Rekyyli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aseen rekyyliä. Rekyyli tarkoittaa myös osakemarkkinoiden hintavaihtelua.
Rekyyli saa ampujan käden heilahtamaan taaksepäin Smith & Wesson Model 500 revolverilla ammuttaessa.

Rekyyli on aseen laukaisusta syntyvä luodin liikesuunnan suhteen vastakkaissuuntainen liike, jonka liikemäärä on yhtä suuri kuin luodin tai vastaavan projektiilin saama liikemäärä. Rekyyli muodostuu luodin piippuvaiheen kiihdytyksestä sekä ruutikaasuista, jotka purkautuvat suurella paineella ja nopeudella ulos piipusta luodin perässä, ja itselataavissa aseissa lisäksi lukon liikkeestä.

Rekyyliä kutsutaan puhekielessä ”potkuksi”. Puhutaan siis ”paljonko ase potkaisee.”

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekyyli vaikeuttaa aseen hallitsemista sarjatulella ja hidastaa kertalaukausaseessakin aseen uudelleensuuntaamista. Rekyyli saattaa aiheuttaa myös laukaisupelkoa (puhekielessä ja harrasteslangissa usein rekyylikammo), mustelmia olkapäähän jos tukki eli aseen perä on huonosti asetettu olkapäälle tai mustelmia silmäkulmaan liian taakse kiinnitetyn tähtäinkiikarin osuessa ampujaan. Rekyyli muodostaa voimakkaan aseeseen kohdistuvan rasituksen ja etenkin suurilla laukausmäärillä voi johtaa aseen tukin ja kiinnitysosien rikkoutumiseen. Rasitus on erittäin kova ns. safarikivääreissä, jotka alkavat 375 H & H Magnumista ylöspäin. Pienempikaliiperiset kiväärit kestävät suuriakin laukaisumääriä vahingoittumatta. Usein aseen valmistaja on ottanut rekyylin vaikutuksen aseen rakenteessa huomioon ja lisännyt tarvittavia kiinnityspultteja tukkiin.

Tykkikaliiperin aseissa rekyyli saattaa aiheuttaa sen, että ase on suunnattava uudelleen jokaisen laukauksen jälkeen.

Vaimennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raketinheittimen rekyyli suuntautuu taaksepäin.

Aseiden rekyyliä on yritetty poistaa tai vähentää erilaisilla apulaitteilla, kuten tavallisimmin suujarrulla tai aseen tukin ja ampujan väliin sijoitettavalla, yleensä kumisella iskunvaimentimella. Suujarrulla pyritään muuttamaan ruutikaasujen suuntaa ja täten vähentämään taakse- tai ylöspäin suuntautuvaa rekyyliä. Erilaisia elohopeatäytteisiä, massan hitauteen perustuvia tukkiin sijoitettavia vaimentajia on yleisesti saatavilla. Rekyyliä, mukaan lukien piipunsuun nouseminen, on pyritty vaimentamaan myös kaasutoimisesti vastamassoin ammuksen ruutikaasujen painetta hyväksi käyttäen. Jatimaticin vaimennusmekanismi ei poista rekyyliä mutta estää piipunsuun nousemisen ammuttaessa.

Tavallisimmin rekyyliä vaimennetaan sallimalla aseelle suurempi omapaino kuin sen toiminnallisuus tai lujuus muutoin vaatisi.

Kaikissa tuliaseissa ei ole rekyyliä: esimerkiksi sinko voi olla rekyylitön. Myös rakettiammusta käyttäviä käsiaseita on valmistettu ja tuotu Suomeenkin pieniä määriä. Pienoiskivääreissä on pienehkö rekyyli ja esimerkiksi ilmakivääreissä se on käytännössä olematon.

Inertialukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsiaseen rekyyliä käytetään hyväksi niin kutsutussa inertialukossa. Jotkin asevalmistajat tuottavat toimintavarmoja inertiatoimisia aseita. Inertialukkoisen aseen lukossa on ”vapaa” massa, joka jää paikoilleen massan hitauden ansiosta ampumisen rekyylivaiheen aikana. Kun ase liikkuu rekyylistä nopeasti taaksepäin mutta vapaa massa ei, massan ja aseen väliin sijoitettu vahva mutta lyhyt kierrejousi jännittyy. Rekyyli-iskun loputtua jousi sinkauttaa massan taaksepäin, jonka seurauksena lukko avautuu, hylsy poistuu ja uusi patruuna syöttyy pesään. Jos inertiatoiminen ase tuetaan liikkumattomaksi, se laukeaa, mutta ei lataa uudelleen (koska ei pääse liikkumaan).

Rekyylitoimiset itselataavat aseet lataavat uuden panoksen pesään rekyylin voimalla. Menetelmä on yleinen pistooleissa, itselataavat kiväärit ovat useammin kaasutoimisia, ts. käyttävät latausmekanismin toimintaan ruutikaasujen painetta.