Suomi-konepistooli
Sivulta puuttuu | Suomi-konepistooli | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | massasulkutoiminen konepistooli |
| Valmistaja | Tikkakoski Oy |
| Valmistusmaa |  Suomi |
| Valmistusvuodet | 1931–1953 |
| Tekniset tiedot | |
| Kaliiperi(t) | 9 x 19 mm |
| Aseen pituus | 870 mm |
| Piipun pituus | 314 mm |
| Ammuksen lähtönopeus | 380 - 400 m/s |
| Tulinopeus (laukausta/min) | 750 - 900 |
Suomi-konepistooli on Aimo J. Lahden suunnittelema massasulkutoiminen konepistooli, jota Tikkakoski Oy valmisti vuosina 1931–1953 kaikkiaan noin 80 000 kappaletta[1]. Lahti suunnitteli aseen ensimmäisen mallin Bergmann MP18 -konepistoolin pohjalta vuonna 1922. Asetta valmistettiin lisenssillä myös Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä.[1]
Suomi-konepistoolia on sanottu yhdeksi parhaista toisen maailmansodan aikaisista konepistooleista. Ase oli Puolustusvoimien käytössä vuodesta 1931 aina rynnäkkökiväärien yleistymiseen saakka. Jakovahvuuksissa ase oli vielä 1990-luvulle asti[1], ja varastoissa jopa vuoteen 2007. Keksintösäätiö on määritellyt Suomi-konepistoolin erääksi merkittävimmistä suomalaiskeksinnöistä.
Suomi-konepistoolin sveitsiläistä MP43/44-lisenssiversiota käyttivät muun muassa saksalaiset Waffen-SS -joukot kukistaessaan Varsovan kansannousua.[2] Tuntematon määrä aseita oli käytössä myös Israelin sodassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniset tiedot
9 mm KP/-31 (I)
- Aseen massa ilman lipasta: 4,6 kg
- Kokonaispituus: 870 mm
- Piipun pituus: 314 mm
- Luodin lähtönopeus: 380 - 400 m/s
- Tulinopeus: 750 - 900 + ls/min
9 mm KP/-31 SJR (II)
- Aseen massa ilman lipasta: 4,9 kg
- Kokonaispituus: 925 mm
- Suujarrulla varustettu malli, muut ominaisuudet kuin perusmallissa.
9 mm KP-31 "KORSU"
- Aseen massa ilman lipasta: 4,35 kg
- Kokonaispituus: 745 mm
- Lopullinen malli pitkällä vaipalla.
- "Lytistetty" piipun pää.
9 mm KP/-31 "TANKKI"
- Kokonaispituus: 610 mm. (Varsinaisen aseen pituus, jota jotkin vaippamallit saattoivat lisätä. Myös ase-kokonaisuuden paino riippui vaippamallin painosta. Joissakin vaipoissa oli integroitu panssarikalotti eli "pallo-maski", ja vaippa katsottiin ps-ajoneuvon, eikä sen "apuaseen" osaksi).
Lippaiden massat (tyhjänä/täytenä)
- Rumpu m/-31 40 ptr. 1000 g / 1500 g
- Rumpu m/-37 70 ptr. 1030 g / 1900 g
- Tanko m/-31 20 ptr. 200 g / 450 g
- Tanko "ruumisarkku" 50 ptr. 390 g / 1015 g
- Tanko m/-54/-55 36 ptr. 400 g / 850 g
Tiedot pohjautuvat lippaiden yllä lueteltuihin nimellistilavuuksiin ja patruunan painoon 12,5 grammaa.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lahti, Aimo 1970. Asesuunnittelijana Suomessa / Haastatellut ja koonnut Maire Vaajakallio Jyväskylä : Gummerus
- Aimo Lahti, asesuunnittelun suuri suomalainen / täydentänyt, ajanmukaistanut ja toimittanut Markku Palokangas Maire Vaajakallion tekemien haastattelujen pohjalta ; [English summaries: John E. O. Screen]; Oulu : Ase-lehti, 2000 (edellisen ajantasaistettu laitos)
- Hyytinen, Timo & Harri 2003. Suomi-konepistoolin tarina : näin syntyi maailman paras ase ja näin sitä käyttivät maailman parhaat taistelijat.[Jyväskylä] : Arma Fennica
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Gunwritersin Suomi-konepistoolin historia
- Jaeger Platoon: Finnish army 1918-1945
- Jouni Peltola, Suomi-konepistoolin historiaa
- YLE Elävä arkisto: Suomi-konepistooli
- Jyri Ylönen : "...Mutta kaiken yli tikkasi Rokan konepistooli niin kuin ompelukone" : Oy Tikkakoski Ab:n Suomi-konepistoolituotanto talvi- ja jatkosodan aikana, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos 1997
