Nostradamus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ranskalaista apteekkari-lääkäriä ja astrologia. Nostradamus on myös Judas Priestin albumi.
Nostradamus poikansa César de Nostredamen maalauksessa noin vuodelta 1614

Michel de Nostredame (latinankielinen pseudonymi Nostradamus; 14. joulukuuta 15032. heinäkuuta 1566 [juliaaninen kalenteri]) oli ranskalainen apteekkari, lääkäri, kääntäjä ja astrologi, jonka tulevaisuuden ennustukset ovat nousseet suureen suosioon. Hänen on väitetty monitulkintaisissa nelisäkeisissä ennustuksissaan ennustaneen useita myöhempien vuosisatojen keskeisiä tapahtumia.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nostradamus syntyi isän puolelta juutalaiseen perheeseen 14. joulukuuta 1503 Saint-Rémy-de-Provencessa, Etelä-Ranskassa. Hän tunsi kutsumusta lääkärin ammattiin ja aloitti opintonsa, mutta joutui keskeyttämään ne 1525 paiseruttoepidemian takia. Hän kierteli ympäri maata hoitamassa herkästi tarttuvan taudin uhreja ja sai lääkärin opintonsakin suoritettua neljä vuotta myöhemmin.

Nostradamus ryhtyi 1533 harjoittamaan lääkärintointaan Agen-nimisessä kaupungissa Garonnejoen varrella ja meni naimisiin. Aviopari sai kaksi lasta. Nostradamuksella oli kahnauksia inkvisition kanssa, koska huhuttiin, että hän oli esittänyt epäkunnioittavan huomautuksen Neitsyt Marian patsaasta. Palattuaan inkvisition pakeilta puhkesi uusi paiseruttoepidemia, johon hänen perheensä menehtyi.

Seuraavat kymmenen vuotta Nostradamus kierteli parantamassa sairaita ja häntä alettiin kutsua ihmeiden tekijäksi. Nostradamukselle myönnettiin loppuiäkseen elinkorko, ja hän asettui asumaan Salon-de-Provenceen Etelä-Ranskaan, jossa hän perusti kosmeettisia aineita valmistavan liikkeen ja nai rikkaan lesken, joka synnytti hänelle kuusi lasta.

Toinen kuva Nostredamuksesta.

Nostradamus rakensi talonsa ullakolle observatorion, jossa alkoi laatia ennustuksiaan, joita julkaistiin almanakoissa. Vuoteen 1555 mennessä hän oli laatinut yhteensä 2 000 ennustusta, jotka kaikki julkaistiin kokoelmassa Vuosisadat, Siecles ja josta tuli heti menestys. Maineensa ansiosta hän sai kutsun kuninkaan hoviin.

Leskikuningatar Katariinan ansiosta Nostradamus nimitettiin hänen poikansa Kaarle IX:n henkilääkäriksi. Myöhemmin Nostradamuksen kuoltua ranskalainen runoilija Pierre de Ronsard kirjoitti hänestä: "Kuin muinainen oraakkeli hän on vuosikausia ennustanut lähes kaiken kohtalostamme." Nostradamuksen maine kasvoi kasvamistaan hänen kuolemaansa saakka 1566. Eräiden tulkintojen mukaan hän myös ennusti oman kuolemansa: "Työpöydän ja sängyn läheltä minut löydetään kuolleena." Eräänä iltana kihtiä sairastava Nostradamus ilmoitti, ettei hän selviytyisi hengissä seuraavasta yöstä, ja seuraavana päivänä hänet tosiaan löydettiin kuolleena makuuhuoneesta kirjoituspöydän läheltä.

Ennustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nostradamus käytti ennustuksissaan vaikeaselkoista kieltä, jonka perustana oli ranska höystettynä italian, kreikan, espanjan, heprean ja latinan sanoilla. Ennustukset oli laadittu runomuotoisiksi nelisäkeiksi. Nostradamus väitti tyylinsä suojelevan häntä vallanpitäjiltä, jotka muuten olisivat saattaneet rangaista häntä epämieluisasta ennustuksesta. Epäilijöiden mielestä hämäryys oli tahallinen temppu, joka mahdollisti monenlaiset tulkinnat.

Nostradamuksen muinaisranskaksi laadittujen ennustusten alkutekstissä on havaittu monia pääosin sanojen tasolla ilmeneviä typografian virheitä. Nostradamuksen elinajalta tunnettuja painoksia on säästynyt vähän, jonka ortografialta puutteellista muinaisranskankielen alkutekstiä värittää vahvasti kirjoitusajan Provencen kulttuurille ominainen kieliopillisista näkökulmista tarkoitusperäisen 'virheellinen' ilmaisutapa. Typografian virheet, jotka saattavat olla erittäin pieniä, ovat painoksesta riippuen muuttaneet alkutekstin luonnetta paikoin radikaalisti. Esimerkiksi sana deux (kaksi) saattaa painovirheen vuoksi olla muodossa d’eux (heistä) tai sana dame (rouva) voi esiintyä sanana d’âme (sielun). Nostradamuksen valitsema kirjallinen esitystapa on hyvin hankalaa, mikä on puolestaan johtanut useasti vääriin johtopäätelmiin alkutekstin merkityksestä sekä tulkintoihin käsitellä ennustussäkeiden sisältöä ja sanomaa niissä kulloinkin halutuksi nähdyn tapahtuman mukaisesti. Nostradamus harjoitti sivutoimena myöskin astrologiaa, jonka mukaan historian tapahtumat ovat syklisiä. Tätä uskomusta hän näyttää käyttäneen apunaan erityisesti vuosittaisissa almanakka-ennustuksissaan.[1]

Nostradamuksen teksteistä on tulkittu milloin mitäkin omaan aikaansa liittyviä ennustuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi antikristuksiksi nimetyt Napoleon ja Adolf Hitler. Tekstien tulkinnoista on löytynyt kolmas maailmansota. Yhtymäkohtana muun muassa ennusteiden tulkinnan mukaan kolmannen vuosituhannen alku, ja uhan tuleminen silloisen Persian (Iran) alueelta. Sinne päin osuneita tulkintoja, joiden ajankohta osuu suurin piirtein oikeaan ajankohtaan, tehtiin vuosikymmeniä ennen todellisia tapahtumia. Ihmiskunnan tuhoa tuosta ei kuitenkaan tullut. Nostradamus kertoi kirjeessä pojalleen Caesarille myöhäisimmän näkynsä sijoittuneen vuoteen 3797.

Ennustus Henrik II:sta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Nostradamuksen kuuluisimmista ennustuksista on Ranskan kuninkaan Henrik II:sen kuoleman ennustus, jonka hän esitteli vuonna 1555 julkaisemassaan Les Prophecies de M. Nostradamus -teoksessa. Teos sisälsi 99 muuta nelisäkeistä ennustusta.

”Le lyon ieune le vieux surmontera,
En champ bellique par singulier duelle:
Dans cage d'or les yeux luy creuera,
Deux classes vne, puis mourir, mort cruelle.”

vapaasti suomennettuna:

Nuorempi leijona voittaa vanhemman, poikkeavassa kaksintaistelussa sotatantereella, kultaisessa häkissä hänen silmänsä puhkeaa, kaksi säätyä yksi, sitten kuolee, julmasti.

Nostradamus ja kuningatar Katariina yrittivät varoittaa ja estää vuonna 1559 Henrik II:sen osallistumisen kolmipäiväisiin turnajaisiin. Henrik II osallistui ja kolmantena päivänä sattui turnajaisissa onnettomuus. Henrik II:sen ja hänen vastustajansa peitset hajosivat kamppailussa ja peitsen palanen pääsi Henrik II:sen kypärän säleiköstä läpi ja lävistäen hänen kallonsa sekä teki suuren haavan hänen kurkkuunsa. Suurista kivuistaan huolimatta kuningas sinnitteli hengissä yhdeksän päivää, kunnes hän lopulta kuoli vammoihinsa.

Ennustuksessa mainittu ”vanhempi leijona” tulkitaan Henrik II :ksi ja häntä vastassa ollut Montgomeryn herttua ”nuoremmaksi leijonaksi”. Herttuan todellista ikää ei kuitenkaan tiedetä, hän oli mahdollisesti vain kuusi vuotta Henrik II:sta nuorempi. Kumpikaan ei käyttänyt tunnuksenaan leijonaa.[2] Lisäksi ennustus väittää Henrikillä olleen kultainen kypärä, hänellä oli kuitenkin rautainen.[3] Vaikka on totta, että Mongomeryn herttuan peitsi lävisti Henrikin kypärän ja iskeytyi päähän, niin peitsi ei puhkaissut silmiä. On myös uskottavaa, ettei ennustuksella muidenkaan Nostradamuksen ennustuksien tapaan ollut mitään yhteyttä varsinaiseen tulkittuun tapaukseen, vaan ennustukset olivat vain muunnoksia aiemmista tapauksista. Astrologina hän uskoi historian tapahtumien toistuvan myöhemmin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nostradamus.
  1. Discovery: Totuus Nostradamuksesta (Nelonen, uusinta lähetetty 20.7.2008 kello 10.00)
  2. Edgar Leoni: Nostradamus and His Prophecies, s. 576. Courier Dover Publications, 2000. ISBN 048641468X.
  3. Laurie Eddie: The Skeptics SA guide to Nostradamus Skeptics SA. Viitattu 20.7.2008. (englanniksi)