Guano

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Guanoa.

Guano (ketšuan sanasta ”wanu” espanjan kautta) on merilintujen tai lepakoiden ulostetta, joka on kertynyt kerroksiksi eläinten elinpaikoille. Guano sisältää runsaasti fosforia ja typpeä ja sitä kerätään lannoitteeksi ja ruudin valmistukseen. Guanoa kertyy parhaiten kuivissa ilmastoissa. Joillain merilintujen asuttamilla saarilla sitä on kertynyt vuosisatojen ajan metrien paksuiseksi kerrokseksi.

Guanon käyttö lannoitteissa ja räjähteissä keksittiin 1840-luvulla. Perun, Chilen ja Bolivian kilpailu rannikkonsa guanon hallinnasta johti Tyynenmeren sotaan vuonna 1879.

Yhdysvallat sääti 1856 Guano Islands Actin, joka mukaan Yhdysvaltain kansalainen sai ottaa haltuunsa minkä tahansa asumattoman saaren, jolla oli guanokerrostumia ja joka ei ollut miehitetty. Haltuun otetuista saarista Baker, Jarvis, Howland, Kingmanin riutta, Johnstonin atolli ja Midwaysaaret kuuluvat edelleen Yhdysvalloille. Lain perusteella Yhdysvaltain hallussa, mutta muiden vaatimia ovat Navassa lähellä Haitia sekä Bajo Nuevo ja Serranilla. Swan Islands luovuttiin Hondurasille 1972.

Muita merkittäviä guanosaaria ovat Nauru, Chinchasaaret ja Juan de Nova.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]