Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta (lyh. uy) on Suomen laissa erillinen yhteisömuoto (muita ovat muun muassa osuuskunta ja osakeyhtiö). Se muistuttaa rekisteröityä yhdistystä. Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta on julkisoikeudellinen oikeushenkilö.

Uskonnollisen ryhmän ei ole pakko rekisteröityä yhdyskunnaksi, vaan ryhmä voi toimia täysin rekisteröitymättä (joskin esimerkiksi jo pankkitilin avaaminen on tällöin vaikeaa), järjestäytyä yhdistykseksi tai oikeudellinen taustayhteisö voi olla Pelastusarmeijan tapaan säätiö.

Rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista säädetty uskonnonvapauslaissa.[1] Yhdyskunnan ja yhdistyksen eroista osa seuraa suoraan uskonnonvapauslaista. Toisaalta erillinen oikeushenkilön muoto mahdollistaa muissa säädöksissä helpon erottelun, jonka ansiosta uskontokuntia voidaan yhdistyksiin nähden helposti syrjiä tai suosia. Uskonnonvapauslaissa on säännökset yhdyskunnan perustamisesta, rekisteröinnistä ja yhdyskuntajärjestyksestä[2], ja osa pykälistä koskee kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia eli rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien lisäksi Suomen evankelisluterilaista kirkkoa ja Suomen ortodoksista kirkkokuntaa,[3] joiden erityisasema perustuu erityiseen kirkkolainsäädäntöön. Muun muassa uskonnonvapauslain säännökset uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä ja siitä eroamisesta koskevat myös mainittuja kirkkokuntia, joskin näihin liittymiselle on säädetty lisäehtoja myös kirkkolainsäädännössä.

Yhdyskunnan jäseninä voi olla vain yksityishenkilöitä, kun yhdistys voi koostua esimerkiksi yhtiöistä. Yhdyskunnan hallinnon ei tarvitse olla demokraattista: hallitukseksi riittää yksi henkilö kun yhdistyksessä tarvitaan kolme eikä hallitusta tarvitse valita vaaleilla. Yhdyskunnan perustamiseen tarvitaan 20 henkeä, yhdistyksen perustamiseen 3.

Pelkästään nimellisiä eroja ovat vaadittu uskontunnustus, joka vastaa yhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälää ja "yhdyskuntajärjestys" joka on käytännössä sama kuin yhdistyksen säännöt. Yhdyskunnilla on joitakin etuja yhdistyksiin nähden, muun muassa varainsiirtoveroa ei tarvitse yhdyskunnan maksaa. Yhdyskunnat voivat anoa vihkimisoikeutta, yhdistykset (esimerkiksi uskonnottomia katsomuksia edustavat Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijain liitto) eivät voi. Lisäksi uskonnollinen yhdyskunta voi hankkia viiniä ehtoolliskäyttöön verottomasti.[4]

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys on väestötieto ja se merkitään väestötietojärjestelmään. Vanhemmat voivat liittää alle 12-vuotiaan uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi. 12 vuotta täyttäneen liittäminen tai erottaminen vaatii myös hänen oman suostumuksensa. 15 vuotta täyttänyt taas voi itse erota tai liittyä vanhempien suostumuksella. Liittyminen tapahtuu ilmoittamalla ko. yhdyskunnalle, joka voi valita jäsenensä. Eroamisesta voi ilmoittaa kirjallisesti myös maistraatille.[5]

Yhdyskuntia on saanut perustaa vapaasti vuodesta 1923 alkaen, tätä ennen vuodesta 1889 vain sellaisia jotka "seisovat muun protestanttisen kuin evankelis-lutherilaisen uskonopin kannalla". Vuoden 2003 lainmuutos lähensi yhdyskuntia yhdistyksiin ja muun muassa poisti yhdyskunnilta rajoituksen omistaa ilman erillislupaa muuta kiinteistöä kuin kirkon, hautausmaan ja vastaavaa omaan toimintaan käytettyä tilaa. 1. elokuuta 2006 saakka kukaan ei saanut kuulua samaan aikaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Samalla hetkellä astui voimaan myös kirjanpitovelvollisuus yhdyskunnille, samalla tavoin kuin yhdistyksillä oli jo aiemmin.

Uskonnollisia yhdyskuntia on virallisesti noin 50. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi suomenkieliset baptistit ja ruotsinkieliset baptistit ovat muodollisesti omia yhteisöjään, ja Turun ja Helsingin juutalaisseurakunnat virallisesti erillisiä; toisaalta muun muassa Jehovan todistajat on virallisesti yksi yhdyskunta, joka on sisäisesti jakautunut seurakuntiin. Suurimmat yhdyskunnat (evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta) ovat Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko ja Katolinen kirkko Suomessa. Helluntailiike on toiminut yhdistyksinä, mutta on nyt siirtymässä yhdyskunnaksi. Jos tarpeeksi monet yhdistysseurakunnat siirtyvät yhdyskuntaan, tulee Suomen Helluntaikirkosta Suomen suurin yhdyskunta.

Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Muun muassa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.[6] Lainsäädännössä ei tarvita erillistä rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan käsitettä. Sen sijaan uskontokunnat voivat järjestäytyä tavallisiksi yhdistyksiksi.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uskonnonvapauslaki 2003/453
  2. Uskonnonvapauslaki 2003/453 2 luku
  3. Uskonnonvapauslaki 2003/453 2 §
  4. Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta 1471/94, 8 §
  5. Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453, 3, 4 §
  6. Vapaa-ajattelijain liitto ry 2009. Tampere: Uskomaton.fi. Viitattu 29.6.2009.
  7. Lausunto uskonnonvapauskomitean välimietinnöstä 20.10.1999. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 29.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]