Positroniemissiotomografia
Positroniemissiotomografia eli PET-kuvaus on isotooppilääketieteen alaan kuuluva kuvantamismenetelmä, jossa käytetään lyhytikäisiä radioisotooppeja. Radioaktiivinen aine koostuu positroneja lähettävistä radionuklideista. Kun vapautuvat positronit törmäävät elimistön elektroneihin (tapahtuu annihilaatio), ne vapauttavat gammasäteilyä, joka pystytään havaitsemaan kehon ulkopuolelta.
Radioaktiivinen aine annetaan kuvattavalle henkilölle laskimon tai keuhkojen kautta, jonka jälkeen vartalo kuvataan erikoiskameralla. Tietokoneella muodostetaan kolmiulotteinen kuva radioaktiivisen aineen jakaantumisesta elimistössä. Kuvauksessa käytettävät radionuklidit ovat isotooppeja, joiden puoliintumisaika on lyhyt:
[muokkaa] Käyttö
PET-kuvausta käytetään muun muassa syöpätautien alalla, kun etsitään elimistössä olevaa syöpää tai sen lähettämiä etäpesäkkeitä. Kuvauksessa annetaan potilaalle radioaktiivisella aineella leimattua glukoosin kaltaista ainetta, joka hakeutuu runsaasti glukoosia käyttäviin soluihin ja elimiin, kuten aivoihin, maksaan ja syöpäkasvaimiin. Hajotessaan aine alkaa tuottamaan ympäristöönsä positroneja jotka törmäilevät elimistön elektroneihin. Törmäyksen tapahtuessa törmäyskohdasta lähtee kaksi gammakvanttia eri suuntiin. Nämä voidaan tallentaa gammakameraan jolloin säteilyn lähde voidaan tunnistaa ja samalla tutkittava elin.
PET kuvasta käytetään myös yhdessä tietokonetomografian kanssa jolla voidaan tarkantaa sairastunut kohta elimessä. PET-kuvauksen etu on että sillä voidaan havaita sairaus jo aikaisessakin vaiheessa.
Koska kuvauksessa käytetään fluorin 18F-isotooppia, siitä käytetään termiä FDG-PET-kuvaus (lyhenne termistä fluorodeoksiglukoosi).
PET-kuvaus on käytössä neurologiassa, jossa sillä mitataan aivojen toiminnan aktiivisuutta. Kuvaus perustuu siihen, että aivojen aktiivisten osien verenkierto ja glukoosin käyttö kasvavat.
[muokkaa] Lähteet
Fysiikan Maailma ISBN osa6: 978-82-535-3053-6
Sivulta puuttuu