Ketšua

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ketšua
Oma nimi Runa Simi
Muu nimi quechua
Tiedot
Alue Argentiina, Bolivia, Ecuador, Kolumbia, Peru
Virallinen kieli Bolivia, Peru, Ecuador
Puhujia 10–15 miljoonaa[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Ketšualaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 qu
ISO 639-2 que
ISO 639-3 que

Ketšua (esp. quechua) on Andeilla eli Perussa, Ecuadorissa, Boliviassa ja Argentiinassa puhuttu intiaanikieli. Aikoinaan se oli inkavaltakunnan virallinen kieli. Ketšuan kieli on omalla kielellään 'Runasimi' (tai 'runa simi'), joka sananmukaisesti tarkoittaa 'ihmisen puhetta'. Pitkään ketšua on ollut vain puhuttu kieli, mutta 1500- luvulta alkaen sillä on latinalainen espanjan ortografiaan perustuva aakkosto.lähde? Espanjalaiset valloittajat käyttivät ketšuaa myös kristinuskon levittämiseksi, sillä ko. kielellä ajatukset ja viestit olivat jo pitkään kulkeneetkin. Puhujia on lähteestä riippuen kahdeksasta viiteentoistamiljoonaa. Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistönä, ja pitkään sen puhujia syrjittiin eikä kieltä arvostettu, mutta nykyään se on kuitenkin virallinen kieli Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa.[1] Televisio-ohjelmia tai elokuvia ei tuoteta ketšuan kielellä muualla kuin Ecuadorissa, jossa ketšuankielisiä uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmaa alettiin toimittaa vuonna 2009.[2]

Murteita on useita, eikä ymmärrettävyyttä niiden kesken ole: jos puhujat eivät saa selvää toisistaan, sitten puhutaan portugalia tai espanjaa (vertaa englannin käyttöä viron ja suomen puhujien kesken).lähde? Siksi kielessä on paljon lainasanoja.

Ketšua on todella läheistä sukua aimaran kielelle mm. sanastollisesti. Kuitenkaan suurin osa kielitieteilijöistä ei pidä mahdollisena, että kielten välillä olisi sukulaisuussuhde. Kyse on todennäköisemmin niiden geologisista sijoituksista samalla alueella eli eri kielet ovat vain lainanneet sanoja toisiltaan. Tätä näkemystä tukee esim. se fakta, että aimarat ja ketšualaiset ovat etnisiltä taustoiltaan erilaisia.

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

labiaali alveolaari palataali velaari postvelaari glottaali
klusiilit p t ch k q '
hankausäänteet s x q h
nasaalit m n ñ
lateraalit l ll
tremulantti r
puolivokaalit w y

Kuten arabiassa, semanttisesti erillisiä vokaaleja on vain kolme eli A, I ja U, mutta allofoniaa esiintyy, joten vokaaleja on viisi: QI ääntyy QE ja QU ääntyy QO. Erityyppisiä konsonantteja on 16. Konsonantit rakentuvat kuitenkin japanin (ja suomen) tapaan vokaalien edelle ja harvemmin jälkeen, joten klustereita ei synny. Soinnillisia klusiileja (b, d, g) ei erotella soinnittomista (p, t, k), aivan kuten ei yleensä suomessakaan.

Suomen kielelle vieraita äänteitä ovat:

  • W [w], kuten englannissa
  • Q, kurkkuäänne, jonka ääntäminen vaihtelee postvelaarista velaarin kautta glottaaliklusiileihin ja -hankausäänteisiin. Sanan lopussa se voi olla hankausäänne kuten [x] tai [χ], keskellä sanaa jokin klusiili kuten [q], [k] tai [ʔ], murteesta riippuen.
  • CH [c], Ñ [ɲ] ja LL [ʎ], palataaliversiot äänteistä T, N ja L, kuten espanjassa.
  • PH, TH, CHH, KH ja QH, aspiroidut äänteet.
  • P', T', CH', K' ja Q', ejektiivit.

Ketšuassa klusiileilla (P, T, CH, K, Q) on kolme muotoa: tavallinen, aspiroitu ja ejektiivi. Ejektiivikonsonantteja ei eurooppalaisissa kielissä ole. Niitä lausuttaessa äänihuulet suljetaan samalla, joten konsonantti vahvistuu napsahtavaksi. Ejektiivit ovat jo kadonneet muutamista murteista tai niiden merkitseminen on puutteellista. Standardiketšuassa (Cuzcon murre) tähän on kuitenkin pyritty. Ejektiivisyyttä merkitään lisäämällä heittomerkki konsonantin jälkeen. Sitä ei saa sekoittaa tavutusmerkkiin (suomen kielessä).

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketšua on agglutinoiva, jopa polysynteettinen kieli. Usein, kuten polysynteettisyyteen kuuluu, yksittäinen sana muodostaa koko lauseen. Kielioppi on erittäin säännöllinen: esim. te-, ja he-pronominit ovat sinä-, ja hän-pronominien monikoita. Sanajärjestys on yleensä SOV (subjekti-objekti-verbi).

Substantiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeleita tai genusta ei ketšuassa ole. Monikko (-kuna) on mahdollinen, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Sen sijaan sijanmuotoja on 19. Ne ilmaistaan erilaisilla päätteillä, jotka liimataan sanan perään. Suffikseilla ilmaistaan mm. monikkoa, sijamuotoja ja omistamista. Suffiksit liitetään pääsanaan niin, että ensin tulee omistussuffiksi tulee ennen lukua ilmaisevaa suffiksia. Järjestyksillä ja suffiksien oikeinkirjoituksilla on murteiden välisiä eroja.

Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketšuassa on seitsemän persoonapronominia:

Ñuqa: minä

Qam: sinä

Pay: hän

Ñuqanchuk: me (inklusiivi)

Ñuqayku: me (ekslusiivi)

Qamkuna: te

Paykuna: he

Ketšuassa on kaksi erilaista me- persoonaa. Toinen on inklusiivinen ja toinen ekslusiivinen. Ne ovat eri persoonia eli mm. verbien päätteet ovat erilaisia. Inklusiivin ja eksklusiivin ero on se, että inklusiivia käytetään kun puhuja lukee myös kuulijan me- ryhmään ("minä ja sinä"). Ekslusiivi taas viittaa siihen, että kuulija ei kuulu puhujan kanssa samaan me- ryhmään ("me ilman sinua").

Verbi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbimuodot ovat erittäin monimutkaisia. Kuten suomessa, sekä tekijä että tekijöiden määrä muuttaa verbiä, esim. rimani "puhun", rimanki "puhut", rimankichuk "puhutte". Suomesta poiketen myös objekti voidaan lisätä verbiin, joten yksi sana voi toimia lauseena. Esim. lause "näet minut" on rikuwanki ja koostuu osista näe-minut-t. Lisäksi verbiin voidaan liittää määreitä, jotka muistuttavat suomen muunnoksia "kääntää, kääntyä, käännähtää, käännyttää, jne." Näitä ovat esimerkiksi seuraavat, kun verbi kuvaa tekemistä, joka:

  • -lla- on surkuteltavaa eli kurjaa
  • -ku- on puhujan omaksi hyväksi
  • -pa- on jonkun toisen hyväksi
  • -ri- on turhaa tai ei kovin tärkeää
  • -ru- on kiireistä
  • -sqa- ei ole puhujan ongelma
  • -yku- on epätavallista

Lukusanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1: huk, 2: iskay, 3: kimsa, 4: tawa, 5: pichqa, 6: suqta, 7: qanchis, 8: pusaq, 9: isqun, 10: chunka

Lainasanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kieleen on lähinnä espanjan kautta kulkeutunut seuraavat ketšuan sanat: kiinapuu, kiniini, koka, kondori, kvinoa, inka, laama, puuma, vikunja. Myös pampa ja potaatti voidaan laskea mukaan.

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on Isä Miedän- rukous ketšuaksi:

Yayayku hanaq pachakunapi kaq,
sutiyki much'asqa kachun;
qhapaq kayniyki ñuqaykuman hamuchun,
munayniyki rurasqa kachun,
ima hinam hanaq pachapi, hinallataq kay pachapipas.
P'unchawninkuna t'antaykuta kunan quwayku.
Huchaykutari pampachawayku,
ima hinam ñuqaykupas ñuqaykuman huchallikuqkunata pampachayku hina.
Amataq kachariwaykuchu watiqayman urmanaykupaq,
yallinraq tukuy mana allinmanta qispichiwayku.
Qampam qhapaq kaypas, atiypas, wiñaypaqmi much'asqa kanki.
Hinataq kachun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Ketšuankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja