Red Bull Air Race World Championship -kausi 2016

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Red Bull Air Race World Championship -kausi 2016
Järjestäjä Red Bull
Järjestyksessä oleva kausi 11.
Kilpailuja 8
Kuljettajia 15 (Master Class)
8 (Challenger Class)
Kuljettajien mestari Saksa Matthias Dolderer
← 2015 2017 →

Red Bull Air Race World Championship -kausi 2016 oli Red Bull Air Race World Championship -sarjan 11. kausi. Kauden kahdeksasta kilpailusta ensimmäinen järjestettiin Abu Dhabissa 11.–12. maaliskuuta. Kauden viimeinen kilpailu Las Vegasissa 15.–16. lokakuuta jouduttiin perumaan kovan tuulen vuoksi. Master Class -luokan mestaruuden voitti saksalainen Matthias Dolderer ja Challenger Classin niin ikään saksalainen Florian Bergér.

Lentäjät ja lentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chiban osakilpailu kaudella 2016.

Master Class[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Lentäjä Lentokone Kilpailut
5 Chile Cristian Bolton Zivko Edge 540 V2 7–8
8 Tšekki Martin Šonka Zivko Edge 540 V3 Kaikki
9 Iso-Britannia Nigel Lamb MX Aircraft MXS-R Kaikki
10 Yhdysvallat Kirby Chambliss Zivko Edge 540 V3 Kaikki
12 Ranska François Le Vot Zivko Edge 540 V2 Kaikki
18 Tšekki Petr Kopfstein Zivko Edge 540 V3 Kaikki
21 Saksa Matthias Dolderer Zivko Edge 540 V3 Kaikki
22 Itävalta Hannes Arch Zivko Edge 540 V3 1–6
26 Espanja Juan Velarde Zivko Edge 540 V2 Kaikki
27 Ranska Nicolas Ivanoff Zivko Edge 540 V2 Kaikki
31 Japani Yoshihide Muroya Zivko Edge 540 V3 Kaikki
37 Slovenia Peter Podlunšek Zivko Edge 540 V2 Kaikki
84 Kanada Pete McLeod Zivko Edge 540 V3 Kaikki
95 Australia Matt Hall MX Aircraft MXS-R 1–7
99 Yhdysvallat Michael Goulian Zivko Edge 540 V2 Kaikki

Challenger Class[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Challenger Classissa kaikilla lentäjillä oli käytössään Extra 330LX.

Nro Lentäjä Kilpailut
5 Chile Cristian Bolton 1–5
6 Puola Luke Czepiela 1, 3–4, 6–8
17 Ruotsi Daniel Ryfa 1–2, 4–6, 8
24 Iso-Britannia Ben Murphy 1, 3–8
33 Ranska Mélanie Astles 2–8
48 Yhdysvallat Kevin Coleman 1–3, 5–8
62 Saksa Florian Bergér 1–2, 4–6, 8
77 Brasilia Francis Barros 1–3

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi alkoi 11.–12. maaliskuuta Abu Dhabissa. Sitä seurasivat osakilpailut Spielbergissä, Chiban provinssissa, Budapestissä, Ascotissa, Lausitzissa ja Indianapoliksessa.[1] Kauden oli tarkoitus päättyä Las Vegasin osakilpailuun 15.–16. lokakuuta, mutta kilpailu jouduttiin perumaan kovan tuulen vuoksi.[2] Tuulen vuoksi jouduttiin kauden aikana perumaan myös Chiban ja Budapestin aika-ajot.

Nro Maa Sijainti Päivämäärä Aika-ajon nopein Voittaja Voittajan lentokone Challenger-voittaja Raportti
1  Yhdistyneet arabiemiraatit Abu Dhabi 11.–12. maaliskuuta Australia Matt Hall Ranska Nicolas Ivanoff Zivko Edge 540 Ruotsi Daniel Ryfa Raportti
2  Itävalta Red Bull Ring, Spielberg 23.–24. huhtikuuta Espanja Juan Velarde Saksa Matthias Dolderer Zivko Edge 540 Saksa Florian Bergér Raportti
3  Japani Makuhari, Chiba 4.–5. kesäkuuta peruttiin Japani Yoshihide Muroya Zivko Edge 540 Chile Cristian Bolton Raportti
4  Unkari Budapest 16.–17. heinäkuuta peruttiin Saksa Matthias Dolderer Zivko Edge 540 Ruotsi Daniel Ryfa Raportti
5  Yhdistynyt kuningaskunta Ascotin kilparata, Ascot 13.–14. elokuuta Saksa Matthias Dolderer Australia Matt Hall MX Aircraft MXS Yhdysvallat Kevin Coleman Raportti
6  Saksa EuroSpeedway Lausitz, Klettwitz 3.–4. syyskuuta Iso-Britannia Nigel Lamb Australia Matt Hall MX Aircraft MXS Saksa Florian Bergér Raportti
7  Yhdysvallat Indianapolis Motor Speedway, Indiana 1.–2. lokakuuta Japani Yoshihide Muroya Saksa Matthias Dolderer Zivko Edge 540 Puola Luke Czepiela Raportti
8  Yhdysvallat Las Vegas Motor Speedway, Las Vegas 15.–16. lokakuuta peruttiin Raportti

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Master Class[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisteet kymmenelle parhaalle 15–12–9–7–6–5–4–3–2–1.

Sija Lentäjä ABU
Arabiemiraatit
SPE
Itävalta
CHI
Japani
BUD
***
Unkari
ASC
Iso-Britannia
LAU
Saksa
IND
Yhdysvallat
LVG
Yhdysvallat
Pisteet[3]
1 Saksa Matthias Dolderer 2 1 8 1 2 2 1 80,25
2 Australia Matt Hall 9 5 7 3 1 1 4 55,75
3 Itävalta Hannes Arch* EX** 2 6 2 3 5 41
4 Iso-Britannia Nigel Lamb 11 3 4 6 6 10 2 37,75
5 Ranska Nicolas Ivanoff 1 7 DNS 7 7 7 6 35
6 Japani Yoshihide Muroya 8 13 1 5 8 14 5 31,5
7 Tšekki Martin Šonka DSQ 9 2 13 5 4 7 31
8 Kanada Pete McLeod 7 4 12 9 13 3 3 30,5
9 Yhdysvallat Kirby Chambliss 5 6 3 4 9 8 DSQ 30,25
10 Yhdysvallat Michael Goulian 6 10 13 10 4 6 10 19,75
11 Espanja Juan Velarde 10 14 5 8 11 9 8 14,25
12 Ranska François Le Vot 3 12 10 14 12 12 12 10
13 Slovenia Peter Podlunšek 12 8 11 11 10 13 11 4
14 Tšekki Petr Kopfstein 13 11 9 12 14 11 9 4
15 Chile Cristian Bolton 13 0
Sija Lentäjä ABU
Arabiemiraatit
SPE
Itävalta
CHI
Japani
BUD
***
Unkari
ASC
Iso-Britannia
LAU
Saksa
IND
Yhdysvallat
LVG
Yhdysvallat
Pisteet

* – Hannes Arch kuoli helikopterionnettomuudessa kesken kauden.[4]
** – Arch sijoittui neljänneksi, mutta hänet suljettiin myöhemmin pois kilpailusta. Neljännen sijan pisteitä ei jaettu kenellekään.
*** – Viimeisten neljän kilpailua ei järjestetty. Osakilpailusta jaettiin 75-prosenttiset pisteet.

Challenger Class[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisteet viidelle parhaalle 10–8–6–4–2. Jokainen lentäjä osallistui vähintään kolmeen ensimmäisistä seitsemästä osakilpailusta. Näistä seitsemästä kilpailuista kolme parasta tulosta laskettiin mukaan kokonaispisteisiin, ja seitsemän kilpailun jälkeen kuusi parasta lentäjää pääsi mukaan kahdeksanteen kilpailuun.[5]

Sija Lentäjä ABU
Arabiemiraatit
SPE
Itävalta
CHI
Japani
BUD
Unkari
ASC
Iso-Britannia
LAU
Saksa
IND
Yhdysvallat
LVG
Yhdysvallat
Poisto Pisteet[5]
1 Saksa Florian Bergér 3 1 4 2 1 10 28
2 Ruotsi Daniel Ryfa 1 3 1 5 4 6 26
3 Yhdysvallat Kevin Coleman 2 2 2 1 6 4 12 26
4 Puola Luke Czepiela 5 3 3 2 1 14 26
5 Chile Cristian Bolton 4 1 6 3 20
6 Iso-Britannia Ben Murphy 4 5 2 6 3 3 6 20
7 Ranska Mélanie Astles 6 4 5 4 5 2 4 16
8 Brasilia Francis Barros DSQ 5 6 2
Sija Lentäjä ABU
Arabiemiraatit
SPE
Itävalta
CHI
Japani
BUD
Unkari
ASC
Iso-Britannia
LAU
Saksa
IND
Yhdysvallat
LVG
Yhdysvallat
Poisto Pisteet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
  1. 2016 Red Bull Air Race calendar launched Red Bull Air Race. Arkistoitu 22.8.2018. Viitattu 21.8.2018. (englanniksi)
  2. Moore, Jim: Vegas races blown out 17.10.2016. AOPA. Viitattu 21.8.2018. (englanniksi)
  3. Results – 2016 – Master Class Red Bull Air Race. Arkistoitu 22.8.2018. Viitattu 22.8.2018. (englanniksi)
  4. Cause of Red Bull pilot's deadly crash remains a mystery 14.9.2016. The Local. Viitattu 22.8.2018. (englanniksi)
  5. a b Results – 2016 – Challenger Class Red Bull Air Race. Arkistoitu 22.8.2018. Viitattu 21.8.2018. (englanniksi)