Saavuttamisen ideologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saavuttamisen ideologialla tarkoitetaan uskomusta, jonka mukaan yksilö saavuttaa sosiaalisesti määritellyn menestyksen kovalla työnteolla ja koulutuksella. Tämän näkökulman mukaan tekijät kuten sukupuoli, rotu/etnisyys, taloudellinen tausta, sosiaaliset verkostot tai asuinalue/maantieteellinen sijainti ovat toissijaisia kovan työnteon ja koulutuksen rinnalla tai ovat ylipäänsä merkityksettömiä menestyksen tavoittelussa.

Saavuttamisen ideologian tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sandra L. Barnes ehdotti vuonna 2002, että yhdysvaltalaiseen saavuttamisen ideologiaan uskovat ihmiset syyttävät todennäköisesti yksilöiden asenteita ja moraalisia eroja huonosta menestyksestä. Tutkimuksessaan Barnes osoitti, että saavuttamisen ideologiasta eniten hyötyvät (esimerkiksi valkoihoiset miehet paremmilla asuinalueilla) omaksuvat sen todennäköisimmin. Afroamerikkalaiset uskovat valkoihoisia todennäköisemmin, että rotu auttaa joitakin saavuttamaan menestystä, ja suurempituloiset uskovat todennäköisemmin, että vahvat sosiaaliset verkostot ovat merkityksettömiä suhteessa menestykseen. Kaikki vastaajaryhmät uskoivat kuitenkin, että koulutus ja kova työnteko ovat tärkeimpiä menestyksen tekijöitä. Barnes väittää, että menestys saavutetaan parhaiten, kun saavuttamiseen tähtäävä asenne yhdistetään todelliseen kykyyn saavuttaa yksilöllisiä tavoitteita. Vaikka valtaosalla ihmisistä olisi oikea asenne, rakenteelliset tekijät voivat estää heidän menestymistään.[1]

Ideologian kannattamisen tai hylkäämisen syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jay MacLeod tutki kahta matalan tulotason asuinalueiden poikien ryhmää kirjaansa Ain't No Makin' It varten. "Hallway Hangers" -ryhmä, joka koostui enimmäkseen valkoihoisista pojista, ei hyväksynyt amerikkalaista saavuttamisen ideologiaa. MacLeod päätteli, että tämä johtuu useista tekijöistä. Poikien vanhemmat halusivat lastensa menestyvän, mutta varoivat kannustamasta toiveajatteluun, koska he eivät halunneet tuottaa lapsilleen pettymystä.

Seurauksena oli, että taustaltaan matalan tulotason opiskelijat menestyvät huonosti kasvaessaan aikuisiksi. Niinpä myös vanhempiin saattaa vaikuttaa alisuoriutumisen ympäristö, jota he pahentavat suhteessa lapsiinsa. "Hallway Hangers" -ryhmä vanhempineen eivät usko saavuttamisen ideologiaan, koska he eivät näe kovan työnteon mukanaan tuomaa menestystä tulevaisuudessa huolimatta alisuoriutumisen ympäristöstä. Lisäksi saavuttamisen ideologian hyväksyminen tarkoittaisi, että poikien vanhemmat, jotka eivät ole "menestyneet", ovat laiskoja tai tyhmiä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Barnes, Sandra L. “Achievement or Ascription Ideology?: An Analysis of Attitudes about Future Success for Residents in Poor Urban Neighborhoods.” Sociological Focus. 35.2 (2002): 207-225.
  2. McLeod, Jay. Ain’t No Makin' It. Boulder, Colorado: Westview Press, Inc., 2004. (s. 114, 128-129)