Lestikala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lestikala
Pohjatroolilla pyydettyjä lestikaloja
Pohjatroolilla pyydettyjä lestikaloja
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Turskakalat Gadiformes
Heimo: Lestikalat Macrouridae
Suku: Coryphaenoides
Laji: rupestris
Kaksiosainen nimi

Coryphaenoides rupestris
Gunnerus, 1765

Synonyymit[2]
  • Coryphaena rupestris (Gunnerus, 1765)
  • Coryphaenoides norvegicus (Nilsson, 1832)
  • Ledipoleprus norvegicus Nilsson, 1832
  • Macrourus stroemii Reinhardt, 1825
  • Macrurus norvegicus (Nilsson, 1832)
  • Macrurus rupestris (Gunnerus, 1765)
Katso myös

  Lestikala Commonsissa

Lestikala (Coryphaenoides rupestris) on lestikalojen (Macrouridae) heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen merivesissä elävä kalalaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1801 piirros lajista.

Lestikala voi maksimissaan kasvaa 1,1 metrin mittaiseksi ja painaa enintään 1,7 kilogrammaa.[2] Sen ruumis on sivuiltaan litistynyt, muodoltaan nuijamainen ja on korkeimmillaan pään kohdalla ja kapenee siitä aina pyrstöevättömään takakärkeen saakka. Selkäevä ja vatsan evät ovat yhtenäisiä ja kiertävät myös pyrstöosassa. Suomut ovat piikkisiä ja tiiviisti kiinni toisissaan. Väritykseltään lestikala on harmaanruskea evien ollessa hieman kylkiä tummempia. Alaleuassaan lajilla on viiksisäie.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestikalaa tavataan Atlantin valtameren pohjoisosasta Norjasta, Islannista ja Grönlannista ja Baffininsaarelta aina etelässä Afrikan pohjoisosiin ja lännessä Uuden-Englannin alueelle asti. Se elää yleensä pehmeillä vedenpohjilla 40–1 200 metrin syvyydessä vedenpinnasta. Kesällä se oleskelee syvemmällä kuin talvella.[3]

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestikalan ravintoa ovat pääasiassa äyriäiset kuten katkaravut, katkat, kuoriäyriäiset ja hankajalkaiset. Naaras tulee sukukypsäksi keskimäärin 60 senttimetrin mittaisena ja 9–11 vuoden iässä, koiraat jo 40 senttimetrin mittaisina ja monta vuotta nuorempana. Kutu tapahtuu loppukesän tai syksyn aikoihin. Naaras laskee noin 12 000–35 000 kappaletta 1,8 millimetrin mittaisia mätimunia avoveteen, missä myös lajin poikaset elävät.[3] Lestikalan on havaittu voivan elää enintään 54 vuoden ikäiseksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iwamoto, T.: Coryphaenoides rupestris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2020. (englanniksi)
  2. a b c Coryphaenoides rupestris (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 30.4.2020. (englanniksi)
  3. a b c Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 296–297. Readme, 2017. ISBN 9789523213722. (suomeksi)