Opioidikorvaushoito

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

Opioidikorvaushoito on huumeriippuvuuteen tarkoitettu päihteiden haittojen vähentämisen hoitomalli, jossa katukaupassa liikkuvia huumeita korvataan lääkeyritysten opioidivalmisteilla. Kuntouttava korvaushoito pyrkii palauttamaan työkykyiseksi ja irroittamaan kokonaan huumeiden käytöstä. Haittoja vähentävä korvaushoito pyrkii vähentämään huumeiden käyttöön liittyvää riskikäyttäytymistä. Korvaushoitoa on annettu Suomessa jo yli 20 vuotta. Vuonna 2015 Suomessa oli korvaushoidossa 3 329 potilasta.[1]

Syyt ja taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opioidiriippuvuus on pitkäaikaissairaus, josta kärsivillä on oikeus lääketieteelliseen hoitoon. Opioideja vastaan kehittyy nopeasti sietokyky eli toleranssi. Siinä missä ne antavat aluksi euforisen hyvänolontunteen, muuttuu se pian riippuvuudeksi ja käytön päämääräksi tulee huumeen aiheuttamien vieroitusoireiden ehkäiseminen. Vieroitusoireita ovat muun muassa ahdistus, levottomuus, nivel- ja vatsakivut, oksentelu, ripuli sekä huumehakuinen käyttäytyminen.[1]

Korvaushoidon tarve liittyy opioidien suureen riippuvuuspotentiaaliin. Korvaavilla opioidivalmisteilla on pienempi yliannostusriski kuin heroiinilla. Korvaushoidon saa aloittaa vasta kun vieroitushoito ei ole onnistunut[2].

Korvaushoito on vähentänyt kuolleisuutta ja infektiotauteja, sekä onnistunut parantamaan potilaiden elämänlaatua. Korvaushoidon tavoitteena on säästää terveysmenoissa hoitamalla infektioita ja tulehdussairauksia varhaisemmassa vaiheessa.[1] Tavoitteena vähentää laittomien suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus.

Opioidikorvaushoitoa pidetään myös rikollisuuden hallintakeinona.[3] Eksoten päihdelääkäri Pasi Lempiäisen mukaan rikollisuuden väheneminen on yksi korvaushoidon keskeisistä pitkän aikavälin päämääristä.[1] Ilman lääkkeellistä korvaushoitoa käyttäjät ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta.[4] Hoitomuoto pyrkii vähentämään opioidien käyttöä yhteiskunnassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HI-viruksen leviäminen muodostui 1980-luvulla huumausaineita suuremmaksi uhkaksi.[5] Ensimmäisenä korvaushoidossa käytettäviä lääkeaineita toi Suomeen ja määräsi opioidiriippuvaisten korvaushoitoon lääkäri Pentti Karvonen vuonna 1985. Karvonen lopetti toiminnan väliaikaisesti, kun hänen lääkärikollegansa menetti reseptinkirjoitusoikeutensa korvaushoitojen vuoksi. Karvonen jatkoi korvaushoitolääkkeiden määräämistä vuonna 1993. Karvonen perusti oman Benemix-klinikan vuonna 1996 kun lääkärikeskus jossa hän työskenteli oli kieltänyt korvaushoidot. Benemixillä oli enimmillään pari sataa asiakasta. Vuonna 1997 Karvonen menetti keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden reseptinkirjoitusoikeuden.[6]

Vuonna 1995 Reckitt-yritys julkisti Subutex-nimisen buprenorfiinia sisältävän korvaushoitolääkkeen Ranskassa[7]. Samana vuonna Ranskassa kaikki terveyskeskuslääkärit saivat heroiinin suonensisäisen käytön myötä pahenevaa AIDS-epidemiaa vastaan taistelemiseksi buprenorfiinin reseptinkirjoitusoikeuden ilman rajoituksia[8]. Menetettyään keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden reseptinkirjoitusoikeuden Karvonen lähetti klinikkansa potilaat hakemaan korvaushoitolääke Subutexia Ranskasta.[6] Vuonna 1998 Suomessa ehdotettiin heroiinin jakamista rekisteröidyille käyttäjille, mitä Irti Huumeista -yhdistys vastusti[9]. Korvaushoito otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000, kun voimaan tuli ensimmäinen korvaushoitoasetus.[10] Sittemmin korvaushoitoasetusta on päivitetty vuosina 2002 ja 2008.[11][12]

Subutexin kuljetus Ranskasta Suomeen jatkui 2000-luvulla alhaisen hinnan vuoksi[13]. Vuonna 2001 suomalainen sai tuoda omaan käyttöön 14 päivää vastaavan lääkeannoksen ulkomailta[14].

Suomessa heroiinin saatavuus heikkeni 2000-luvun alun jälkeen, koska Afganistanin sota vähensi oopiumin tuotantoa. Buprenorfiinia alettiin käyttämään huumekäytössä korvaavana aineena. Kun heroiinin saatavuus palautui, käyttäjät eivät vaihtaneet buprenorfiinia heroiiniin ja heroiinimarkkinat eivät palautuneet entiselle tasolleen.[15][16] Vuonna 2000 Suomessa kuoli 63 ihmistä heroiiniin, vuonna 2005 enää kolme.[17] Vuonna 2000 buprenorfiini oli tärkein myrkytyskuoleman löydös kolmessa tapauksessa ja 34:ssä tapauksessa vuonna 2004.[18]

Vuoden 2003 lopussa korvaushoidon asiakkaita pakotettiin siirtymään Suboxone-nimiseen buprenorfiinivalmisteeseen Suomessa[19].

Vuonna 2015 Suomessa oli korvaushoidossa 3 329 potilasta.[1]

Hoidon sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvaushoito ja siinä annettavat lääkkeet ovat Suomessa potilaalle maksuttomia.[1] Korvaushoidon saa aloittaa kun vieroitushoito ei ole onnistunut[2]. Korvaushoidon keskeisenä tehtävänä on vähentää huumeiden käyttöön liittyvän riskikäyttäytymisen seurauksia.[4]

Hoidot voidaan luokitella seuraavasti:

  • Kuntouttava korvaushoito pyrkii palauttamaan työkykyiseksi ja irroittamaan kokonaan huumeiden käytöstä. Päihteiden käyttöä valvotaan huumetesteillä.[1]
  • Haittoja vähentävä korvaushoito pyrkii puolestaan vähentämään huumeiden käytön seurauksia. Hoidossa potilas voi käyttää muita huumeita samaan aikaan. Haittoja vähentävän hoidon tarkoituksena on saada riippuvuus hallintaan. A-klinikan ylilääkäri Margareeta Häkkisen mukaan hoidon tarkoitus on antaa mahdollisuus turvalliseen ja ihmisarvoiseen elämään. Haittoja vähentävän hoidon tavoitteena on tehdä palvelusta lähestyttävämpää, niin että liian suuret vaatimukset eivät karkota hoitoon hakeutuvia.[1]
  • Ylläpitohoidoksi kutsutaan korvaushoidon muotoa jota ei ole tarkoitus ikinä lopettaa.

Vastoin yleistä käsitystä oikein toteutettu korvaushoito ei juurikaan päihdytä.[4] Korvaavilla opioidivalmisteilla on pienempi yliannostusriski kuin heroiinilla; tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus.

Korvaushoidossa käytettävä lääkevalmiste annetaan hoitoklinikalla kerran päivässä ja se otetaan valvonnan alla.[1] Korvaushoidossa käytettäviä lääkevalmisteita ovat buprenorfiini (Subutex, Suboxone, Temgesic) sekä metadoni, jotka annostellaan suun kautta. Yhdistelmävalmisteissa on naloksonia jonka tarkoitus on estää suonensisäinen käyttö[20]. Metadoni on halvempaa kuin buprenorfiini ja sillä on vaarallisia yhteisvaikutuksia muiden aineiden kanssa eikä sitä ole siten turvallista määrätä kaikille. Korvaushoitolääke annetaan kielen alla sulavana resoriblettinä, mutta myös kielen alla sulavaa limakalvoon tarraavaa uudentyyppistä filmiä (Suboxone Film) on kokeiltu.[21] Buprenorfiiniin liittyy pienempi yliannostuksen ja myrkytyskuoleman riski kuin heroiiniin. Buprenorfiinilla esiintyy kattovaikutus, toisin kuin heroiinilla. Tästä syystä buprenorfiiniyliannostuksia esiintyy harvoin. Metadonilla ei ole kattovaikutusta, mutta se soveltuu siksi paremmin suuriin heroiiniannoksiin tottuneiden korvaushoitoon.

Korvaushoitoon kuuluu säännöllinen hoidon seuranta[22]. Lääkitys ja psykososiaalinen kuntoutus kuuluvat yhteen korvaushoidossa[23]. Joillekin korvaushoito voi jäädä elinikäiseksi. Monilla riippuvuus on niin vaikea, että käytön loppuminen on täysin epärealistinen tavoite.[24]

Hoidon tavoitteena on parantaa käyttäjän elämänlaatua[24]. Vaikka korvaushoidossa henkinen ja fyysinen riippuvuus aineeseen säilyvät, sen avulla voi päästä irti huumeen käyttöön liittyvästä elämäntavasta ja rituaaleista sekä huumeita käyttävästä kaveripiiristä joka vaikuttaa sosiaaliseen riippuvuuteen.

Korvaushoidon asiakkaat ja lääkkeiden jakelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Suomessa arvioitiin olevan noin 2400-2500 korvaushoitoa saavaa korvaushoitopotilasta ja lukema on kasvanut koko 2000-luvun. Korvaushoidon tarve keskittyy etenkin suuriin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle[23]. Noin puolet korvaushoidon asiakkaista asuu pääkaupunkiseudulla.[25] Suomalaisessa opioidikorvaushoidossa 65 prosenttia käyttää buprenorfiinipohjaisia lääkkeitä ja 35 prosenttia metadonipohjaisia lääkkeitä. Suomessa sadat käyttäjät ovat pakoilleet korvaushoitoa. Syyksi on epäilty korvaushoidossa käytettävää metadonia, joka herättää käyttäjissä pelkoja.[26] Suomessa apteekkien rooli korvaushoitolääkkeiden jakelussa on pieni[27]. Korvaushoitolääkkeet jaetaan erilaisilta klinikoilta ja toimintakeskuksista[28][29].

Vaikuttavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvaushoitolääkkeiden avulla heroiinin suonensisäisessä käytössä HI-viruksen (HIV) ja C-hepatiitin leviämiset on saatu vähenemään. Suonensisäisen käyttö ei ole itsessään leviämisen kannalta riskialtista, mutta ruiskujen, neulojen ja liuotusastioiden yhteiskäyttö altistavat niille. Epidemioiden ehkäisy tai hallintaan saaminen ovat sekä potilaiden että yhteiskunnan etujen mukaista.

Opioidikorvaushoitoa pidetään rikollisuuden hallintakeinona[3]. Suomalaisessa tutkimuksessa huumeongelmaisia seurattiin kolme vuotta ennen ja jälkeen korvaushoidon aloittamisen, yhteensä kuuden vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan korvaushoito vähentää huumeiden käytöstä johtuvaa rikollisuutta alle puoleen siitä, mitä se oli huumeiden käytön aikana.[30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i Otto ei ole vieläkään päässyt irti huumeista, mutta se ei ole enää hoidon tarkoituskaan – uudenlainen korvaushoito leviää koko maahan Yle Uutiset. 26.6.2020. Viitattu 9.7.2022.
  2. ↑ a b http://www.epshp.fi/files/5258/Opiaattikorvaushoito.pdf
  3. ↑ a b "The role of substance use and morality in violent crime - a qualitative study among imprisoned individuals in opioid maintenance treatment" (20 August 2014). Harm Reduction Journal 11: 24. doi:10.1186/1477-7517-11-24. 
  4. ↑ a b c Korvaushoito - Helsingin Diakonissalaitos hdl.fi. Arkistoitu 13.9.2017. Viitattu 4.5.2018.
  5. ↑ Seppä, Kaija & Aalto, Mauri & Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo (toim.): ”Huumeiden haittojen vähentämisen vaikuttavuus”, Huume- ja lääkeriippuvuudet, s. 157. Duodecim, 2012.
  6. ↑ a b Onko Subutex lääke vai huume? yle.fi.
  7. ↑ Indivior Company History indivior.com.
  8. ↑ "Buprenorphine and Buprenorphine/Naloxone Diversion, Misuse, and Illicit Use: An International Review" (1 March 2011). Current drug abuse reviews 4 (1): 28–41. PMID 21466501. PMC:PMC3154701. 
  9. ↑ Irti huumeista -yhdistys vastustaa heroiinin jakamista mtv.fi. Arkistoitu 15.9.2017. Viitattu 15.9.2017.
  10. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä 607/2000 Finlex.
  11. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä 289/2002 Finlex.
  12. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008 Finlex.
  13. ↑ Kaksi pariskuntaa salakuljetti Subutex-pillereitä Pariisista Turkuun ts.fi.
  14. ↑ KKO: Huumeeksi luokiteltujen lääkkeiden tuonti itselle ei laitonta kaleva.fi.
  15. ↑ Rönkä, Sanna: Huumeiden käyttäjien kuolemat Suomessa : Monimenetelmäinen tutkimus lääkkeellistymisen, sosiaalisen huono-osaisuuden ja huumeiden käyttökontekstien näkökulmasta, s. 15. Helsingin yliopisto, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.1.2019).
  16. ↑ Anu Nousiainen: Suomessa kuollaan samoihin kipu­lääkkeisiin, joista USA:n pelottava huume-epidemia lähti liikkeelle – ja lääketehtaat tekevät niillä valtavat voitot Helsingin Sanomat. 2.12.2017. Viitattu 2.12.2017.
  17. ↑ Heroiini palaamassa takaisin katukauppaan MTV 28.02.2007.
  18. ↑ Vuori et al: Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004. Lääkärilehti, 2006, nro 21-22.
  19. ↑ "A retrospective evaluation of patients switched from buprenorphine (subutex) to the buprenorphine/naloxone combination (suboxone)" (17 June 2008). Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 3: 16. doi:10.1186/1747-597X-3-16. PMID 18559110. PMC:PMC2453114. 
  20. ↑ Muuttuva myrkytyskuolema potilaanlaakarilehti.fi.
  21. ↑ 5 väitettä korvaushoidosta - Viesti viestilehti.fi. Arkistoitu 15.9.2017. Viitattu 15.9.2017.
  22. ↑ Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito paihdelinkki.fi. 17. kesäkuuta 2014.
  23. ↑ a b Lääke yksin ei riitä korvaushoidossa a-klinikka.fi. 3. joulukuuta 2010. Arkistoitu 13.9.2017. Viitattu 13.9.2017.
  24. ↑ a b Näin Subutex valtasi Suomen: ”Repesi käsistä” uusisuomi.fi.
  25. ↑ Aamu alkaa metadonilla - Korvaushoidossa käyvien huumeriippuvaisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun Kirkko & kaupunki 22.09.2014.
  26. ↑ Sadat narkomaanit pakoilevat korvaushoitoja metadonin takia? - "Tekee saman kuin heroiini" yle.fi.
  27. ↑ A-klinikan ylilääkäri: Korvaushoidon lääkejakelu ulkoistettava apteekeille apteekkari.fi.
  28. ↑ Kotkalainen Kristian huolissaan korvaushoidon muutoksista kaupungissa: "Minun mielestäni säästetään väärästä paikasta" yle.fi.
  29. ↑ Korvaushoito pelasti elämän kaleva.fi.
  30. ↑ Peliriippuvuutta voidaan hoitaa samoilla lääkkeillä kuin alkoholismia Helsingin Sanomat 2.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Opioidikorvaushoito&oldid=22167162”