Sarkoidoosi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sarkoidoosi on sairaus, jossa ihmiseen muodostuu granuloomia, pieniä tulehdussolukertymiä. Käytännössä sairaus voi pesiä missä tahansa elimessä.

Sarkoidoosin syyt ovat huonosti tunnetut. Sairauden oireet riippuvat granuloomien sijainnista, ja mahdollisia yleisoireita ovat muun muassa kuumeilu ja väsymys. Usein sairaus kohdistuu keuhkoihin tai imusolmukkeisiin.

Sarkoidoosi voi alkaa äkillisesti tai vähitellen. Pääosa potilaista paranee ilman erityisiä hoitotoimenpiteitä, mutta joillakin sairaus voi kroonistua. Hoitamattomana hitaasti etenevä tauti voi vaurioittaa elimiä pysyvästi. Vaikeaa sarkoidoosia saatetaan hoitaa kortikosteroidilla.

Siinä vaiheessa kun sarkoidoosi todetaan, potilaista peräti 30–50 prosenttia on oireettomia.[1] Yleensä sarkoidoosi on tehokkaasti hoidettavissa lääkkeillä; joissakin tapauksissa se on parantunut ilman lääkitystäkin. Keuhkosarkoidoosi saattaa oireilla muun muassa pitkittyneenä yskänä ja hengenahdistuksena. Neurosarkoidoosi on harvinainen ja hengenvaarallinen sairaus, jossa granuloomat voivat vaikuttaa keskushermoston toimintaan. Myös sydänsarkoidoosissa ennuste on yhä heikko.

Suomessa sarkoidoosia hoidetaan kortikosteroideilla (prednisoloni) sekä sytostaateilla (metotreksaatti). Lisälääkityksenä on monesti luunsuoja-, vatsansuoja- ja kipulääkitys.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.