Teknologinen singulariteetti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Teknologinen singulariteetti tarkoittaa tulevaisuudentutkimuksessa hypoteesiä, jossa yli-inhimillinen tekoäly kiihdyttää ihmiskunnan teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettiä edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta. Ilmiön nimitys on analogia, joka viittaa modernin fysiikan sääntöjen kaatumiseen lähellä mustan aukon singulariteettia.

Useimmat tulevaisuudentutkijat arvioivat singulariteetin tapahtuvan aikaisintaan 2030-luvulla, mutta arviot ovat kiistanalaisia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsitteestä puhuttiin jo 1950-luvulla, mutta se tuli yleiseen tietoisuuteen vasta 1980-luvulla matemaatikko ja tieteiskirjailija Vernor Vingen myötä.

Teknologisen singulariteetin ajankohdasta on tehty useita erilaisia ennusteita, jotka vaihtelevat vuodesta 2007 (Dan Clemens 1996) vuoteen 2017 (Terence McKenna 1996), ja siitä vuosikymmeniä tai vuosisatoja eteenpäin. Yleisin tarjottu ajanjakso on noin 2030-luvulta eteenpäin.

Yksityiskohtaisemmin määriteltynä teknologisella singulariteetilla voidaan viitata ihmistä korkeamman älyn (tehostetun ihmisälyn tai tekoälyn) syntymiseen, ja siitä seuraavaan pikaiseen kehitykseen, koska tällöin esimerkiksi itseään kehittävä tekoäly voi nostaa omaa älykkyyttään sitä mukaa mitä älykkäämmäksi se tulee.

Singularitarianismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singularitarianismi on moraalifilosofia, jonka mukaan turvallisen teknologisen singulariteetin käynnistäminen on mahdollista ja toivottavaa. Alun perin termin ”singularitarianisti” määritteli Mark Plus vuonna 1991 tarkoittamaan ”singulariteettiin uskovaa”, mutta myöhemmin termi on määritelty uudelleen tarkoittamaan ”singulariteettiaktivistia” eli ihmistä, joka näkee singulariteetin rakennusprojektina ja toimii tavoilla, joiden arvelee edistävän turvallisen ja ihmisystävällisenlähde? supertekoälyn rakentamista.

Ajatuksen kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologi Steven Pinkerin mukaan singulariteetin tapahtumiseen ei ole pienintäkään syytä uskoa. Hänen mukaansa pelkästään se, että voimme kuvitella jonkin tulevaisuuden vision, ei tarkoita, että se olisi todennäköinen tai edes mahdollinen, sillä lukuisat tulevaisuudenvisiot ovat jääneet toteutumatta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tech Luminaries Address Singularity IEEE. Viitattu 10.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]