Pälkjärvi (järvi)
| Pälkjärvi Пялькъярви, Pjalkjarvi |
|
|---|---|
 Näkymä järvelle Rokonlahdelta |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Venäjä |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Sortavalan piiri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö |
| Laskuoja | oja Tohmajokeen |
| Järvinumero | 01040300211102000013193 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 78 m [1] |
| Pituus | 6,6 km [1] |
| Leveys | 2,9 km [1] |
| Rantaviiva | 17,6 km [1] |
| Pinta-ala | 9,3 km² [1] |
| Tilavuus | 0,0651 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 7 m [1] |
| Suurin syvyys | 18 m [1] |
| Valuma-alue | 43,8 km² [2] |
| Keskivirtaama | 0,64 m³/s [1] |
| Veden viipymä | 2,24 vuotta [1] |
| Saaria | ei saaria |
 Pälkjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pälkjärvi (ven. Пя́лькъя́рви, Пялк-ярви, Pjalkjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskuoja yhtyy Tohmajokeen lähellä Suomen rajaa. Järvi on sijainnut ennen sotia Pälkjärven kunnassa [3].[a][b]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pälkjärvi on 6,6 kilometriä pitkä ja 2,9 kilometriä leveä. Sen pituutta vastaan laskettu keskileveys on 1,41 kilometriä ja järven pinta-ala on 9,3 neliökilometriä. Järvellä on lounaaseen työntyvä Rokonlahti (ven. Роконлахти) ja luoteeseen kapeneva Kurikanlahti, jossa sijaitsee laskupuron alku. Järven kaakkoispäätä on kutsuttu Hiekanlahdeksi. Järvi on aivan saareton. Sen syvyys on 18 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 7 metriä. Järven tilavuudeksi tulee silloin 0,0651 kuutiokilometriä.[1][4][b]
Järvi sijaitsee 3,7 kilometriä Suomen vastaiselta rajalta. Sen rannat ovat länsipuolella suomaata (Lakkasuo ja Penkkisuo), joka ulottuu Rokonlahdelle asti. Järven pohjois-, länsi- ja kaakkoispuolella kohoaa matalat mäet. Niistä korkein on kaakkoinen Ristiselkä, joka on 142 metriä korkea mpy. Järveä ympäröi ennen alueluovutuksia Pälkjärven kunta, josta on edelleen jäljellä asutusta itärannan Puikkolassa (ven. Пуйккола) (entinen Iljalan kylä) ja länsirannan Partalassa (ven. Партала) (entinen Pälksaaren kylä). Puikkolan vieressä on turvetuotantoalue ja järven länsipuolelta kulkee rautatie, joka on ollut osa Viipuri–Joensuu-rataa. Järven pohjoispuolella on sijainnut Pälkjärven rautatieasema.[4][3][a][b]
-
Ilmavalokuva Partalansaarelta itään päin. Kuvassa näkyy sairaala. -
Partalan kylässä on kerrostaloja ja puutarhapalstoja. -
Rautatie ja vartiotorni.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisessä Partalassa, järven länsirannassa, vihittiin vuonna 1924 käyttöön kolmikerroksinen Pälksaaren piirimielisairaala, jossa oli 160 vuodepaikkaa. Sairaala rakennettiin Pälksaaren hovin maatilalle, jossa oli valmiina tarvittava maa-ala ja maatilan tuotantotilat. Sähkö tuotiin tehtailta Värtsilässä. Sairaala toimi tehtävässään myös sotien ajan, mutta se oli samalla määrätty sotasairaalana. Tässä tehtävässä se toimivuoteen 1944 asti.[5]
Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven tilavuus on 0,0651 km³ eli 65,1 miljoonaa kuutiometriä. Pintavalunnan ja järven lasku-uomien tulovirtaama on 16,6 miljoonaa ja sadanta 5,95 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sadannan laskennallinen määrä millimetreinä on 640 mm vuodessa. Järvestä poistuu vettä lasku-uomassa 20,1 miljoonaa ja lisäksi haihduntana katoaa 2,45 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jänisjoen menovirtaamaksi voidaan myös ilmoittaa oleva 0,64 m³/s (MQ). Vesi viipyy järvessä keskimäärin 3,24 vuotta.[1]
Vedenpinnan korkeus on noin 78 metriä mpy.[1] Järvestä on ollut mahdollista soutamalla kulkea edestakaisin Pälkjärven ja Tohmajoen suvantojen, Kotajärven ja Pitkäjärven, välillä. Nykyään on vedenpinta alhaalla ja puro on kasvanut umpeen.[6]
Järvi jäätyy yleensä marraskuun puolivälissä ja jäät lähtevät toukokuun alussa. Pintaveden keskilämpötila kesäkuukausina on 15–19° C.[1]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvessä on kohtalainen kalakanta. Siinä tavataan seuraavia kalalajeja: siika, muikku, kuore, hauki, särki, lahna, made, ahven ja kiiski. Sen tiheys on 3–4 kilogrammaa hehtaarille.[1]
Viereisen turvetuotantoalueen kuivatusveden laskevat kuivatusojaa myöten Pälkjärveen.[b]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pälkjärvi kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Kiteenjoen–Tohmajoen vesistöalueeseen, jonka Pälkjärven valuma-alueessa se sijaitsee. Järven lasku-uoma yhtyy Tohmajokeen, joka laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.[4]
Pälkjärven valuma-alueen pinta-ala on 43,8 neliökilometriä [1]. Sen valuma-alueella sijaitsee vain yksi suolampi, jolla ei ole kartoissa nimeä.[4][a]
Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Rumjantsev, V.A. & al.: Озера Карелии, s. 209–210. (suom. Karjalan järvet). Petroskoi, Venäjä: Venäjän akatemia, 2013. ISBN 978-5-9274-0450-6. verkossa luettava linkki (PDF) (viitattu 17.1.2022). (venäjäksi)
- ↑ Pälkjärvi, Пялькъярви (Пялкъярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 23.1.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Pälkjärvi palkjarvi.fi. Pälkjärven pitäjäseura. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ a b c d Pälkjärvi. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 23.1.2022)
- ↑ Sälli, Kirsti: Pälksaaren piirimielisairaala 1925–1944 palkjarvi.fi. Pälkjärven pitäjäseura. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Sarlund, Pertti: Kalajuttuja Pälksaaresta palkjarvi.fi. Pälkjärven pitäjäseura. Viitattu 24.1.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pälkjärvi Wikimedia Commonsissa
