Tenavatähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tenavatähti-kilpailun 1990 tunnuskuva. (Tunnuskuva vaihtui lähes vuosittain)

Tenavatähti oli suosittu VipVision-yhtiön tuottama lasten laulukilpailu, jota esitettiin kesäisin Mainostelevisiolla (myöhemmin MTV3:lla) vuosina 19901995. Kilpailuista televisioitiin alkuerät, semifinaalit ja loppukesällä pidetty loppukilpailu. Monet kilpailun finalisteista levyttivät myös omia soololevyjään kilpailun siivittämänä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1989 Mainostelevision viihdetoimitus mietti ideoita seuraavalle vuodelle. Jarmo Porola teki useita ehdotuksia, joista toimitus valitsi yksimielisesti Tenavatähden. Sellaista ohjelmaa ei ennen ollut tehty.[1] Keväällä 1990 Tenavatähteen haettiin kilpailijoita pyytämällä laulunäytteitä kasetilla, ja näistä valittiin kilpailijat kesän mittaan esitettäviin ohjelmiin. Ohjelma saavutti lopulta niin suuren suosion, että loppukilpailun yleisöäänestys sai paikoitellen puhelinkeskukset tukkoon.[2] Tenavatähti-kilpailua esitettiin vuosittain ja se oli suosittu muutaman vuoden, kunnes sen suosio alkoi vähitellen hiipua.

Vuonna 1996 Tenavatähti-kilpailua ei enää järjestetty, vaan sen tilalla alkoi uusi, samantapainen lasten laulukilpailu Karuselli. Siinä ei ollut yhtä paljon televisioituja alkueriä, eikä kyseinen ohjelma koskaan saavuttanut Tenavatähden kaltaista suosiota. Karuselli nähtiin kesäisin ja alkusyksyisin vuosina 1996-2000 ja kahtena viimeisenä vuotena mukana oli tenavasarjan lisäksi teinisarja. Auraviihde järjesti lasten Karusellin myös 2002-2004, mutta sitä ei enää näytetty valtakunnallisessa televisiossa, vaan ainoastaan paikallisilla kanavilla Etelä-Suomessa.

Kilpailun kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljäs semifinaali vuonna 1992. Tuomarit Anneli Saaristo, Jaakko Salo, Marjukka Yliruusi, Heikki Laurila ja Arja Koriseva antavat täydet pisteet Ella Lahtiselle.

Kilpailuun haettiin keväisin osallistujia MTV3-kanavalla julkistetulla avoimella haulla. Tenavatähden esivalintaraadille sai lähettää lauluesityksensä kasetilla, ja näiden esitysten perusteella raati valitsi esiintyjät varsinaiseen televisioitavaan kilpailuun. Jo ensimmäisenä vuonna toiveikkaita oli paljon, ja parhaimpina vuosina kasetteja saapui raadin kuunneltavaksi useita satoja.

Televisiossa esitettäviin alkueriin valittiin 40 kilpailijaa (ensimmäisenä vuonna 30). Kilpailijat lauloivat taustanauhojen avulla kilpailukappaleensa, jonka jälkeen neljä- tai viisihenkinen tuomaristo antoi pisteensä esiintyjälle. Alkuerien jälkeen valittiin yhteispistemäärän mukaan parhaat kilpailijat semifinaaleihin, joissa kilpaili korkeintaan 16 esiintyjää (sekä mahdollisesti ylimääräisiä kilpailijoita). Semifinaaleissa kilpailijat esittivät kappaleensa uudestaan ja tuomariston antamat pisteet laskettiin samoin kuin alkuerissä. Semifinaaleista valittiin loppukilpailuun kahdeksan parasta (vuonna 1990 kuusi parasta) kilpailijaa.

Loppukilpailu pidettiin joka vuosi alkusyksystä Tampere-talossa ja se lähetettiin suorana lähetyksenä, toisin kuin alkuerät ja semifinaalit, jotka nauhoitettiin keväisin ja esitettiin kesän mittaan. Loppukilpailujen kohdalla ainoan poikkeuksen teki ensimmäinen, vuoden 1990 finaali, joka nauhoitettiin studiossa jo ennakkoon. Finaalissa kukin kilpailija esiintyi kaksi kertaa. He esittivät alkueräkappaleensa lisäksi jonkin muun kappaleen. Loppukilpailuissa tuomaristo antoi pisteet esiintyjille vain vuoden 1991 finaalissa. Muiden vuosien finaaleissa julkistettiin kolme parasta. Tämän lisäksi yleisöäänestyksen perusteella nimettiin yleisön suosikki.

Tenavatähteä juonsi koko sen historian ajan musiikin alalla pitkään toiminut Seppo Hovi. Tuomaristossa nähtiin muiden muassa Seppo Ruohonen, Pedro Hietanen, Arja Koriseva ja Katri Helena. Ohjelmaa tuotti Jarmo Porola VipVisionista.[3]

Lapset saivat valita kilpailukappaleensa vapaasti, mikä johti ajoittain keskusteluun lasten laulettavaksi sopivasta musiikista.[4] Useimmiten kilpailulauluiksi ei valittu lastenlauluja, ja Tenavatähteä arvosteltiin liiasta aikuismaisuudesta.[5] Erikoisimpia kappalevalintoja oli Matias Sassalin laulama "Elämää juoksuhaudoissa".[4]

Tunnettuja kilpailijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet tenavatähdet ovat julkaisseet soololevyjä, joita ovat tehneet lähinnä palkinnoille ja finaaleihin asti päässeet kilpailijat. Kirkkaasti eniten omia levyjään myynyt tenavatähti on Timo Turunen.

Daralee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isossa-Britanniassa asunut Daralee Lucia[6] Jumpsen (syntynyt 1977) voitti vuoden 1990 kilpailun.[7] Hänen tätinsä Eeva Kiviharju, joka aikoinaan lauloi Seidat-yhtyeessä, oli tehnyt kilpailukappaleet Onks Tiina kotona? ja Maarianna. Ensin mainitun kappaleen kilpailuesityksessä olivat taustaryhmänä Daraleen sisko Rebecca sekä heidän serkkunsa Peetu ja Inka Kiviharju.[7] Sukunimi periytyy kanadalaiselta isältä.[7]

Leif Lindgren[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leif Lindgren esiintyi Tenavatähdessä vuonna 1990, jolloin hän esitti kappaleet Liljankukka ja Kun tummat saapuu taivaaseen. Hän sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Samana vuonna Lindgreniltä ilmestyi hänen omaa nimeään kantava levy.

Matias Sassali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matias Sassali esiintyi Tenavatähdessä 1991, 11-vuotiaana. Hän lauloi kappaleen Elämää juoksuhaudoissa. Hän selviytyi loppukilpailuun, jossa ei päässyt kolmen parhaan joukkoon. Hänet kuitenkin valittiin yleisön suosikiksi finaaliviikolla järjestetyssä puhelinäänestyksessä. Sassalin kappalevalintaa pidettiin erikoisena ja hänen äitinsä sekä kilpailun juontaja Seppo Hovi olivat myös kommentoineet asiaa, mutta Sassali itse kieltäytyi esittämästä mitään muuta kappaletta. Samana vuonna Matiakselta ilmestyi oma soololevy. Sittemmin Sassali on opiskellut Rovalan pop- ja jazz-opistossa ja toiminut keikkamuusikkona Sininen poletti -orkesterissa, joka sai alkunsa sotilassoittokunnassa. Hän on myös työskennellyt rumpalina Lumipallo-orkesterissa, joka kiinnitetään aina uudelle tangokuninkaalle kuninkuusvuodeksi. Matias on vaikuttanut muutaman kuukauden O'jess-nimisessä bilebändissä, joka on toiminut Idolsista tutun Pete Seppälän taustabändinä.

Johanna Virtanen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juli Johanna Virtanen (s. 1981) osallistui Tenavatähti-kilpailuun vuonna 1992. Vaikka tämä Turusta kotoisin oleva namibialais-suomalainen tyttö jäikin kisassa yllättäen mitalisijojen ulkopuolelle, nousi hän silti yhdeksi suosituimmista tenavatähdistä. Finaalissa hän sai toiseksi eniten yleisön ääniä. Kilpailukappaleet hänellä olivat Molto presto ja Pojat. Häntä nähtiin kisojen jälkeen useissa tv-konserteissa ja monissa muissa pienemmissä konserteissa.

Tenavatähti-finaali poiki Johannalle myös levytyssopimuksen, ja vuonna 1993 hän levytti oman pitkäsoiton Rakkauden pallomeri. Ennen valtakunnallista Tenavatähteä hän voitti pienemmän paikallisen laulukilpailun ja palkintona siitä syntyi vinyylisingle, jolta löytyvät kappaleet Molto presto ja Suklaasydän. Johanna on ollut nuoresta asti myös taitava tanssija ja vetänyt sisarensa Isabella Virtasen (myös Tenavatähti-finalisti vuodelta 1993) kanssa omaa tanssikoulua.

Johanna Virtanen oli mukana myös tyttöbändi Veenuksessa 90-luvun loppupuolella. Bändi teki yhden pitkäsoittolevyn, jolta suhteellisen ahkerassa radiosoitossa oli single Ake, Make, Pera ja mä. Bändin taival ei kuitenkaan ollut kovinkaan pitkä. 2000-luvun puolella Johannaa on nähty muun muassa mainostyössä, esimerkiksi Hesburgerin mainoksessa.

Isabella Virtanen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natasha Isabella Virtanen, joka tunnetaan myös nimellä 'Bella' (s. 1983) osallistui Tenavatähti-kilpailuun vuonna 1993 sisarensa Johannan edellisvuotisen menestyksen innoittamana. Kilpailukappaleenaan hän esitti Juhani Rasinkankaan säveltämän ja Pauli Ylitalon sanoittaman kappaleen On niin monta makua. Finaalissa toisen kierroksen kappaleena oli Mika Toivasen ja Ilkka Vainion Mä vielä aikuistun. Ennen Tenavatähteä Isabella oli kilpaillut Salon lastenlaulukilpailussa vuonna 1992. Soololevyä hän ei koskaan tehnyt, vaikka esiintyikin ahkerasti. Johannan kanssa he tekivät myös yhteisesiintymisiä, joilla esittivät muun muassa Johanna Virtasen levytyskappaleita albumilta Rakkauden pallomeri. Virtasen sisarukset ovat vetäneet myös omaa tanssikoulua. Nykyään Isabella Virtanen työskentelee liikunnanopettajana.[8]

Myös vanhempana esiintymistä jatkaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenavatähti-finalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Daralee - Onks Tiina kotona
  2. Satu Itkonen - Tangoprinsessa
  3. Leif Lindgren - Liljankukka
  • Ulla-Sofia Jalagin - Tyttö tuollainen
  • Janne Koivunen - Ystävän laulu
  • Timo Turunen - Minä olen muistanut (yleisön suosikki)

1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Christopher Romberg - Sköna människor
  2. Laura Kemppinen - Lassen koira
  3. Nadja Lindeman - Kesäyö

1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Antti Pääkkönen - Vanha holvikirkko
  2. Ella Lahtinen - Lounatuulen laulu
  3. Reetta Jakkula - Sinisiä punaisia ruusunkukkia (yleisön suosikki)
  • Elina Kurola - Tyttö Pohjanmaalta
  • Anne Rasmus - Saamen neito (Guoktelogiovcci)
  • Henna-Riika Ruotsalainen - Daa-da daa-da
  • Juha Valkama - Kauan
  • Johanna Virtanen - Molto presto

1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuomas Iso-Ahola - Lännen lokari (yleisön suosikki)
  2. Jenni Laurell - Laulu kahdesta pennistä
  3. Katja Hirvonen - Naura kun sua naurattaa
  • Antti Kivistö - Blue Suede Shoes
  • Riikka Kuusela - Isoäidin äiti
  • Krista Pylkkö - What about Tomorrow's Children
  • Juha Roms - Rakkauden väriloisto
  • Isabella Virtanen - On niin monta makua

1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konsta Hietanen - Daa-da daa-da (yleisön suosikki)
  2. Toni Yli-Hirvelä - Aivan mua naurattaa
  3. Anu Salminen - Poika tuo
  • Tuija Alatalo - Tunnen että ihastun
  • Lauri Kaivosoja - Apinaorkesteri
  • Maruska Lindeman - Pienen mökin tyttö
  • Jenny Löv - Främling
  • Kimmo Riikonen - Juokse sinä humma

1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Annika Siltaniemi - Hienohelma
  2. Juho Vornanen - Poika ja varsa (yleisön suosikki)
  3. Antero Lindgren - Ruhtinaan viulu
  • Rene Haavisto - Tuuliviiri
  • Ida-Kaisa Leivonniemi - Isi tuulettaa
  • Ulla Lindström - Skeittaaja
  • Petra Lisitsin - Ruskie neitsyt, valgie neitsyt
  • Markus Määttänen - Olet kohtaloni

Oheistuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka vuosi julkaistiin Tenavatähti-kokoelmalevy, jolle valittiin parhaita esityksiä finalistien, semifinalistien sekä alkukilpailijoiden joukosta. Vuosilta 1990-1994 löytyvät myös nuottikirjat lasten kilpailulauluista. Vuodesta 1991 tehtiin oheismateriaalina myyntiin VHS-tallenne, jolta löytyvät samat esitykset kuin kokoelmalevyltä. Tenavatähtiä kuullaan myös jouluäänitteellä Tenavatähtien joulu. Tällä levyllä laulaa joukko finalisteja ja semifinalisteja vuosilta -90 ja -91. Äänitteellä esiintyy myös kilpailun isän Seppo Hovin poika Ville, joka ei varsinaisiin kisoihin koskaan osallistunut.[3]

Tenavatähti-kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenavatähtien soololevyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leif Lindgren - Leif Lindgren 1990
  • Leif Lindgren - Sydänyö, sydänyö 1992
  • Satu Itkonen - Satu Itkonen 1991
  • Janne Koivunen - Paratiisi 1991
  • Timo Turunen - Pieni ystäväin 1991
  • Timo Turunen - Timppa 1992
  • Timo Turunen - Pieni ihminen 1994
  • Nadja Lindeman - Nadja 1991
  • Katja Lindgren (vinyyli-single) 1991
  • Matias Sassali - Matias Sassali 1991
  • Christopher Romberg - Stanna hos mig 1992
  • Johanna Virtanen - Johanna (vinyyli-single) 1991
  • Johanna Virtanen - Rakkauden pallomeri 1993
  • Ella Lahtinen - Monen monta mukavaa 1992
  • Ella Lahtinen - Ilostiikkaa 1994
  • Ella Lahtinen & Sara Lahtinen - Joulu sädehtii 1995
  • Ella Lahtinen - Tuulee 1999
  • Antti Pääkkönen - Hymy auttaa 1993
  • Antti Pääkkönen - Auringonlaskun katu 1999
  • Reetta Jakkula - Meille käy kaikille häijysti 1994
  • Tuomas Iso-Ahola - Lännen lokari 1993
  • Jenni Laurell - Tähti Raumalta 1994
  • Konsta Hietanen - Kone 1994
  • Kimmo Riikonen - Hummani hei! 1995
  • Anu Salminen - Salainen ihailija 1995
  • Jenny Löv - Jenny Löv 1996
  • Markus Määttänen - Suomi sydämessä 1995
  • Juho Vornanen - Poika ja varsa 1996
  • Rene Haavisto - Elämän värit 1997

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]