Massasulku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yksinkertaisen massasulkuisen pistoolin toimintamekanismi

Massasulku on konepistooleissa ja pistooleissa, jonkin verran myös muissa aseissa (useimmin itselataavissa pienoiskivääreissä), käytettävä lukon sulkumekanismi.

Lukkolaitteen sulkumekanismin tarkoitus on sulkea patruuna aseen patruunapesään, kunnes ammuttu luoti on jättänyt piipun ja paine piipussa on alentunut niin, että lukko voidaan avata tai antaa avautua turvallisesti.

Hidastamattoman massasulun toiminta perustuu nimensä mukaan lukon painoon, eikä lukko ole mekaanisesti kiinnitettynä piippuun laukauksen missään vaiheessa, vaan saa vapaasti peräytyä ammuksen lauettua ja ruutikaasujen työntäessä hylsyä taaksepäin.

Sekä luotiin että hylsyyn vaikuttava paine ja sen aikaansaama liikemäärä on sama. Koska massalukko on kuitenkin kymmeniä kertoja luotia painavampi (tav. 200–500 g, luoti esimerkiksi 10 g) ja sen liikettä vastustaa palautusjousen kuormitus sekä hylsyn kitka patruunapesän seinämään, on hylsyn taaksepäin työntämän massalukon nopeus painon suhteessa pienempi kuin luodin nopeus. Jos esimerkiksi 10 g:n painoisen luodin lähtönopeus on 300 m/s, 300 g:n painoisen massalukon nopeus on siis 10 m/s. Tuo nopeusero takaa, että lukko ei ehdi avautua (hylsynsuu ei yllä piipun ulkopuolelle) ennen kuin luoti on jättänyt piipun. 40 cm:n mittaisesta piipusta edellisillä arvoilla ammuttuna lukko olisi ehtinyt liikkua taakse noin 1,3 cm. Jos kyseessä olisi esimerkiksi 9×18 mm Makarov-patruuna tai pienitehoinen 9×19 mm Parabellum, sen hylsynsuu ei yltäisi patruunapesästä ulos, eikä korkeapaineisia ruutikaasuja siis purkautuisi taaksepäin.

Massasulkulukot on rakennettu toimimaan joko suljetusta tai avoimesta lukosta. Jälkimmäinen tarkoittaa, että lukko on virekynnyksen varassa taka-asennossa, eikä patruunaa ole pesässä ennen kuin lukko syöksyy jousikuormitteisesti eteenpäin liipaisinta painettaessa. Tällä tekniikalla on haittanaan eteenpäin syöksyvän painavan lukon aiheuttama heilahdus, joka vaikuttaa osumatarkkuuteen. Avoin lukko on myös altis lialle.

Etuina on rakenteen yksinkertaisuus ja se, että piippu jäähtyy sarjatuliaseessa paremmin lukon ollessa avoin. Avoimen lukon tekniikassa ei ole sitä uhkaa, että kuumaan pesään viety patruuna syttyisi itsestään.

Hidastamattoman massasulun yhteydessä käytetään suorakaulaisia hylsyjä, sillä kartiokkaan hylsyn vähänkin peräytyessä syntyy vaarallisia ja ammuksen tehoa vieviä kaasun ohivuotoja. Myöskään kovin suuritehoiset patruunat eivät tule kysymykseen, sillä massalukon paino ja liike-energia nousee tehon noustessa.

Myös massasulkuaseet voidaan varustaa äänenvaimentimella.

Suomessa tunnetuin massalukkoase on Suomi-konepistooli.

Muita käsiaseiden sulkutyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut sulkunokalla varustetut lukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein puhutaan virheellisesti esimerkiksi kaasumäntälukosta tms. On kuitenkin huomattava erottaa toisistaan viritysliikkeen toimintatapa ja sulkulaite. Kaasumäntätoimisessa aseessa voi olla esimerkiksi pulttilukon näköinen ja paljolti sen tapaan toimiva sulkulaite, jota käytetään käsivoimien sijasta ruutikaasun paineen avulla. Kaasumäntäkäyttö (tms.) voidaan periaatteessa yhdistää useisiin erilaisiin sulkumekanismeihin.