 1953

Mestaruussarja: Vuodet sota-ajasta 1990-luvulle

Sodan jälkeen käynnistyneeseen mestaruussarjaan toivotettiin jo TUL:n seuratkin täyspainoisesti mukaan. Sarjan järjestäväksi elimeksi muodostettiin Pesäpalloilun yhteistoimintavaliokunta. PPL ja TUL karsivat kumpikin tahoillaan yhteiseen mestaruussarjaan, kunnes yhteistoiminta pikkuhiljaa ulottui alemmillekin sarjatasoille. Yhteistoiminta kuitenkin lakkasi 1950-luvun puolivälissä ja TUL:n seurat vetäytyivät pois sarjoista. Siitä lähtien SM-sarjasta vastasi yksin Pesäpalloliitto, aina siihen saakka, kunnes ohjakset siirtyivät Superpesis Oy:lle. Mestaruussarja pelattiin aluksi yksinkertaisena 13 joukkueen sarjana. Vuonna 1956 sarja laajennettiin 15 joukkueiseksi ja vuodesta 1964 sarja muuttui kaksinkertaiseksi ja joukkuemäärä vakiintui 12:een. Vuonna 1979 pelattiin ensimmäisen kerran erilliset loppusarjat, niin mitaleista kuin sarjassa säilymisestäkin. Loppuottelu kahden parhaan välillä otettiin käyttöön 1986, aiemmin oli uusittu vain tasapisteissä olevien kesken. Vuodesta 1987 lähtien loppuotteluun pääsijät ratkaistiin pudotuspeleillä.

Superpesis perustettiin vuonna 1989, jolloin se korvasi vuodesta 1931 pelatun SM-sarjan Suomen korkeimpana pesäpallosarjana. Superpesiksen aikana Suomen mestaruuden on useimmin voittanut Sotkamon Jymy, joka on saavuttanut 13 mestaruudestaan 12 Superpesiksen nimen alla.

Naisten SM-sarja

Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949-54 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.

Kauden rakenne

Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Lippo - Nurmon Jymy

Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä-Länsi -ottelusta vuodelta 2012

Harjoituskausi

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Hallipesiksen Suomen mestaruudesta. Hallipesistä pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä helmi-maaliskuulla. Hallipesikessä joukkueet on jaettu neljään lohkoon, joista jokainen järjestää oman alkuturnauksensa. Kaikissa otteluissa pelataan 3+3 vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluja, kolmeen pisteen voitttojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi sijoittunutta.

Lopputurnauksen ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue pelaa kaksi ottelua, ja niiden otteluiden tulosten perusteella määräytyy sijoitusottelu. Lopputurnauksen ensimmäisen päivän 1. ja 2. pelaavat finaalissa, 3. ja 4. pronssiottelussa ja 5. ja 6. sijoitusottelussa.

Runkosarja

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan kesän aikana 143 ottelua. Nämä ottelut kertyvät 11 joukkueen kaksinkertaisesta runkosarjasta ja niiden lisäksi pelattavista paikallislohkoista. Kaksi paikallislohkoista (Joensuu-Jyväskylä-Kitee-Sotkamo ja Koskenkorva-Nurmo-Raahe-Vimpeli) pelataan kaksinkertaisena sarjana. Kolmas paikallislohko (Hyvinkää-Kankaanpää-Kouvola) pelataan kolminkertaisen sarjana. Näin ollen kauden runkosarjan ottelumääräksi syntyy 26 ottelua joukkuetta kohden.

Naisten runkosarjassa pelataan 110 ottelua. Joukkueita naisissa on kymmenen jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan, jonka lisäksi pelataa viiden joukkueen lisälohkot yksinkertaisena sarjana. Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 22 ottelua. Lisälohkot jaetaan A-lohkoon ja B-lohkoon. A-lohkossa pelaavat Pori, Lapua, Seinäjoki, Turku ja Rauma. B-lohkossa pelaavat Jyväskylä, Lappeenranta, Siilinjärvi, Viinijärvi sekä Ylihärmä.

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jotka kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joidenka voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä-menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta-menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Putoaminen ja karsiminen

Runkosarjan 9.-12. sijoittuneet joukkueet pelaavat karsintaottelut ottelupareina 9-12 ja 10-11 paras viidestä -järjestelmällä. Otteluparien voittajat säilyttävät paikkansa Superpesiksessä kaudelle 2011.

Otteluparien hävinneet joukkueet pelaavat karsintaottelut putoamisesta paras viidestä –järjestelmällä. Otteluparin voittaja säilyttää paikkansa Superpesiksessä seuraavalle kaudelle ja otteluparin häviäjä putoaa Ykköspesikseen. Ykköspesiksen paras joukkue nousee suoraan Superpesikseen.

Itä-Länsi-ottelu

Vuoden 2010 Itä-Länsi-ottelun mainos.

Pääartikkeli: Itä-Länsi-ottelu

Itä-Länsi-ottelu, eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu, pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä-Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä-Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932 Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä-Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Hallinto

Superpesistä hallinnoi Superpesis Oy, joka toimii Suomen Pesäpalloliitto Ry:n alaisuudessa. Superpesis Oy vastaa pääsarjan toiminnasta ja pesäpalloliitto alemmista sarjoista. Superpesiksen toimisto sijaitsee yhdessä Pesäpalloliiton kanssa SLU:n tiloissa Helsingissä. Superpesiksen toimitusjohtajana toimii Juha Tikkanen ja kilpailupäällikkönä kauden 2011 loppuun Mika Helminen. Vuodeksi 2012 kilpailupäälliköksi siirtyy Koskenkorvan Urheilijoiden superpesisjoukkueen kauden 2011 pelinjohtaja, Seinäjoelta lähtöisin oleva Sami-Petteri Kivimäki.

Hallitus

• Puheenjohtaja: Jyrki Hämäläinen
• Varapuheenjohtaja: Päivi Pessi-Järvenpää
• Osmo Kammonen
• Arto Ojaniemi
• Petri Pitkäranta
• Ari Mononen

Superpesis mediassa

Superpesiksen www-sivusto

Superpesis radiossa

Superpesis palasi Radio Suomen palloilukierrokselle kaudelle 2010, jonka lähetysaika on sunnuntai-iltaisin 18-22. Palloilukierros sisältää välähdyksiä 2-3 ottelusta, ja siinä on mukana myös naisten otteluita. Superpesis putosi aiemmin vuonna 1998 pois Radio Suomen lähetyksistä sopupeliskandaalien takia. Radion kautta kuulee myös Superpesismainontaa Radio SuomiPOPilta, joka sisältää noin 350-400 mainosta kesän aikana, sisältäen Itä-Länsi-mainonnan.

Superpesiksen televisiointi

Superpesiksen TV-oikeuksista vastaa kaudella 2010 Nelonen Media joka lähettää Nelonen Pro 2 ja Nelonen Pro 1-kanavillaan sopimuksen mukaan 23-25 ottelua kaudessa. Sopimukseen sisältyvät myös pudotuspelit, finaalit sekä Itä-Länsi-tapahtuma. Sopimus Nelonen Median kanssa solmittiin vuoden 2009 syksyllä ja se on kestoltaan neljä vuotta. Nelonen Pro 1 toimii lähetyksien pääkanavana ja uusinnat lähetetään Nelonen Pro 2 kanavalla. Otteluiden pääsääntöinen esityspäivä on tiistai, lukuunottamatta finaaleja jotka lähetetään viikonloppuisin. Televisiossa nähtävistä otteluista suurin osa on miesten pelejä, mutta sopimukseen sisältyy myös vähintään 3 naisten tv-ottelua.

PesisTV

PesisTV:n logo

Superpesiksen internetsivuilla toimii PesisTV-palvelu, joka toimii palveliminena seurojen tuottaman materiaalin jakamiseen. PesisTV:n materiaali koostuu suurimmaksi osaksi otteluennakoista, raporteista sekä haastatteluista. PesisTV:n kautta lähetetään kauden aikana vähintään viisi ottelua, joista kolme on runkosarjasta ja loput pudotuspeleistä.

Superpesiksen logot

• 

  Vanha Superpesis-logo, käytössä vuoteen 2013.

• 

  Meidän Pesis -slogan tunnus

• 

  Aito Kansallispeli -slogan tunnus

• 

  Lipputunnus

• 

  Made In Finland -tunnus

Talous

Seurojen budjetit

Superpesisseurojen budjetit kaudella 2012.

Miehet: Joukkue Kokonaisbudjetti Pelaajabudjetti Alajärven Ankkurit 267 000 147 000 Hyvinkään Tahko 315 000 215 000 Joensuun Maila 450 100 270 000 Jyväskylän Kiri 264 000 135 000 Kankaanpään Maila 535 400 319 300 Kiteen Pallo-90 550 000 300 000 Koskenkorvan Urheilijat 425 000 250 000 Kouvolan Pallonlyöjät 474 000 265 000 Nurmon Jymy 350 000 170 000 Pattijoen Urheilijat 545 000 300 000 Sotkamon Jymy 1 322 000 300 000 Vimpelin Veto 630 000 256 000

Naiset: Joukkue Kokonaisbudjetti Pelaajabudjetti Kirittäret 343 750 58 900 Kempeleen Kiri 80 000 13 000 Lapuan Virkiä 208 100 78 850 Pesä Ysit 173 000 58 000 Porin Pesäkarhut 260 000 65 000 PeTo-Jussit 105 000 37 500 Rauman Lukko 120 000 63 000 Turku-Pesis 78 630 9 130 Vihdin Pallo 125 000 36 000 Viinijärven Urheilijat 99 100 69 000 Ylihärmän Pesis-Junkkarit 172 000 35 000

Tuomarit

Pesäpallon syöttötuomari Ossi Muurainen.

Kaikki Superpesiksen tuomari artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen pää- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki A-tason tuomarit. A-tason tuomareita on Suomessa 28. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: Pelituomari, Syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat 300 ottelua 15-19 kauden aikana. 300 ottelun rikkoneita tuomareita on neljä: Matti Lähteenmäki (354, 15 kautta) ja Jouni Ojala (314, 18 kautta) ja heidän aktiiviuransa on vielä käynnissä, sekä jo lopettaneet Veli-Matti Kallionpää (345, 19) ja Tero Hallila (340, 17). Pelaajien valinta vuoden 2009 parhaaksi tuomariksi oli Rami Rintamäki ja vuoden tuomariksi valittiin Juha Asunmaa.

Joukkueet kaudella 2013

Miehet

•AA

•JymyJussit

KoU•

•Tahko

•JoMa

•KiPa

•Kiri

•KPL

•PattU

•ViVe

•KaMa

•SoJy

Entiset joukkueet

Mansen Pesäpallo Putosi 1991 Vaasan Maila Putosi 1992 Muhoksen Pallo-Salamat Putosi 1994 RPL-Riihimäki Putosi 1995 Haapajärven Pesä-Kiilat Putosi 1998 Juvan Pallo Putosi 1998 Kaisaniemen Tiikerit Ajautui konkurssiin 1998 Siilinjärven Pesis Miesten edustusjoukkue siirtyi Puijon Pesikseen 1999 Haminan Palloilijat Putosi 2001 Loimaan Palloilijat Putosi 2001

Järvenpään Pesis Putosi 2004 Imatran Pallo-Veikot Luopui sarjapaikasta 2006 Seinäjoen Maila-Jussit Luopui sarjapaikasta 2008 Puijon Pesis Putosi 2009 Ulvilan Pesä-Veikot Putosi 2010 Oulun Lippo Luopui sarjapaikasta 2010 Nurmon Jymy Luovutti sarjapaikan Jymy-Jusseille 2012

Naiset 2013

• Räpsä

•Kiri

•Kirittäret

•Virkiä

•Pesäkarhut

•Pesä Ysit

•Lukko

•Turku-Pesis

•Roihu

•Veto

•ViU

•ViPa

Entiset joukkueet

Naisten Superpesiksen logo

Kokemäen Kova-Väki Putosi 1991 Seinäjoen Maila-Jussit Putosi 1995 Ikaalisten Tarmo Putosi 1996 Vähänkyrön Viesti Putosi 1997 Hyvinkään Tahko Putosi 1998 Kajaanin Hymy Luopui sarjapaikasta 2001 Manse PP Putosi 2001 Vimpelin Veto Luopui sarjapaikasta 2002 Hämeenlinnan Paukku Luopui sarjapaikasta 2003 Pattijoen Urheilijat Luopui sarjapaikasta 2003

Oulun Lippo Putosi 2003 Peräseinäjoen Toive Luovutti sarjapaikan Petojusseille 2004 Sotkamon Jymy Luopui sarjapaikasta 2006 Haminan Palloilijat Putosi 2007 Tyrnävän Tempaus Putosi 2009 Jyväskylän Valo Putosi 2010 Lipottaret Luopui sarjapaikasta 2010 Siilinjärven Pesis Luopui sarjapaikasta 2011 Ylihärmän Pesis-Junkkarit Luopui sarjapaikasta 2012 PeTo-Jussit Luopui sarjapaikasta 2012

Tilastot ja luettelot

Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

Yleisökeskiarvot

Miehet

Kausi	Yleisökeskiarvo
1990	2085
1991	2068
1992	1980
1993	1883
1994	1451
1995	1729
1996	1718
1997	1939
1998	1675
1999	1391
2000	1188
2001	1230
2002	1164
2003	1212
2004	1146
2005	1336
2006	1301
2007	1389
2008	1496
2009	1987
2010	1775
2011	1732

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Kausittain

Miehet: 1990: Sotkamon Jymy 1991: Imatran Pallo-Veikot 1992: Sotkamon Jymy 1993: Sotkamon Jymy 1994: Oulun Lippo 1995: Sotkamon Jymy 1996: Sotkamon Jymy 1997: Sotkamon Jymy 1998: Oulun Lippo 1999: Kiteen Pallo -90 2000: Kiteen Pallo -90 2001: Sotkamon Jymy 2002: Sotkamon Jymy 2003: Sotkamon Jymy 2004: Sotkamon Jymy 2005: Kiteen Pallo -90 2006: Sotkamon Jymy 2007: Hyvinkään Tahko 2008: Pattijoen Urheilijat 2009: Sotkamon Jymy 2010: Vimpelin Veto 2011: Sotkamon Jymy 2012: Sotkamon Jymy

Naiset: 1990: Viinijärven Urheilijat 1991: Ikaalisten Tarmo 1992: Lapuan Virkiä 1993: Lapuan Virkiä 1994: Oulun Lippo 1995: Oulun Lippo 1996: Jyväskylän Kiri 1997: Jyväskylän Kiri 1998: Vihdin Pallo 1999: Siilinjärven Pesis 2000: Pattijoen Urheilijat 2001: Lapuan Virkiä 2002: Porin Pesäkarhut 2003: Kirittäret 2004: Lapuan Virkiä 2005: Kirittäret 2006: Kirittäret 2007: Kirittäret 2008: Kirittäret 2009: Kirittäret 2010: Kirittäret 2011: Lapuan Virkiä 2012: Lapuan Virkiä

Joukkuettain

Miehet: 14: Sotkamon Jymy 3: Kiteen Pallo -90 2: Oulun Lippo 1: Imatran Pallo-Veikot, Hyvinkään Tahko, Pattijoen Urheilijat, Vimpelin Veto

Naiset: 7: Kirittäret 6: Lapuan Virkiä 2: Jyväskylän Kiri, Oulun Lippo 1: Ikaalisten Tarmo, Vihdin Pallo, Siilinjärven Pesis, Pattijoen Urheilijat, Porin Pesäkarhut

Lyöjäkuninkaalliset

• Pääartikkeli: Pesäpallon lyöjäkuningas

Vuosi	Lyöjäkuningas	Lyöjäkuningatar
1990	Unto Väisänen	Minna Vienola
1991	Ari Uusitalo	Katja Saari
1992	Kari Kuusiniemi	Riitta Jalonen
1993	Simo Eerikäinen	Riikka Nieminen
1994	Simo Eerikäinen	Armi Ahola
1995	Simo Eerikäinen	Riikka Nieminen
1996	Sami Ahola	Armi Ahola
1997	Sami Ahola	Armi Ahola
1998	Sami Ahola	Armi Ahola
1999	Sami Ahola	Henna Salmela
2000	Simo Eerikäinen	Ulla Mäkinen
2001	Petri Raittila	Henna Salmela
2002	Riku Kytösalmi	Henna Salmela
2003	Sami Joukainen	Ulla Mäkinen
2004	Sami Joukainen	Kirsi Hänninen
2005	Sami Joukainen	Katja Saari
2006	Jere Dahlström	Susanna Yläkero
2007	Jere Dahlström	Susanna Yläkero
2008	Mika Laukkanen	Susanna Yläkero
2009	Jere Dahlström	Sanna Alestalo
2010	Sami Joukainen	Heidi Kuusisto
2011	Janne Mäkelä	Tanja Vehniäinen
2012	Jere Dahlström	Tanja Vehniäinen

(suluissa) epäviralliset kuningattaret.

Palkinnot

• Etenijäkuningas
• Kultainen ansiomerkki
• Kuukauden pelaaja
• Lyöjäkuningas
• Vuoden jokeri
• Vuoden lukkari
• Vuoden pelinjohtaja
• Vuoden pesäpalloilija
• Vuoden tulokas

Hallinto

Henkilökunta

• Jussi Pyysalo, toimitusjohtaja
• Mika Helminen, kilpailupäällikkö
• Sanna Regwan, yhteysassistentti

Hallitus

• Heikki Takamäki, puheenjohtaja
• Päivi Pessi-Järvenpää, varapuheenjohtaja
• Jyrki Hyttinen
• Arto Ojaniemi
• Petri Pitkäranta
• Ari Rasilainen

Katso myös

• Pesäpallo
• Luettelo pesäpallon Suomen mestaruuden voittaneista joukkueista
• Nuorten Superpesis
• Ykköspesis
• Suomensarja
• Maakuntasarja

Aiheesta muualla

• Pesäpalloliiton sivut
• Superpesiksen sivut
• YLE Elävä arkisto: Superpesiksen finaaleja 90-luvulta

Pesäpallon pääsarjakaudet

SM-sarja

1922 | 1923 | 1924 | 1925 | 1926 | 1927 | 1928 | 1929 | 1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939 | 1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | 1946 | 1947 | 1948 | 1949 | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989

Superpesis

1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012

Suomen pesäpallo

Superpesis | Ykköspesis | Suomensarja | Maakuntasarja | Nuorten Superpesis
Pesäpallon halli-SM | Pesäpallon SM-sarja | Itä-Länsi

Superpesis