Sillivalas

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sillivalas
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hetulavalaat Mysticeti
Heimo: Uurteisvalaat Balaenopteridae
Suku: Balaenoptera
Laji: physalus
Kaksiosainen nimi
Balaenoptera physalus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
  Sillivalas Wikispeciesissä

  Sillivalas Commonsissa

Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden alaheimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella. Sillivalaiden keskipituus on 18–22 metriä, pisimmät sillivalaat voivat olla 27-metrisiä. Sillivalaan paino on yleensä 30–75 tonnia[2]. Sillivalas on suurin koskaan elänyt eläinlaji sinivalaan jälkeen (pituudeltaan; painossa se jää jälkeen myös grönlanninvalaasta). Sillivalaat voivat elää jopa 114-vuotiaiksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö

Sillivalas on helposti tunnettavissa pystystä, sirppimäisestä selkäevästään, joka kasvaa enintään 60 cm:n pituiseksi. Rintäevät ovat suhteellisen pienet, litteät ja niiden pituus on vain yhdeksäsosa ruumiin kokonaispituudesta. Sillivalaan väritys on hyvin luonteenomainen, selkäpuolella vaaleanharmaa ja vatsapuolella puhtaan valkoinen, mutta merkillisintä on että väritys on jakautunut eri lailla ruumiin eri puolille. Vasen alaleuka samoin kuin suurimmaksi osaksi pään ja harteiden vasen puolisko on väritön mutta oikea alaleuka on harmaa. Sama ilmiö näkyy suuontelon sisällä: kielen vasen puolisko ja saman puolen hetulat ovat värittömiä.[3]

[muokkaa] Lisääntyminen

Sillivalaat siirtyvät loppusyksystä tai talvella lisääntymisalueelleen parittelemaan. Vuoden kuluttua naaras synnyttää yhden noin 1800 kilon painoisen poikasen, ja emo imettää sitä puolisen vuotta. Se ruiskuttaa maitoa poikasen suuhun maitorauhasta ympäröivän vahvan lihaksen avulla. Vieroituksen jälkeen naaraan lisääntymistoiminnot pysähtyvät ja käyvät lepovaiheeseen ½–1½ vuodeksi. Sillivalas tulee sukukypsäksi 6–11 vuoden ikäisenä.[4]

[muokkaa] Ravinto

Sillivalas syö muun muassa sillejä, krillejä ja kalmareita. Ainakin pohjoisen pallonpuoliskon sillivalaat näyttävät syövän sekä kaloja että planktonäyriäisiä. Nimensä mukaisesti ne ahmivat varsinkin sillejä, pikkuturskia ja nuoria koljia. Eteläisessä jäämeressä sillivalaat taas näyttävät syövän yksinomaan pikkuäyriäisiä.[3]

[muokkaa] Levinneisyys

Sini - ja sillivalaat ovat levinneet kaikkiin maailman meriin.[3]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Balaenoptera physalus IUCN Red List. 2008. IUCN. (englanniksi)
  2. http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/lajit.html#Sillivalas
  3. 3,0 3,1 3,2 Vallardi, Edizioni: Suuri Eläinkirja, Nisäkkäät, s. 407. Italia: WSOY, 1965. Suomi
  4. http://valas.fi.infoax.com/fi/Sillivalas
Sillivalas färsaarelaisessa postimerkissä (2001)


Tämä valaisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Henkilökohtaiset työkalut