Koskelan teinisurma
Koskelan teinisurma tapahtui Helsingin Koskelassa 4. joulukuuta 2020. Henkirikoksen uhri oli 16-vuotias poika.
Poliisi epäili tekijöiksi kolmea samanikäistä poikaa, jotka vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa 10. joulukuuta murhasta epäiltyinä. Tekijät ja uhri tunsivat toisensa entuudestaan.[1] Poliisin mukaan teon motiivi oli uhrin rankaiseminen jostakin aiemmasta toiminnasta.[2][3]
Syyttäjät vaativat syytetyille yli yhdeksän vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.[4] Tuomio annettiin 3. syyskuuta 2021 Helsingin käräjäoikeudessa, jossa yksi syytetyistä sai 10 vuoden 1 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, toinen syytetty sai 9 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksen ja kolmas 8 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksen.[5][6] Tuomio on lainvoimainen.[7]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkirikoksen uhri oli 16-vuotias poika, jota kuvattiin tunnolliseksi, kiltiksi, lahjakkaaksi ja persoonalliseksi, mutta myös hyvin yksinäiseksi sekä hiljaiseksi. Hän oli tutustunut kahteen tekijään jo päiväkodissa ja käynyt yhdessä heidän kanssaan Käpylän peruskoulua. Eräs koulukaveri luonnehti uhrin ja yhden tekijän olleen alakouluaikoina parhaita kavereita. Kolmanteen tekijään he tutustuivat yläkouluiässä. Alkuvaiheen uutisoinnin mukaan uhri oli jo alakoulusta lähtien joutunut pitkäaikaisen koulukiusaamisen kohteeksi, johon olivat koulutovereiden mukaan vuosien aikana syyllistyneet murhasta tuomittujen lisäksi myös useat muut koulun oppilaat. Aluksi uutisoitiin uhria kiusatun muun muassa nimittelemällä ja solvaamalla, ja loppua kohden kiusaaminen olleen fyysistä väkivaltaa. Elämänsä viimeiset vuodet uhri oli ollut pahoin masentunut, ja hänen kaveripiirinsä kutistui.[8][9] Poliisin laajassa koulun ja lastensuojelun toimintaa tutkineessa esiselvityksessä 31.8.2021 todettiin kuitenkin, ettei yksikään selvityksen antajista ollut sanonut uhrin olleen jatkuvan tai toistuvan kiusaamisen kohteena – Teot olivat sellaisia, ettei niitä kokonaisuudessaan voida pitää vallitsevasta kouluympäristöstä erityisen erottuvina tai sellaisina, että ne olisivat vaatineet esimerkiksi koululta tavanomaista toteutettua puuttumista järeämpiä keinoja, päätöksessä kirjoitetaan. Poliisin mukaan koulu oli puuttunut kaikkiin sen tietoon tulleisiin kiusaamistekoihin asianmukaisesti. Näin ollen poliisi katsoi, ettei asiassa saatu selvitystä siitä, että koulu olisi vastoin perusopetuslakia jättänyt huolehtimatta oppimisympäristön turvallisuudesta tai suhtautunut piittaamattomasti velvollisuuteensa ylläpitää ja valvoa koulurauhaa.[10]
Uhrin vanhemmat yrittivät pitkään hakea pojalleen apua, ja syksyllä 2020 uhri sijoitettiin helsinkiläiseen lastenkotiin vanhempien pyynnöstä.[8]
Ennen henkirikosta tuomitut olivat ryöstäneet uhrin elokuussa 2020. Ryöstön yhteydessä uhriin kohdistettiin väkivaltaa ja häneltä vietiin omaisuutta sekä rahaa. Tapauksesta tehtiin poliisille rikosilmoitus syyskuussa.[11] Uhria oli myös pahoinpidelty kesästä lähtien useaan otteeseen tuomittujen toimesta.[2][12] Poliisin mukaan uhri oli surmaajilleen ”räsynukke”, jonka kustannuksella he pitivät hauskaa. Hänen asemansa surmaajiinsa nähden oli alisteinen. Pahoinpitelyjen ja surman teemana oli kiusaamiseen liittyvä ”rankaisuleikki”.[13]
Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uhri ja tekijät olivat viettäneet yhden tekijän syntymäpäivää Koskelan sairaalan ympäristössä perjantaina 4. joulukuuta.[14] Tekijät olivat etukäteen suunnitelleet juottavansa uhrille alkoholia. Aluksi nelikko vietti iltaa rauhallisesti.[15] Jossakin vaiheessa kolme seurueen poikaa olivat kuitenkin alkaneet pahoinpidellä osittain puolustuskyvytöntä seurueen neljättä poikaa.[14] Uhri oli itkuinen, pyysi tekijöitä lopettamaan ja yritti käsillään estää lyöntejä, mutta ei itse käyttänyt väkivaltaa ketään kohtaan.[15]
Uhriin kohdistettiin väkivaltaa eri puolilla sairaala-aluetta.[16] Poliisin mukaan väkivalta kesti jopa 3–4 tuntia ja teko oli uhrille nöyryyttävä: tekijät olivat muun muassa pakottaneet uhrin juomaan kokonaisen Vergi-viinapullon, kohdistaneet raakaa väkivaltaa nyrkein ja metalliputkella eri puolille uhrin kehoa sekä sylkeneet ja virtsanneet tämän päälle. Uhri oli tullut viinasta hyvin vahvaan humalatilaan.[15][17][18] Yksi tekijöistä kuristi uhria ja yritti murtaa tämän kättä.[15] Uhrin päälle myös hypittiin lavarakennelman päältä.[19]
Koskelan sairaalan alueella liikkunut nainen oli nähnyt iltakahdeksan jälkeen kolme poikaa, joista yksi oli ollut huonossa kunnossa. Yksi tekijöistä oli tässä vaiheessa poissa paikalta ja palasi myöhemmin jatkamaan väkivaltaa. Sairaalan läheisessä puistossa kahdeksan aikaan liikkunut nuorempi nainen kertoo myös nähneensä kolme poikaa, joista yksi oli maassa. Naisen tiedustellessa etäältä tilannetta, olivat tekijät vastanneet, ettei heillä ole hätää ja kehottaneet naista poistumaan. Nainen itse ei pystynyt arvioimaan tilannetta pimeyden takia, joten hän soitti paikalle isosiskonsa. Naiset kokivat tilanteen uhkaavaksi, mutta päättivät olla puuttumatta. Pojat siirtyivät sairaalan toiselle puolelle ja taluttivat maassa ollutta poikaa olkapäistä tukien.[20]
Tekijät kuvasivat puhelimillaan tekoaan.[21][22] Videotallenteilta näkyi kuinka uhrin pakaroiden välissä räjäytettiin papatti, ja videon lopussa kaikki kolme tekijää nauroivat kovaäänisesti ja kättelivät toisiaan. Videolla uhri makasi kyljellään liikkumattomana housut alas vedettyinä. Pahoinpitelyn jatkuessa uhri ei enää pystynyt puhumaan, vaan ainoastaan yritti nostaa käsiään kasvojensa suojaksi iskuilta. Tekijöistä eniten väkivaltaa käyttänyt kertoi tunteneensa pahoinpidellessään selittämätöntä vihan tunnetta, joka helpotti vasta kotiin kävellessä.[15]
Uhrin kasvot olivat täynnä vammoja, kun häntä alettiin kantaa seuraavalle pahoinpitelypaikalle. He tarkastelivat puhelimen taskulampun valolla uhria. Noin kello 23.00 tekijät poistuivat ruokakauppaan ostoksille eivätkä soittaneet uhrille apua. Uhri jätettiin maahan virumaan, vaikka kasvojen vammat olivat selvästi havaittavissa eikä tämä enää pystynyt kävelemään. Tämä oli vielä jotenkin liikkunut, mutta vain lyhyen matkan. Uhri kuoli muutamaa tuntia myöhemmin.[15][17]
Kaksi tekijöistä oli seuraavana päivänä käynyt katsomassa ruumista, joka makasi edelleen lähes samalla paikalla. Tekijät keskustelivat tapahtuneesta useasti viikonlopun aikana järkyttyneinä. He olivat pohtineet esimerkiksi ruumiin kätkemistä tai hävittämistä. He keskustelivat myös ruumiin siivoamisesta valkaisuaineella.[15][23] Valkaisuaineen tarkoitus oli peitellä DNA-tunnisteet ja sormenjäljet.[24]
Uhrin ruumis ehti olla surmapaikalla viikonlopun yli maanantaihin 7. joulukuuta asti, jolloin sen löysi töissä ollut rakennusmies kahdeksan aikaan aamulla. Ruumis oli löydettäessä osittain alasti. Mies oli luullut uhrin olleen tajuton ja soitti hätäkeskukseen, jossa häntä ja työkaveriaan käskettiin aloittaa elvytys. Elvytys kuitenkin lopetettiin, kun ruumiin huomattiin olevan kylmä ja jäykkä.[25] Samana aamuna yksi tekijöistä kertoi pahoinpitelystä äidilleen, joka soitti välittömästi poliisille.[15]
Tutkinta, oikeudenkäynti ja tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poliisin kuulusteluissa kaikki syytetyt kiistivät, että heidän tarkoituksensa olisi ollut aiheuttaa uhrin kuolema.[15]
Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuussa 2021 tekijöitä vastaan nostettiin syytteet murhasta, ryöstöstä, yllytyksestä ryöstöön ja yhdeksästä pahoinpitelystä.[26] Uhrin vanhemmat vaativat syytetyille 12 vuoden tuomioita murhasta. Syytetyt kiistivät murhan. Kaksi heistä myönsi törkeän pahoinpitelyn ja törkeän kuolemantuottamuksen, kun taas yksi myönsi vain perusmuotoisen pahoinpitelyn.[27]
Oikeuskäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeuden turvasalissa 17. helmikuuta 2021. Uhrin omaisia edustanut asianajaja pyysi jutun käsittelyä kokonaisuudessaan suljetuin ovin. Syyttäjät puolestaan vaativat asian mahdollisimman laajaa julkista käsittelyä rikosten vakavuuden ja rikoskokonaisuuden suuren julkisuusintressin vuoksi. Oikeuden puheenjohtaja ilmoitti, että käsittelyn julkisuutta arvioidaan erikseen kunkin syytekohdan tullessa käsiteltäväksi. Syytekohdat käsiteltiin rikosten tapahtumajärjestyksessä alkaen elokuussa tapahtuneesta ryöstöstä ja päättyen 4. joulukuuta tapahtuneeseen henkirikokseen.[28]
Syyttäjien mukaan kyseessä oli murha, koska se oli luonteeltaan erityisen raaka ja pitkäkestoinen. Heidän mukaansa tekijöiden on täytynyt pitää uhrin kuolemaa väkivallan todennäköisenä seurauksena. Lisäksi kaikki syytetyt olivat syyttäjien mukaan osallisia tekoon. Osoitukseksi teon suunnitelmallisuudesta syyttäjät nostivat esiin tekijöiden ennen rikosta toisilleen lähettämät viestit, joissa puhuttiin esimerkiksi ”pieksemisestä” ja ”hakkaamisesta”. Syyttäjä toi esiin myös sen, että tekijät olivat pahoinpidelleet uhrin jo aikaisemmin kolmesti, ja väkivalta oli muuttunut koko ajan vakavammaksi.[29]
Nuorimman syytetyn pojan asianajaja vetosi siihen, että vakavimmasta väkivallasta vastasi vanhin poika, ja nuorin poika yritti rauhoitella häntä. Toiseksi vanhimman pojan asianajaja painotti, ettei syytetyiltä voi vaatia aikuisen käsitystä siitä, millainen seuraus tapauksessa käytetystä väkivallasta voi olla. Hänen mukaansa syytetyt olivat olettaneet, että uhri nousisi lopulta ylös ja lähtisi kotiin. Vanhimman pojan puolustus puolestaan vetosi siihen, että kaksi muuta syytettyä osittain vierittivät vastuuta teosta vanhimmalle pojalle. Puolustuksen käsityksen mukaan teossa käytetyt tekovälineet eivät ole olleet sellaisia, että vastaaja olisi tilanteessa ymmärtänyt, että tilanne johtaa kuolemaan.[29] Puolustuksen mukaan syytettyjen käsitys ihmisen väkivallan kestokyvystä perustui vapaaotteluvideoihin.[30]
Oikeudenkäynnin loppulausunnot esitettiin 3. maaliskuuta 2021. Syyttäjä vaati vanhimmalle syytetylle vähintään 12 vuoden, nuorimmalle vähintään 11 vuoden ja kolmannelle syytetylle vähintään yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden ehdotonta vankeutta. Lisäksi kaikille syytetyille vaadittiin mielentilatutkimusta.[31] Syytetyistä toiseksi nuorin vaati päästä vapaaksi tutkintavankeudesta pääkäsittelyn ajaksi, mutta oikeus hylkäsi vaatimuksen rikoksen vakavuuteen vedoten.[29]
Tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin käräjäoikeus antoi 24. maaliskuuta välituomionsa, jossa se määräsi syytetyt mielentilatutkimukseen. Oikeus katsoi, että mielentilatutkimuksen perusteet täyttyivät niin syytettyjen iän kuin tutkittavan rikoksen puolesta. Käräjäoikeuden mukaan ainakin kaksi syytetyistä kohdisti uhriin syyttäjän väittämää väkivaltaa ja kolmas syytetty oli mukana ainakin lyömällä ja kantamalla uhria. Syytettyjen välisestä viestittelystä ennen uhrin kuolemaa oli pääteltävissä, että pahoinpiteleminen oli suunnitelmallista.[19] Mielentilatutkimus totesi jokaisen syytetyn olleen tekoaikaan syyntakeinen.[32]
Tuomio annettiin 3. syyskuuta 2021 Helsingin käräjäoikeudessa. Eniten väkivaltaa uhriin kohdistanut tuomittiin 10 vuoden ja 1 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, nuorin syytetty tuomittiin 9 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen ja toiseksi vanhin 8 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen nuorena henkilönä tehdystä murhasta. Lisäksi vastaajat määrättiin maksamaan yhdessä uhrin kummallekin vanhemmalle 12 000 euron korvaukset aiheuttamastaan kärsimyksestä.[5][6] Tuomio on lainvoimainen, koska siitä ei valitettu määräaikaan mennessä.[7][33]
Koska syytetyt olivat alaikäisiä, heille ei olisi voitu määrätä elinkautista rangaistusta, vaan enimmillään 12:n vuoden määräaikainen vankeusrangaistus. Poliisi otti surmaajat kiinni maanantaina 7. joulukuuta 2020 ja siitä pitäen he ovat olleet vapautensa menettäneinä. Alaikäiset rikoksentekijät pääsevät ehdonalaiseen vapauteen, kun he ovat istuneet vankeusrangaistuksestaan kolmasosan. Lievimmän rangaistuksen saaneen tekijän kerrottiin siten pääsevän ehdonalaiseen vuoden 2023 kesällä, seuraava 2023 joulun tienoilla ja kovimman rangaistuksen saanut vuoden 2024 keväällä. Jo aiemmin, aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaiseen pääsyä, heillä on mahdollisuus anoa valvottua koevapautta.[34]
Viranomaisten laiminlyönnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskelan teinisurmat herättivät kysymyksiä viranomaisten toiminnasta. Helsingin poliisilaitos teki lastensuojelun ja koulun toiminnasta laajan esiselvityksen, jossa haastateltiin 44 henkilöä ja tutkittiin laajasti tapaukseen liittyviä asiakirjoja. Esiselvityksen keskeinen johtopäätös oli se, että peruskoulun opettajia, rehtoreita, lastensuojelutyöntekijöitä, muita viranhaltijoita tai ketään muutakaan ei ole syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta. [35]
Selvityksen mukaan uhri oli lastensuojelun asiakas, joka oli sijoitettu kotinsa ulkopuolelle. Vanhemmat tekivät virka-apupyynnön poliisille, sillä nuori ei ollut palannut sijoituspaikkaansa. Pyynnöstä huolimatta uhria ei ollut etsitty koko surmaviikonloppuna.[36][8] Ylen laajassa selvityksessä kävi ilmi, että uhri oli jäänyt vaille tarvittavaa tukea etenkin alakoulun aikana sekä myöhemmin lastensuojelun asiakkaana. Koulun opettajien mukaan uhrin vaikeuksiin puututtiin liian myöhään ja ne jäivät jopa paikoin selvittämättä.[8][37] , mutta Ylen selvitys on ristiriidassa poliisiin laajan esiselvityksen kanssa.
Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapaus aiheutti järkytystä koko Suomessa[38] ja synnytti vilkasta keskustelua nuorten väkivaltaisuudesta.[39] Surmapaikalle tuotiin paljon kynttilöitä menehtyneen pojan muistoksi.[40] Uhrin muiston kunniaksi ja kiusaamisen vastustamiseksi järjestettiin 5. maaliskuuta 2021 epävirallinen muistotilaisuus, jossa sytytettiin kynttilöitä näkyvillä paikoilla eri puolilla maata. Idea tapahtumaan tuli Facebookiin perustetusta ”Oikeutta Koskelan uhrille” -ryhmästä.[38][41] Kynttilöitä sytytettiin esimerkiksi Helsingissä eduskuntatalon portailla, Turussa tuomiokirkon portailla, Lahdessa Ristinkirkon portailla ja Kuopiossa Haavoittunut sotilas -sankaripatsaan luona.[42] Surma herätti myös voimakasta lynkkausmielialaa, ja julkisessa keskustelussa ratkaisuksi esitettiin esimerkiksi ankarampia rangaistuksia ja tiukempaa kurinpitoa.[43]
Poliisi tiedotti tutkinnasta jo alkuvaiheessa poikkeuksellisen laajasti asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.[44] Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikkö rikosylitarkastaja Jonna Turunen luonnehti tapausta täysin poikkeukselliseksi. Tapaus nosti esiin myös lastensuojelun resurssoinnin.[45] Tutkinnanjohtaja Marko Forss kuvasi tekoa sadistiseksi.[46] Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan tapaus kertoo huonovointisuuden kasautumisesta.[44] Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan Koskelan surma oli poikkeuksellisen raaka ja Suomessa hyvin harvinainen. Utriainen myös sanoi tapauksen osoittavan, että osalla nuorista on kadoksissa vastuu omista teoista ja arvot ovat hämärtyneet.[39]
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa sunnuntaina 21. helmikuuta kirjoitettiin, että uhriin kohdistettu silmitön ja ilmeisen motiiviton julmuus on herättänyt kysymyksiä ihmisyyden perusasioista. Kirjoituksen mukaan tekijöiden rankaisemisen ja viranomaisten vastuukysymysten selvittämisen lisäksi on pohdittava, mistä tapauksen kaltainen pahuus kumpuaa.[47] Ilta-Sanomien 4. maaliskuuta julkaistun pääkirjoituksen mukaan Koskelan tapauksen pitäisi herättää yhteiskunta tilanteeseen, ja samalla tulisi keskustella syistä ja seurauksista. Kirjoituksessa kehotettiin myös pohtimaan, pystyvätkö oikeuslaitos ja yhteiskunta yleisesti puuttumaan nuorten väkivaltarikoksiin.[39]
Surmasta julkaistiin 5. heinäkuuta 2021 MTV:n rikostoimittajan Tiia Palménin kirjoittama kirja Koskelan teinisurma.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rakennusmies löysi pojan ruumiin töihin tullessaan Helsingin Koskelassa – uhri oli tuttu murhasta epäillyille kolmelle 16-vuotiaalle pojalle Yle Uutiset. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ a b Poliisi on selvittänyt Koskelan teinisurman motiivin Iltalehti. 27.1.2021. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Poliisi kertoo Koskelan epäillystä teinimurhasta ja sitä edeltävästä nöyryyttävästä väkivallasta – epäilty kiusaaminen oli jatkunut vähintään kuukausia Ilta-Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ Yle seuraa Koskelan surman oikeudenkäyntiä – syyttäjä: "Ihan kaikkea he eivät muistaneet niin tarkasti kuin esitutkinnassa on kerrottu" Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2021.
- ↑ a b Koskelan surman tuomio lieveni vaaditusta: Murhasta 10, 9 ja 8 vuoden tuomiot tekijöille Yle Uutiset. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b Koskelan teinisurmaajille tuomio murhasta – pisin tuomio yli 10 vuotta Ilta-Sanomat. 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b Koskelan murhan tuomiot pysyvät voimassa – tuomitut eivät valittaneet määräaikaan mennessä Yle Uutiset. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ a b c d Ylen tiedot: Viranomaiset pettivät Koskelan surman uhrin – lastenkoti ei etsinyt poikaa vaikka vanhemmat pyysivät, koulusta paljastui puutteita Yle Uutiset. 12.2.2021. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat Helsingin Sanomat. 15.1.2021. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ STT: Helsingin poliisi ei epäile rikoksia lastensuojelun tai koulun toiminnassa ennen Koskelan henkirikosta, jossa kuoli 16-vuotias poika | SSS.fi sss.fi. Viitattu 3.12.2021.
- ↑ Koskelan henkirikoksen esitutkinta on valmistunut Poliisi. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Poliisitutkinta maalaa synkkääkin synkemmän kuvan Koskelan murhaepäilyn taustoista – näin omat "kaverit" alistivat ja mursivat uhrin traagisin seurauksin mtvuutiset.fi. 31.1.2021. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Mäkinen, Rami: Poliisi: Koskelan 16-vuotias uhri oli tekijöille ”räsynukke” Ilta-Sanomat. 22.2.2021. Viitattu 22.2.2021.
- ↑ a b Kaisa Paastela: Synttärijuhlien karmea loppu – Tällainen on alue, jossa 16-vuotiaan raaka murha tapahtui Helsingin Uutiset. 9.12.2020. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Palmén, Tiia: Koskelan kuulustelut julki: Lapsuudenystävät kertovat, että uhri itki ja pyysi lopettamaan – lopuksi pahoinpitelijät kättelivät toisiaan MTV3. 22.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Koskelan murhaepäilystä uutta tietoa: epäillyt kuvasivat videoita väkivallasta, 16-vuotias uhri oli puolustuskyvytön Yle Uutiset. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ a b Salminen, Solmu: Poliisin Koskela-asiakirjat julki – tässä oli lapsuudenystävän selitys 16-vuotiaan kuolemalle: ”Tein tosi tyhmästi ja löin sitä” Iltalehti. 22.2.2021. Viitattu 22.2.2021.
- ↑ Koskelan teinimurhasta syytetyt viestittelivät veriteon jälkeen: ”Sen tiedän, että me ei päästä tästä ilman seuraamuksia” Ilta-Sanomat. 17.2.2021. Viitattu 17.2.2021.
- ↑ a b Salminen, Solmu & Halonen, Antti: Koskelan teinimurhasta syytetyt määrättiin mielentilatutkimukseen – asianajaja: ”Mikä sitten on lopputulos, se on toinen kysymys” Iltalehti. 24.3.2021. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ Halonen, Antti: Koskelan teinimurhakäräjät: Todistaja puuttui poikien touhuun ja osapuolet huusivat toisilleen – ”He sanoivat, ettei ole mikään hätänä” Iltalehti. 19.2.2021. Viitattu 2.3.2021.
- ↑ Koskelan murhatutkinta valmistui: 16-vuotiaat epäillyt pitivät sadistisesti hauskaa uhrin kustannuksella – uhria pahoinpideltiin samassa paikassa useana perjantaina Yle Uutiset. 27.1.2021. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ IS: Koskelan teinimurhasta epäillyt kuvasivat uhrista kiusaamisvideoita jo ennen surmapäivää mtvuutiset.fi. 31.12.2020. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ Koskelan teinisurma: Poliisi epäilee taustalla pitkään jatkunutta "vakavaa kiusaamista" – epäillyt kävivät katsomassa uhria seuraavana päivänä mtvuutiset.fi. 18.12.2020. Viitattu 22.2.2021.
- ↑ Mattila, Sanni: Näin Koskelan murhasyytetyt puhuivat uhrinsa ruumiin hävittämisestä – yksi googlasi sadevesitynnyreitä ja käski peitellä jäljet valkaisuaineella MTV3. 27.2.2021. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ Auramies, Jukka: Näin Koskelassa surmatun pojan sattumalta löytänyt rakennusmies kommentoi näkyä: "Siellä makaa, yllään vain huppari ja nilkkoihin vedetyt kalsarit" MTV3. 22.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Koskelan teinisurma: Kaikki kolme poikaa syytteeseen murhasta Iltalehti. 5.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
- ↑ Hujanen, Miikka: Koskelan teinimurhasta epäillyn äiti ilmoitti asiasta poliisille – epäilty kertoi myös tyttöystävälleen Ilta-Sanomat. 22.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Ranta, Niko: Koskelan teinimurhan oikeudenkäynti alkoi – syytetyt pojat pälyilivät yleisöä 17.2.2021. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b c Kilpeläinen, Kia: Tällaisia rangaistuksia syyttäjä vaatii Koskelan teinisurmasta: kaikille vaaditaan yli 9 vuotta vankeutta 3.3.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.3.2021.
- ↑ Kirsi, Katri: Koskelan murhasta syytettyjen puolustus selitti väkivaltaa vapaaottelun katsomisella – "Lajin seuraamisessa voisi olla 16 vuoden ikäraja", ehdottaa vapaaottelun ammattilainen 4.3.2021. Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Syyttäjä vaatii Koskelan murhasta syytetyille alaikäisille pojille 12, 11 ja yli 9 vuoden vankeusrangaistuksia – tuomio kolmen viikon päästä 3.3.2021. Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2021.
- ↑ Koskelan surmasta syytetyt olivat syyntakeisia, syytetyt toivovat laajan julkisuuden alentavan tuomiota – vankilaan lähetetty uhkaavia kirjeitä Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2021.
- ↑ Koskelan murhasta tuomitut eivät valittaneet tuomiosta – käräjäoikeuden tuomio jää lainvoimaiseksi Ilta-Sanomat. 5.10.2021. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ Koskelan teinimurhaajat vapautuvat pian Ilta-Sanomat. 4.3.2023. Viitattu 4.3.2023.
- ↑ Poliisi ei aloita virkarikosta koskevaa esitutkintaa Koskelan henkirikoksen uhrin asiassa Poliisi. Viitattu 3.12.2021.
- ↑ Kriminologi 16-vuotiaiden murhaepäilystä: Traaginen, murheellinen ja poikkeuksellinen tapaus Yle Uutiset. 9.12.2020. Viitattu 28.12.2020.
- ↑ Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat Helsingin Sanomat. 15.1.2021. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ a b Muistokynttilöitä sytytetään 5.3. Koskelan surman uhrille myös Sipoossa Sipoon Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b c Pääkirjoitus: Koskelan julma veriteko sekä nuorten raaistuva väkivalta ovat yhteiskunnalle ja lainsäätäjälle haaste Ilta-Sanomat. 4.3.2021. Viitattu 5.3.2021.
- ↑ Kynttilät valaisivat 16-vuotiaan murhauhrin löytöpaikan Koskelassa - asukkaan järkytys: "Tällaista tapahtuu oman ikkunan alla” www.iltalehti.fi. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ Ruuska, Vili: Karmea kohtalo kerää sympatiaa – Koskelan surman uhrin muistolle sytytetään kynttilöitä ensi viikon perjantaina eri puolilla Suomea Keski-Pohjanmaata myöten Keskipohjanmaa. 24.2.2021. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Koskelan henkirikoksen uhrin muistoksi syttyivät kynttilät – katso kuvat ympäri Suomen Ilta-Sanomat. 5.3.2021. Viitattu 5.3.2021.
- ↑ Härkönen, Rebekka: Koskelan teinimurha poiki lynkkauspuheita – "Hätääntynyt yhteisö tuomitsee normeja rikkovan lapsen aikuista ankarammin" Turun Sanomat. 28.2.2021. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b Keski-Heikkilä, Anni: Sisäministeri Ohisalo Koskelan henkirikoksen uusista tiedoista: ”Eihän hyvinvointivaltiossa tällaista pitäisi tapahtua” Helsingin Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 23.2.2021.
- ↑ Poliisi vetoaa yleisöön: Koskelan teinimurhan uhrin kiusaamisen kaikki taustat on selvitettävä Ilta-Sanomat. 19.12.2020. Viitattu 28.12.2020.
- ↑ Laurila, Salla: Koskelan henkirikoksen esitutkinta valmistui, motiivi selvillä – samalla paljastui läjä muitakin uhriin kohdistuneita rikoksia: "Tekoja voidaan pitää sadistisina" MTV Uutiset. 27.1.2021. Viitattu 17.2.2021.
- ↑ Koskelan murhenäytelmä pakottaa perusasioiden äärelle. (Pääkirjoitus) Helsingin Sanomat, 21.2.2021, s. A4–A5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.2.2021.