Keskustelu wikiprojektista:Lähteet

Viitteet ja Lähteet

Olet valinnut erinomaisesti Platon-artikkelin esimerkiksi. Siinä on eroteltu viitteet ja läheet, jotka usein käsitetään samaksi asiaksi. Lisäksi viitteissä on aivain oikein merkitty sellaisia teoksia, kuten Artistotele ym. joka eivät ole varsinaisesti lähteitä, vaan juuri viitteitä, eli niihin viitataan dokumentteina! Niitä ei tarviyse lähdeluetteloon mekitä. --Alexius Manfelt 2. marraskuuta 2006 kello 16.17 (UTC)

Toivottavasti Alexius lisäät Platonin lisäksi luetteloon muita hyviä esimerkkejä. --Hasdrubal 2. marraskuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Tuo ottaa nyt kyllä lievästi jyrkän kannan englanninkieliseen Wikipediaan lähteenä. Jos ihan oikeasti artikkelien tuominen enkkuwikistä lopetettaisiin, meidän artikkelituotantomme tyrehtyisi lähes kokonaan. Lisäksi lausunto on niin kyyninen Wikipedian luotettavuutta kohtaan, että se alkaa kuulostaa jo paradoksaalisen koomiselta (kun kuitenkin viitsitään tällaista projektia viritellä). Tietenkin on hyvä tuoda esiin, ettei enkkuwiki ole yhtä hyvä lähde kuin jokin parempi lähde, mutta pehmeämmin asia pitäisi muotoilla. Enkkuwiki on kuitenkin parempi lähde kuin ei mitään. --ML 2. marraskuuta 2006 kello 16.35 (UTC)

Ehdottomasti. Tuo tämänhetkinen vastaus on kiireessä väsätty, kuten sivu muutenkin. Ajattelin, että UKK-osioon kerättäisiin kohteliaita standardivastauksia kysymyksiin, eikä nykyisenkaltaisia lakonisia heittoja. Parannella saa. --Hasdrubal 2. marraskuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

Olen useasti ehdottanut, että suomenkielisen artikkelin liitetään ref-viite, jossa kerrotaan mistä vieraskielisistä Wikipedioista tiedot on pääsääntöisesti otettu. Tätä tietoa ei kuitenkaan merkitä lähdeluetteloon, vaan se jää vain viitteisiin. Lisäksi kirjoittajan omat viitteet ja lähteet merkittäisiin kuten on tapana. --Alexius Manfelt 2. marraskuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

Tuota, tuota, sanoit Hasdrubal-kiltti tuolla pääsivulla: "Eräs suuri lähteettömien artikkelien luokka ovat käännösartikkelit. Käännösartikkeleihin täytyy usein etsiä jälkikäteen luotettavat lähteet. Lähdeartikkeleissa ei välttämättä ole lähteitä tai ne eivät ole suomenkielisen tekijän saatavilla." Siinä on nyt vain sellainen ongelma, että jo omassa vaatimattomassa kotikirjsatossani on useita kymmeniä teoksia, joita ei ole suomalaisten saatavana, ei missään julkisessa kirjastossa. Eli miten voin käyttää noita teoksia lähteinä, jos vaadittaisiin niin, että ne ovat yleisesti saatavailla. Toisaalta, kyllä meilläkin voisi niitä käydä lukemassa ;) Tietenkin pyrin vähänkin epäilyttävän vaiteen verifioimaan tai jätän sen pois jos ja kun käännän tai oikeammin adaptoin artikkelia suomeksi. Ystävyydellä --Alexius Manfelt 2. marraskuuta 2006 kello 17.40 (UTC)

Korjasin sanamuotoa, olin kirjoittanut epäselvästi. Käytä toki kotikirjastoasi, jos se on tarpeen. Tämähän sivuhan ei ole varsinainen sääntö, vaan ne löytyvät sivulta Wikipedia:Tarkistettavuus. --Hasdrubal 2. marraskuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

Kertokaa, jos tärkeässä projektissanne on tämä ollut esillä, mutta tulisiko kyseeseen Lähteet-väliotsikon alle luoda jonkinlaisia "leimasimia" sen mukaan, mitä lähdemedioita on käytetty. Erottelisin esimerkiksi seuraavat:

• kirja (ISBN-luokiteltu lähde)
• www-sivu
• lehti tai aikakausjulkaisu
• esite tai muu painomateriaali
• CD, DVD tai vastaava tallenne
• TV-ohjelma
• radio-ohjelma

"leimasimen" esikuvana voisi olla se kielimerkintä, joka nykyisin lätkäistään esim. verkkosivun perään varoitukseksi tähän tapaan: (englanniksi) Crash 23. marraskuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

ja lisätään vielä yllä olevaan listaan muukieliset wikipediat omaksi kategoriaksi! Crash 23. marraskuuta 2006 kello 13.37 (UTC)

Ihan hauska idea, tosin itse pitäisin jos lähteen / viitteen edessä olisi ikoni esimerkiksi:

• Malline:Rajaus kirja
• Malline:Rajaus www-sivu
• Malline:Rajaus lehti
• Malline:Rajaus esite
• Malline:Rajaus tallenne
• Malline:Rajaus TV-ohjelma
• Malline:Rajaus radio-ohjelma
• Malline:Rajaus Wikipedia

--Agony (403) 23. marraskuuta 2006 kello 14.12 (UTC)

Tuokin käy, visuaaliset elementit saavat katsojan huomion eri tavalla kuin pelkkä "leipäteksti". Crash 24. marraskuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Minusta taas kuvakkeet viitemerkinnöissä olisivat rasittavia ja aivan turhaa multimediaa. –Ejs-80 15. helmikuuta 2007 kello 03.17 (UTC)

En ole huomannut leimasimia tai kuvakkeita kaipaavani, jos katson lähdetekstiä niin tavallisesti samalla käy ilmi mistä mediasta tms. on kyse. --Wipu 15. helmikuuta 2007 kello 07.05 (UTC)

Lähdetutkimus

Käyttäjä:MiPe/Lähteet, tekemistän näyttäisi olevan.. --9. marraskuuta 2006 kello 17.19 (UTC)

Jos oletetaan saatu prosentti todenmukaiseksi, lähteet puuttuvat melko tarkkaan 80k artikkelista. Ja osassa lopuista lähteet on merkitty puutteellisesti. Onhan tuossa vielä joksikin aikaa puuhasteltavaa. --Hasdrubal 9. marraskuuta 2006 kello 17.24 (UTC)

MiPen satunnaisotannalla 9.11 saamaa tulosta 7 % on muuten mielenkiintoista verrata Hautalan päivälle 4.11 laskemaan tulokseen 8,48 %. Ehkä yllättävänkin lähellä toisiaan. --Hasdrubal 20. joulukuuta 2006 kello 06.47 (UTC)

Metatietoa lähteistämisen tueksi?

Onko projektilla kiinnostusta kerätä jonkinlaista metatietoa tärkeimpien artikkelien lähteellisyyden tasosta? Olen seurannut en-wikin toimintaa heidän 1.0-projektinsa tiimoilta, ja heidän toiminnastaan voisi ottaa esimerkkiä.

Käytännössä voisi kerätä listan tärkeimmistä artikkeleista ja arvioida artikkelit samaan tapaan kuin en-wikissä. Jos yhdeksi parametriksi ottaisi lisäksi lähteiden merkitsemisen tason, saataisiin tietoa, mitkä artikkelit kaipaavat eniten lähteistämistä. --Jannex 28. marraskuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

Meidän eromme en-wikiin taas on se sama vanha, eli resurssien suhteellinen vähäisyys. Jotta tällainen tieto olisi mahdollisimman käyttökelpoista, sen pitäisi olla ajan tasalla ja helposti päivitettävää. Minua kiinnostaisi jonkinlaisen lisätiedon kerääminen, koska on hyödyllistä seurata mennäänkö näissä asioissa eteen- vai taaksepäin. Sivulle jo nyt kerätyt tilastot auttavat paljon, mutta niiden lisäksi olisi ehkä mukava saada jotain kvalitatiivista tietoa lähteiden laadusta. Miten tuota en-wikin mallia saataisiin sovellettua niin, että mahdollisimman pienellä työllä saataisiin kuitenkin suhteellisen hyödyllistä tietoa? Voisikohan aluksi kehittää vaikka jonkin pienimuotoisen kokeilun, jossa seurattaisiin jonkin pienen artikkelien osajoukon kehitystä? Miten tällainen seuranta kannattaisi käytännössä järjestää? --Hasdrubal 21. joulukuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

Laiskojen Muokkaajien Kirjoittamat Artikkelit Pois!

On mielestäni tarpeetonta ja typerää paikata laiskojen muokkaajien viitetiedottomia luuloja. Mielestäni FI Wikin pitäisi ottaa selkeä linja siitä, että jos viitetietoja ei ole, artikkeli lähtee. Muunlainen muokkaustyyli vain synnyttää ennakkoluuloja, ylläpitää huhuja ja väärinkäsityksiä. Miksi ihmeessä lähdetiedotonta materiaalia pitäisi alkaa myöhemmin tukemaan?!?!?

··· Mielestäni (viitetietojen etsiminen jälkeenpäin muiden lähteettömiin muokkauksiin) on erittäin huono idea paikkaamaan laiskojen muokkaajien laiskuutta! Typeryyttä suorastaan. ··Tällä tavalla kun ollaan liikenteessä, aletaan katselemaan maailmaa samoin kuin piru raamattua. Tällainen lähtökohta on myös jyrkässä ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen ajattelun kanssa. ··Eli ensin kirjoitetaan oman todellisuuskuvan mukainen selitys, ja vasta sitten etsitään perustelut? Sama kuin poliisi päättäisi ensin kuka on syyllinen ja etsisi vasta sitten todistusaineistoa tukemaan tätä näkökulmaa?!?!? Ei helvetissä! En kannata tällaisen ajattelun tai toiminnan tukemista tai edistämistä, varsinkaan jos yritetään tehdä jollain tavalla objektiivisia havaintoja sisältävää materiaalia (esim. Wikipedia). ··"Copy-paste-todellisuus" väistää yleensä todellisia havaintoja puhumattakaan arvolatauksien purkamisesta. "Selitysten" pitäisi aina seurata (monipuolisen) "todistusaineiston" tutkimista, eikä toisin päin!! ··· Internetistä löytyy aivan tarpeeksi luuloa, väitettä, murusia ja infomainontaa - sitä ei tarvitse enää tukea, mielestäni - tässä olenkin Jyrkästi vastassa Jimbo Walesin näkökulmaa. --Shell 20. joulukuuta 2006 kello 01.32 (UTC)

Eli haluat delliä täältä 80k artikkelia? --Hasdrubal 20. joulukuuta 2006 kello 06.47 (UTC)

Olisihan se nastaa, jos olisimme vihdoinkin samalla viivalla kaukaisen sisarkielemme islannin kanssa... Ei tässä kuitenkaan väikkäriä väännetä. --Jaakonam 20. joulukuuta 2006 kello 08.14 (UTC)

=> Aloittelevien muokkaajien artikkelit siis pois. Oikeastaan Wikipedia tulisi varata vain eläkkeelle jääneille professoreille, jotka muokkaisivat vain oman tieteellisen pätevyysalueensa artikkeleita. Suuri osa puuttuvista lähteistä on englanninkielisessä Wikipediassa. 81.175.153.179 22. joulukuuta 2006 kello 07.46 (UTC)

Tuossa IP:n tekstissä puhuu järjen ääni! Miksi näin ole tehty jo aikoja sitten? Kysyy Monsieur le professeur d'histoire --Alexius Manfelt 22. joulukuuta 2006 kello 08.31 (UTC)

Erinomaista! Herra historian professori on sitten hyvä vaan ja kirjoittaa ss-tasolle esimerkiksi minun lempilapseni, NFL:n ja amerikkalaisen jalkapallon (jossa lähteistys on vielä pahasti kesken, mutta tulee taatusti valmiiksi), kun asiantuntemusta kerran riittää. :-D :-D (Hyvä idea kyllä sinänsä, että jaetaan käyttäjät vähempiarvoisiin pässeihin ja harvoihin valittuihin – saadaan jotain rotia tähänkin hommaan.) --Jaakonam 22. joulukuuta 2006 kello 09.18 (UTC)

Kurinalaisuutta lähteiden käyttöön

Yleensä Wikipedia on ajankohtaisuusmediapaineissa ajoittain alkanut muistuttaa eräänalaista englanninkielisen Wikipedian halpakäännöstä. Kun on kiire tuottaa ajankohtaisia sisältöjä, on tietenkin selvää, että valtaosa tekstistä ja kuvat ovat alkujaan englanninkielisestä Wikipediasta.

Lähteet ovat englanninkielisessä Wikipediassa

Se, että ruvetaan kysymään, missä ovat suomenkielisen Wikipedian lähdeviitteet, selviäisi melko nopeasti katsomalla englanninkieliseen Wikipediaan.

Tekniikka usein täsmällisintä saksankielisessä Wikipediassa

Monissa teknillisissä artikkeleissa on saksankielinen Wikipedia täsmällisin.

Venäjän asiat joskus raakileita englanninkielisessäkin Wikipediassa

Poikkeuksina ovat jotkin Venäjää koskevat asiat, joissa englanninkielinen versio on kuin lehtiartikkelista rääpäisty referaatti, kun taas jossain venäjänkielisissä on miltei kirjallinen "koko totuus", mikä puuttuu länsilähteistä.

Maantieteelliset artikkelit

Kun jossain maassa tapahtuu jotain, muodostuu tarve taustoittaa asia kirjoittamalla maa-artikkelia täydellisemmäksi, ei pelkästään historian, vaan myös tapahtumapaikan nojalla. Ehdottaisinkin, että ryhdyttäisiin tekemään meta-artikkeleita tietolähteistä, mitä voi käyttää lähteenä maantieteellisissä artikkeleissa, esimerkiksi The World Fact Book, the Congress Library, Encyclopædia Britannica 1911 jne.

Tällä tavalla innostuneemmat, mutta kokemattomammat saavat kirjoittamisensa tueksi asiallisia lähteitä, joten tiedot eivät ole vain reväistyjä yhdestä lehtiartikkelista tarkistamatta. Auru Aro 22. joulukuuta 2006 kello 08.51 (UTC)

Ehdotus lähteettömien artikkelien ennaltaehkäisemiseksi

Tuossa yllä jo huomautettiin, että juuri aloittelevien wikipedistien artikkelit ovat usein lähteettömiä. Vasta tutustuttuaan paikkoihin tarkemmin (ja luotuaan kymmeniä lähteettömiä artikkeleja) käyttäjä huomaa, että lähteitäkin olisi syytä merkitä. Siksi lähteiden merkitsemistä olisi tärkeä toitottaa juuri niille käyttäjille, jotka ovat tekemässä tänne ensimmäisiä lisäyksiään. Tervetulomallineessa on tosin linkki Wikipedia:Merkitse lähteet -sivulle, mutta se on varsin huomaamaton.

Melko hyvä keino puuttua asiaan olisi luoda malline Test9, joka lätkäistäisiin käyttäjän keskustelusivulle jos hän luo lähteettömän artikkelin tai ei lisää yhteenvetokenttään mainintaa vieraskielisestä Wikipediasta lähteenä. Tällainen huomautus olisi varmasti tarpeen monille kokeneillekin käyttäjille. Ehdotus mallineen tekstiksi:

Kiitos, että paransit Wikipedian sisältöä! Et kuitenkaan merkinnyt lähteitä lisäämiisi tietoihin. Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Apua lähteiden merkitsemiseen löytyy sivulta Wikipedia:Merkitse lähteet.

Tämä auttaisi juuri edellä mainittuun ongelmaan – lähteiden kaivelu jälkikäteen on aina vaikeampaa ja usein mahdotonta. 80 000 lähteettömän artikkelin poistaminen on huono idea, mutta voitaisiin edes pyrkiä siihen, ettei niitä tulisi enää enempää. –Aslak 2. tammikuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Kannatetaan. --Thi 2. tammikuuta 2007 kello 19.06 (UTC)

Hyvä ajatus. Opetetaan alusta pitäen hyville tavoille! :) --Faldion ^(Speak!) 3. tammikuuta 2007 kello 12.20 (UTC)

Aloittelevien käyttäjien erityis huomioimista voi vielä kehittää, tämä ehdotus on mielestäni hyvä. Myös minityngistä tai sitä lyhyemmistä varoitus, että artikkeli voidaan poistaa, olisi hyvä. Täällä Wikipedia:Merkitse lähteet voisi vielä selkeämmin selittää asiaa. Itselleni esim. epäselvää mikä on ==Lähteet== ja ==Alaviitteet== käsitteiden ero. --Wipu 3. tammikuuta 2007 kello 12.49 (UTC)

Ystävä hyvä, on mielenkiintoista että tuota asiaa kysyt, sillä vain kysymällä asioihin saa selvyyden. Alaviitteet tai viitteet tai jopa nootit ovat <ref> tageilla tehtyjä viittauksia tekstin sisällä, jotka sitten kerätään oman viitteet <refereces/> otsikon alle. Lähteet ovat juuri noissa viiteissä kerrotut teokset että myös yleisesti käytetyt teokset arkittelin kokoamisessa. Eli lähteet kokoaa niin viitteissä oleen tiedon kuin muun lisätiedon. Jos ei vielä selvinnyt, niin kysy lisää, yritän vastata. Ystävyyydellä --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2007 kello 12.55 (UTC)

Alaviitteet, viitteet ja nootit tuli selviksi (luulen), tosin nootti termiä en ole vielä ennen täällä Wikipediassa havainnut. Samoin lähteet ok. Ohjetta Wikipedia:Merkitse lähteet lukemalla asia ei minulle avautunut. Sekoittaa osion "Saman viitteen toistuva käyttö" esimerkki, jossa käytetään "==Alaviitteet==", myös se että siinä references on <references/> eikä <references /> kuten ylempänä olevassa esimerkissä, ihmetytti joskus aikaisemmin, eikös ne ole sama asia? Sekin että etsi -toiminto sanalla "alaviitteet" tuottaa vain 38 kpl löytöä eli alaviiteet -termiä ei ilmeisesti käytännössä käytetä vaan alaviitteet on suoraan "==Lähteet==" osion alla. Ehkä takerrun liikaa pikku seikkoihin. --Wipu 3. tammikuuta 2007 kello 13.35 (UTC)

"Viitteet" on yleisin ja varmaankin paras otsikko. Itse teen nykyään samalla tavalla kuin on toimittu Wikipedian parhaassa artikkelissa Platon: Lähteet-otsikon alla kerrotaan tarkat tiedot lähteenä käytetyistä kirjoista/muista julkaisuista, joihin viitataan ref-tagien sisällä tekijän sukunimellä, julkaisuvuodella ja esim. sivunumerolla. Viittaaminen on mukavampaa, kun ref-tagien sisään ei tarvitse tunkea ylipitkiä julkaisutietoja. –Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 13.55 (UTC)

Tarvittaisiin joku näppärä tekemään malline ja lisäämään sitä varten mieluusti myös painike muokkaustyökaluihin. –Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 16.26 (UTC)

Kas, sellainen malline olikin jo olemassa: Malline:Merkitse lähteet. Nyt vain ahkerasti käyttämään sitä, {{subst:Merkitse lähteet}} –~~~~. Mietin pitäisikö olla vielä vastaava mutta tiukempisävyinen malline tapauksiin, joissa käyttäjä on lisännyt lähteettömiä ja kyseenalaistettuja väitteitä, jotka mahdollisesti on poistettu artikkelista tai aiotaan poistaa sieltä lähteiden puuttumisen vuoksi. –Aslak 5. tammikuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Esimerkiksi näin:

Kiitos yrityksestäsi parantaa Wikipedian sisältöä! Lisäämiesi tietojen paikkansapitävyys artikkelissa [[{{{artikkeli}}}]] on kyseenalaistettu, ja ne tullaan poistamaan ellet esitä tiedoille luotettavaa lähdettä. Apua lähteiden merkitsemiseen löytyy sivulta Wikipedia:Merkitse lähteet. Jos olet käyttänyt tietolähteenäsi vieraskielistä Wikipediaa, voit merkitä artikkelin {{käännös}}-mallineella.

–Aslak 5. tammikuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

Lähteettömät suositellut artikkelit

Wikipediassa on kuusi suositeltua artikkelia, joissa ei ole minkäänlaisia lähdeviitteitä (paitsi yhdessä niistä ainoa viite on ranskankielinen Wikipedia). Merkkasin kaikki ne lähteetön-mallineella, mutta jos mitään ei ala tapahtua, laitan kaikki uuteen äänestykseen suositeltavuuden kannalta. --Hautala 19. tammikuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

Kahden luotettavan lähteen konflikti

Mikä mahtaa olla toimintamalli silloin kun on kaksi yhtä luotettavaa lähdettä, jotka kertovat tietyn asian ristiriitaisesti? Artikkelissa Lars Ulrich on tällainen tilanne, yhtyeen sivuston (http://www.metallica.com) mukaan Lars sai ensimmäisen rumpusetin isoäidiltään, kun taas Metallica-kirja (ilmeisesti suomennettu) kertoo että rumpusetti tuli vanhemmilta... Uskon että Ulrichin tapauksessa homma hoituu keskustelemalla, mutta olisi projektille sopiva tehtävä luoda käytäntöehdotus tällaisia konfliktitilanteita varten. --Agony (403) 4. maaliskuuta 2007 kello 07.23 (UTC)

Käviskö sellainen, että artikkelissa kerrotaan lyhyesti molemmat vaihtoehdot, ja siihen on molempien vaihtoehtojen kannattajien tyytyminen, kunnes asiaan löytyy oikea laita? --Wipu 4. maaliskuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

Tässä tapauksessa itseasiassa ehdotin että lahjan antaja jätetään kylmästi pois koska kyseessä ei ole kriittinen tieto artikkelin kannalta, mutta kriittisemmissä tilanteissa näin ei voi toimia. Lisäksi ehdottamasi mallikaan ei toimi koska artikkeli alkaisi jaarittelemaan "X:n mukaan kyseessä on kovalenttinen sidos, Y:n mukaan taas ionisidos"... joten pitäisikö sitä miettiä lähdepainoarvojärjestelmää tai muuta vastaavaa (esim. internet häviäisi lehdelle joka häviäisi kirjalle tmv.). --Agony (403) 4. maaliskuuta 2007 kello 16.11 (UTC)

Wikipedian perusperiaatteita on, että Wikipedia ei ota kantaa, vaan kertoo osapuolien näkemykset kiistanalaisesta asiasta puolueettomasti. Artikkelin ei siis pidä yrittää kertoa totuutta, vaan kertoa, että kuka kertoo näin ja kuka kertoo noin. Sivulla Wikipedia:Neutraali näkökulma käsitellään tätä. Tämä saattaa kuullostaa jaarittelulta: "Lars sai ensimmäisen rumpusettinsä lahjaksi. Lahjan antajasta on epäselvyyttä: yhtyeen virallisen sivuston mukaan hän sai sen isoäidiltään, mutta Metallica-kirjan mukaan vanhemmiltaan (tähän lähdeviitteet ref-elementeillä)", mutta toisaalta osoittaa lukijalle, että artikkeli on tehty syvällisemmällä näkemyksellä, eikä vain referoimalla yhtä lähdettä. --Hautala 5. maaliskuuta 2007 kello 12.29 (UTC)

Miten olisi jos ottaisi tässä käyttöön sellaisen fundamentalistisen Raamatun-selitys metodologian ja päättelisi vaikka, että täytyy olla niin Lars Ulrichin vanhemmat ovat myös hänen isovanhempansa tai että täytyy olla niin, että mummo antoi rahat, mutta äiti kävi ostamssa :) --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Joo näitä sattuu aina välillä, esim. jääkiekko kesäolympialaisissa 1920 oli joidenkin lähteiden mukaan näytöslaji ja joidenkin ei. Mielestäni syytä on ilmoittaa molemmat näkemykset, ei Wikipedian tarvitse arvailla, että kumpi mahtaa olla oikein. --Jannex 10. maaliskuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

Viitemallineiden käyttö napeilla ja ilman

Onko sillä oikeasti merkitystä, että projektisivulla olevien js-nappien sylkäisemä viitemalline ei ole samaa muotoa kuin itse mallineen sivulla oleva koodi? Nyt mm. parametrien järjestys saattaa olla napin koodissa eri kuin mallinesivulla ja esim. projektisivun nappiversion kirjaviitteessä ei ole kaikkia valinnaisia parametrejä (ainakin "kappale" näytti puuttuvan). Pitäisikö käsipelillä huolehtia, että kun malline muuttuu, joku muuttaisi nappien koodia projektisivulla? Vai voisiko sen tehdä jotenkin järkevästi (=ei manuaalisesti)? --Jaakonam 29. maaliskuuta 2007 kello 19.38 (UTC)

Mallineen parametrien järjestyksellä on merkitystä vain silloin kun parametreillä ei ole nimeä (eli {{Malline|A|B}} on eri kuin {{Malline|B|A}} mutta {{Malline|eka=A|toka=B}} on sama kuin {{Malline|toka=B|eka=A}}). Kappale on lisätty kirjaviitteeseen sen jälkeen kun väkersin nappikoodin, sen takia se uupuu koodista. Pätsätään :) --Agony (403) 30. maaliskuuta 2007 kello 05.02 (UTC)

Puuttuva references-elementti

Tällä hetkellä projektisivun ohjeena on vain lisätä Lähteet-alaotsikko ja <references /> -koodi artikkelin loppuun. Useimmiten korjaukset tehdäänkin näemmä pelkästään näin. Mielestäni kuitenkin samalla kannattaisi artikkelin referenssit korjata ehdottomasti mallineilla kuntoon. Suurin osa nykyään tehdyistä korjauksista johtaa nimittäin siihen, että lähteiksi tulee useimmiten lista kryptisiä url-osoitteita. Näiden linkkien sisällöstä, tekijästä, luotettavuudesta tai edes olemassolosta on usein mahdotonta ottaa selvää erikseen avaamatta niitä. Koska lista references-elementittömistä sivuista päivittyy kuitenkin melko harvoin, eikä artikkeleita siihen tule kerralla montaa kymmentä, ei verkko- kirja- tai lehtiviitemallineiden lisääminen samalla ole mielestäni turhan vaativaa. Vai mitä mieltä muut ovat? --albval 19. huhtikuuta 2007 kello 10.33 (UTC)

Verkkoviitteissä Luettu-kenttä on pakollinen, joten mallinetta lisättäessä kyseinen lähde tulisi lukea ja sen lisäksi tarkistaa, että artikkelin sisältö vastaa sitä. En sanoisi vaivattomaksi hommaksi, vaikka toki lähdeprojektin tarkoitusperiä palveleekin. –Ejs-80 19. huhtikuuta 2007 kello 10.39 (UTC)

Ei se näemmä pakollinen ole, kts. esimerkiksi Aurignacin kulttuurin nykyversio ja sitä edellinen versio [1] (tein juuri lähdefixin). Kentän täyttämiseksi ei lähteen läpi lukeminen ole siis pakollista ja puutteellinenkin lähdemalline on mielestäni huomattavasti parempi kuin pelkkä url. --albval 19. huhtikuuta 2007 kello 10.45 (UTC)

Korjaus: näemmä jos lähde-kentän jättää tyhjäksi, jää kieli-kenttä tulostumatta. Mutta voineehan sinne laittaa vaikka luettu=?, jos ei muuta keksi --albval 19. huhtikuuta 2007 kello 10.52 (UTC)

Pitäisiköhän tehdä erillinen alaosio niitä artikkeleita varten, joihin references-elementti lisättiin, mutta jotka vaatisivat vielä viitemallineiden säätöä? –Ejs-80 19. huhtikuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

Helpompi tietysti lisätä mallineet suoraan, tai ainakin suositella sitä. –Ejs-80 19. huhtikuuta 2007 kello 10.50 (UTC)

Ehkä joo, mutta tuollaisia artikkeleita kertyisi helposti älyttömiä määriä. Minusta voitaisiin myös luoda uusi korjattava-malline artikkeleille, joiden viitteet pitäisi muotoilla paremmin. Esim. Korjattava/viitteet. –Aslak 19. huhtikuuta 2007 kello 10.52 (UTC)

Tuo em. malline kuulostaa hyvältä idealta. Huonosti muotoilluilla lähteillä varustetut artikkelit löytyisivät keskitetysti ja lähdeprojektin ulkopuolistenkin olisi ne helpompi löytää. Projektisivullamme voitaisiin kuitenkin mielestäni silti kannustaa ensisijaisesti myös viitemallineiden lisäämiseen <references />-tageja lisäillessä. Jos viitemallineita ei kuitenkaan ehdi tai jaksa lisätä, voisi siinä tapauksessa lätkäistä tuon Korjattava/viitteet-mallineen lähdelistan alkuun. --albval 19. huhtikuuta 2007 kello 11.20 (UTC)

Ainahan sitä voi suositella. Malline on joka tapauksessa nyt valmis käytettäväksi. –Aslak 19. huhtikuuta 2007 kello 11.45 (UTC)

Hienoa! Muokkasin nyt myös projektisivun tekstiä niin, että lähteiden korjaaminen on nyt suositeltua:-) --albval 19. huhtikuuta 2007 kello 12.04 (UTC)

monobookin napeilla se onnistuu todella vaivattomasti. Varsinkin verkkoviite on helppo tehdä, ei tarvitse useimmiten kuin minuutin tehokasta sisälukutaitoa ja kaikki viitettä koskevat tiedot voi lisätä copy/pastella selainikkunasta toiseen. --Jaakonam 19. huhtikuuta 2007 kello 13.52 (UTC)

Malline:Viitteet

Puuttuva <references />-elementti -listalla olivat myös kaikki Viitteet -mallinetta käyttävät artikkelit. Onko tuo malline mahdollista ottaa huomioon listaa ajaessa, niin etteivät edellä mainitun mallineen avulla lähteistetyt artikkelit joutuisi tälle listalle? -- Shinnin 29. kesäkuuta 2007 kello 00.29 (UTC)

Uusimmassa listassa tämän pitäisi olla kunnossa. --Hautala 20. heinäkuuta 2007 kello 15.35 (UTC)

Tietosanakirjoihin viittaaminen?

Törmäsin ilmiöön, jossa kokeneetkin käyttäjät totesivat, ettei tietosanakirjasta referoituun lyhyeen tarinaan edes tarvitsisi viitata, kun olin lisännyt pariin sellaiseen artikkeliin lähteetön-mallineen. Omasta mielestäni tämä olisi kuitenkin tärkeää, ellei välttämätöntä, koska tottahan tietosanakirjoissakin oleva tieto on ihmisten tekemää, joskus jopa virheellistä. Sanatarkat lainaukset pidemmässä määrin lienevät myös tekijänoikeuden alaisia... Onko muilla projektin jäsenillä tai asiasta valveutuneilla tästä ideaa / kommentoitavaa?Tetopa 5. heinäkuuta 2007 kello 18.33 (UTC)

Ainakin itse olen aina merkinnyt Biologian sanakirjan lähteeksi sitä artikkelin teossa käytettyäni, vaikka olenkin vain korjannut määritelmälauseita sen perusteella. Mielestäni ainakin ei-yleistiedollisissa aiheissa kaikki lähteet tulisi merkitä, sillä esimerkiksi em. tapauksissa (biologisten) termien määritelmän lähde on nyt helposti tarkistettavissa. Ja mitä ihmisten tekemään tulee, yksi sanakirjan kirjoittajista on korjannut henkilökohtaissti omaan kirjaani kaksi siinä olevaa määritelmävirhettä... --albval 6. heinäkuuta 2007 kello 07.40 (UTC)

Ref tagit

Ref-mallinetta käyttäviä artikkeleita on myös keskustelusivuilla... Miten niiden kanssa pitäisi toimia? Ottaa kokonaan pois, vai korvata jotenkin?

Myöskin huomautuksista kyselen, laitetaanko niiden tilalle viite vai tähti (*) vai mikä? _Elve^Ŧдłk 19. heinäkuuta 2007 kello 18.57 (UTC)

Kirja-, lehti-, verkkoviitemallineista

Mikä idea näissä mallineissa on eli mitä hyötyä niistä on? Joku näpertelijä rakastaa mallineiden tekoa, ja sitten kaikki pakotetaan niitä käyttämään? Haitat kyllä tiedän, siksi en ole niitä käyttänyt. --Ulrika 21. heinäkuuta 2007 kello 06.58 (UTC)

Ainakin niitä käyttäessä on helpompi muistaa mitä kaikkea pitikään lähteeseen merkata. Ja mallineella voidaan vaikuttaa kaikkien niitä käyttävien lähteiden ulkoasuun helposti. --AdaL 21. heinäkuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

Etenkin tämä viimeinen kohta on se tärkein. Jos (kun) Wikipediassa päätetään enemmistön kannatuksella ottaa käyttöön viittausmalli X-Y-Z, sen sijaan että pitäisi muokata 123 000 erillistä sivua, tarvitseekin muokata vain kolmea mallinetta. Yhdenmukaisuus näyttää hyvältä. Jos esiintyy käyttövaikeutta, voit kertoa niistä täällä tai mallineen keskustelusivulla, itselläni on ainakin tarkkailussa kaikki neljä lueteltua sivua. --Agony (403) 21. heinäkuuta 2007 kello 07.18 (UTC)

Tosiaan, huomasin että et käytä monobook.js -tiedostoa, jonne saa helpot apurit viitteiden lisäämiseksi javascriptillä. Jos haluat, voin tehdä muutoksen sinun .js -tiedostoon siten, että muokkausruutusi alapuolelle ilmestyy valmispainikkeet [Kirjaviite], [Verkkoviite] ja [Lehtiviite] jotka lisää haluamaasi kohtaan ref-tagien sisään mallinekoodin. --Agony (403) 21. heinäkuuta 2007 kello 07.42 (UTC)

No jos viitsit tehdä, olenkin ihmetellyt mitä ne monobookit ovat. En kyllä tiedä käytänkö:) --Ulrika 21. heinäkuuta 2007 kello 09.15 (UTC)

Lisäsin Käyttäjä:Ulrika/monobook.js alle painikkeet. Ne ilmestyy vain artikkeliavaruudessa ja ovat tosiaan nimeltään [Kirjaviite], [Verkkoviite] ja [Lehtiviite]. Jos ne häiritsee, tyhjentämällä monobook.js painikkeet poistuu. --Agony (403) 21. heinäkuuta 2007 kello 09.33 (UTC)

Kiitos:) siellähän ne nyt ovat, kun ymmärsin käydä tyhjentämässä välimuistin ensin. --Ulrika 21. heinäkuuta 2007 kello 10.31 (UTC)

Olen samoilla linjoilla AdaLin ja Agonyn kanssa. Sitä vain jäin miettimään, mitkä ovat viitemallineiden haitat, joihin viittasit. Jos nimittäin mallineissa on jokin korjattavissa oleva ongelma, siitähän kannattaisi mainita esimerkiksi täällä tai kyseisen mallineen keskustelusivulla. (Vai onko ongelmista jo keskusteltu jossain muualla?) Terveisin nimim. Joku näpertelijä. :-) – Apalsola 21. heinäkuuta 2007 kello 08.19 (UTC)

Kuten arvaat, en tarkoittanut pahalla. Sitä pääasiallista haittaa ei voi poistaa, se kuuluu itse mallineen olemukseen: muokkauspuolella siinä on niin paljon tekstiä, että saa etsiä oikeaa kohtaan. Ja usein lähteen voi kopioida valmiina muualta, mikä on aivan toinen asia kuin räpeltää niitä tietoja sinne. Jotkut käyttävät mallinetta jopa kirjailijan teosluettelossa, ja siihen en kyllä alistu, sillä teokset saa melkein aina valmiina luettelona kopioiduksi jotakin. Toinen, pienempi, ongelma on tietojen järjestys. Minusta vuosiluku kuuluu loppuun eikä alkuun. Normaalijärjestys on: Tekijä, nimeke, kustantaja, vuosi. Siihen väliin nimekkeen jälkeen voi sitten lisätä toimittajan, suomentajan, kuvaajan ym. --Ulrika 21. heinäkuuta 2007 kello 09.15 (UTC)

Juu, en olettanutkaan, että olisit tarkoittanut pahalla, siksi hymiö. Enkä minäkään tarkoittanut omaa kommenttiani pahalla. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että kirjailijan teosluetteloihin mallineet eivät sovi. Tietojen järjestyksestä taas on monia käytäntöjä ja mielipiteitä. Minäkin kuulun tekijä-nimeke-kustantaja-vuosi-koulukuntaan, mutta kirjaviitemallineen alun perin tehnyt ilmeisesti ei. (En tiedä, onko järjestyksestä koskaan missään varsinaisesti keskusteltu.) Mutta tässä piileekin juuri mallineiden hyvä puoli: jos tietojen järjestystä (tai esitystapaa muuten) halutaan muuttaa, on se mallinetta käyttävien viittausten kohdalla hyvin yksinkertainen toimenpide. Tämän asianhan voisi keskusteluttaa oikeasti jossain ja tarvittaessa muuttaa mallinetta (ja käytäntöä). Jos enemmistö taas on nykykäytännön kannalta, niin siihen on sitten vain alistuttava. – Apalsola 21. heinäkuuta 2007 kello 21.45 (UTC)

Jos nyt tutkitaan kirjastojen tietokantoja kirjojen osalta, Kansalliskirjastossa on järjestys: tekijä, nimeke, tekijä uudestaan ja muut tekijät, kustannuspaikka, kustantaja, vuosi, painopaikka, kirjapaino. Kahta viimeistä ei tarvita, eikä tekijää tarvitse mainita uudestaan. Tekijämäärän rajaksi kolme, jos enemmän, vain 1. + et al. (tms.), toimitetut teokset: toimittajaa ei tekijäksi. Muille tekijöille, kuten toim., suom, kuvaaja ym. oma otsikko. Vuoden voisi siirtää sinne kustantajan viereen loogiseen paikkaan. Tämä oli keskustelun aloitus. --Ulrika 22. heinäkuuta 2007 kello 04.10 (UTC)

Kannatan myös vuosiluvun siirtämistä perälle. Nyt se on suluissa toisena, mikä on aivan väärä paikka sillä se ei ole olennaisimpia tietoja. Ehdotan, että se merkitään näin: "Kustantaja, vuosiluku" tai "Kustantaja vuosiluku". (ei "kustantaja. vuosiluku".) --Ras 22. heinäkuuta 2007 kello 04.37 (UTC)

Varsinkin sellaisessa tilanteessa, kun kirjalla ei ole kirjoittajaa näyttää kirjamallineen tuottama teksti tyhmältä: esim. (2004): Encyclopaedia Britannica, s. 26-27.. --Ras 22. heinäkuuta 2007 kello 06.53 (UTC)

Joku muukin on näköjään huomannut tuon vuosiluvun oudon paikan. Minäkin kannatan vuoden siirtämistä tuonne loppupäähän, jolloin viite näkyisi artikkelissa (perusmuodossaan) näin: Tervonen, Ismo: Veljekset Karhumäki Suomen ilmailun pioneereina 1924–1956. Tampere: Apali (2002). ISBN 952-5026-25-6. Nuo vuosiluvun sulkeet ovat sitten makuasia, itse pitäisin ne mukana. --Jukka Kolppanen 22. heinäkuuta 2007 kello 07.12 (UTC)

Pilkku on käsittääkseni se, jota erilaisissa ohjeissa suositellaan. En nyt muista mistä sen ihan vähän aikaa sitten luin. Eli ei se ole pelkästään makuasia. Juoksevassa tekstissä taideteoksen tai kirjaan jälkeen vuoden voi laittaa sulkuihin. --Ulrika 22. heinäkuuta 2007 kello 08.12 (UTC)

Näinhän se onkin, itse juutuin jostain syystä noihin sulkuihin. Viitteeseen siis näin: Tampere: Apali, 2002. --Jukka Kolppanen 22. heinäkuuta 2007 kello 08.47 (UTC)

Samaten tulisi yhtenäistää lehtiviite -mallineen ulkoasu "viitattu **.**.****" -kentän osalta, sillä tässä se tulee näkyviin sulkeissa kun muissa viitemallineissa erotellaan pisteellä. --Ras 22. heinäkuuta 2007 kello 05.47 (UTC)

Jos toimittajaa ei saa merkitä tekijäksi, tarkoittaa se käytännössä sitä, että Tekijä-parametri pitäisi muuttaa valinnaiseksi. (Tällä hetkellähän se on pakollinen.) Tämä kyllä helpottaisi mallineen käyttöä monessa yhteydessä (joissain teoksissa ei mainita edes toimittajan nimeä). Onko Tekijä-parametrin muuttaminen valinnaiseksi muille OK? Kirja- ja lehtiviitemallineissa sulkeet viitattu-kentän ympärillä ovat itse asiassa olleet tarkoituksella; sen tarkoitus on ollut osoittaa, että viittauspäivä tarkoittaa nimen omaan viittausta verkkoversioon. (Viittauspäivän mainitsemisessa kirjalliseen versioon viittauksessa ei mitään mieltä olisikaan.) Mutta toki tuo voidaan yhtenäistää verkkoviitemallineen kanssa. – Apalsola 22. heinäkuuta 2007 kello 11.52 (UTC)

Kirjaviitemallinetta on täällä käydyn keskustelun perusteella nyt muutettu niin, että vuosiluku merkitään vasta julkaisijan jälkeen ja tekijä on valinnainen parametri, jolloin mallinetta on helpompi käyttää toimitettujen teosten kohdalla. – Apalsola 26. heinäkuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Hyvä. Tällä mennään taas jonkin aikaa. --Ras 26. heinäkuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

Ei minusta muita ongelmia kuin se laiskuus, jonka yli on päästävä että jaksaa rutinoitua käyttämään taas uutta mallinetta. Mutta se on henkilökohtaista. Paljon turhempia mallineita on tiputettavaksi pois, jos jostain haluaa luopua. Jos se olisi minusta kiinni, niin laittaisin lähteet -väliotsikon ja referencesin ilmestymään automaattisesti jokaiselle uudelle sivulle. --Ras 21. heinäkuuta 2007 kello 08.23 (UTC)

Hupimallineet tunnistaa yleensä siitä, ettei niitä käytä juuri kukaan muu kuin niiden tekijä. Nämä taas ovat tarpeellisia, kuten käyttäjien määrästä voi havaita. Esimerkiksi verkkoviite on lukijalle parempi vaihtoehto kuin epämääräiset linkit. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2007 kello 08.30 (UTC)

Niin, ei se lähteistys se ongelma ole. Myös minä olen sen verran laiska, etten jaksa viitemallineita käyttää, kun nopeammin saa riittävän tarkat tiedot (=vähän vähemmän kun mitä malline kysyy) kirjoitettua ilman mallinettakin. --Velma 21. heinäkuuta 2007 kello 08.31 (UTC)

Laiskuuden yllättäessä kannattaa huomioida, ettei kaikkia kohtia tarvitse välttämättä täyttää. Verkkoviitteessä on vain kaksi pakollista parametria. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

Nimeke ja mikä? --Ulrika 21. heinäkuuta 2007 kello 09.15 (UTC)

Osoite. :-) –Ejs-80 21. heinäkuuta 2007 kello 09.16 (UTC)

Niin, aivan:)--Ulrika 21. heinäkuuta 2007 kello 10.31 (UTC)

"Jos se olisi minusta kiinni, niin laittaisin lähteet -väliotsikon ja referencesin ilmestymään automaattisesti jokaiselle uudelle sivulle." Minusta tämä olisi peräti järkevää. Lähteetön-mallineen käytöstä voitaisiin tällöin perustellusti luopua kokonaan. --Thi 22. heinäkuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

Kannatan ideaa. Painottaisi lähteiden tärkeyttä niillekin käyttäjille, jotka luovat uusia sivuja tutustumatta tarkemmin nykyisiin lähdekäytäntöihin. --Hehkuviini 22. heinäkuuta 2007 kello 17.03 (UTC)

Tuota automaattista lähde-otsikon lisäystä olen itsekkin ajatellut. --qWerk 23. heinäkuuta 2007 kello 16.19 (UTC)

Sanomalehtiviitemalline

Meillä on olemassa {{lehtiviite}}, mutta näyttää siltä, että se on tarkoitettu ennen kaikea aikakausilehdille, ammattilehdille jne. Voisiko joku ystävällinen ja osaava tehdä {{sanomalehtiviite}}-mallineen? Samulili 21. heinäkuuta 2007 kello 09.38 (UTC)

Mielestäni turhaa sillä {{Lehtiviite}} vaatii pakollisina kenttinä vain {{Lehtiviite | Ajankohta = | Otsikko = | Julkaisu = }} joka näyttäisi esim. seuraavalta:

• Joku otsikko jossain lehdessä. Joku sanomalehti, 21. heinäkuuta 2007.

--Agony (403) 21. heinäkuuta 2007 kello 09.46 (UTC)

Tässäkin samoilla linjoilla Agonyn kanssa. Lehtiviitemallinetta muokattiin vastikään niin, että nykyisin se soveltuu myös sanomalehdille. – Apalsola 21. heinäkuuta 2007 kello 10.17 (UTC)

Juhlapäivä

Huomasin äsken Hautalan tekemästä päivityksestä, että nyt on 20% lähdeviittellisiä täynnä. Olisko pienimuotoisen mediakohun paikka ? (Ihan vaan täällä wikipedian sisällä, voisi jossain wikipediaa kuvaavassa tekstissä mainita tuon lukeman. Tai "Ajankohtaista" ? Vai oltaisko nurkkapatrioottisia ja kysyttäis sama lukemaa muunkielisiltä wikipedioilta ?) Onnittelut projektilaisille, --Tappinen 14. elokuuta 2007 kello 12.21 (UTC)

Kyllähän sitä voisi kysyä muualta myös ihan vertailun vuoksi. "Mediakohu" aiheesta voisi lisätä Wikipedian uskottavuutta, sillä lähteettömyydestä on tätä aina jaksettu kritisoida – 20 % lähteellisiä sivuja on kaikkea muuta kuin vähän. --Ras 15. elokuuta 2007 kello 11.56 (UTC)

Paitsi Suomessa... suomalaiset on tottunut että keltainen lehdistö, sanomalehdet, uutiset, suomi 24:n portaali ja kaikki epäWikipediat puhuu absoluuttista totta aina ja ikuisesti myös ilman lähteitä, mutta Wikipedia valehtelee ellei lähteenä ole KRP, FBI tai Seiska. Lyhyesti: 20% lähteistettyjä artikkeleita on vähän verrattuna 100% absoluuttista totta puhuvaan OHO! -julkaisuun. Tuo nurkkapatrioottisuus kuulostaisi hauskalta. --Agony (403) 15. elokuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

Tosin on pidettävä mielessä, että 20 prosentissa on siis vähintään yksi lähde mainittu. Ei siis että 20 prosentissa artikkeleita on kattavat lähdeviitteet. --Hautala 17. syyskuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Projektin rekisteröitymättämänä kannattajanajäsenenä lisäisin tähän vielä, että jossain vaiheessa soisin huomion laajenevan lähteiden lukumäärästä myös lähteiden laatuun. Nythän luotettava lähde on usein vain fraasi, jolle ei ole muodostunut yhteinäistä kriteeriä. Alkuun varmaan tarvittaisiin vain informaation lisäämistä ja keskustelua aiheesta. --jkv 18. syyskuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

Wikipedian kannalta "luotettavan lähteen" ei pitäisi olla edes fraasin. Lähteiden pitää olla merkittäviä. Luotettavuus on subjektiivinen tai POV. --Hautala 18. syyskuuta 2007 kello 14.07 (UTC)

Tavallaan ihan totta, mutta luotettava on ollut kyllä asiasta puhuttaessa tavallinen termi. Muistaakseni käänsin joskus tämän Wikipedia:Tarkistettavuus#Luotettavat_lähteet enwikin silloisesta ohjeesta. --jkv 18. syyskuuta 2007 kello 15.29 (UTC)

Keskustelu viitemerkinnöistä roihunnut jo jonkin aikaa

Käykääpäs, projektilaiset katsomassa ja ottamassa kantaa. Voi 20 prosentin rajapyykin kunniaksi tulla piakkoin 20 000 artikkelin savotta: Keskustelu Wikipediasta:Merkitse lähteet#Viittaus ennen vai jälkeen pisteen? --Jaakonam 15. elokuuta 2007 kello 12.08 (UTC)

Tilastoja 2007

Tilastoja pohjoismaisisten Wikipedioiden lähteiden merkitsemisestä: http://lists.wikimedia.org/pipermail/wikitech-l/2007-September/033286.html --Harriv 6. syyskuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Eli meillä on vielä noin 30 000 ref-tagia, joka ei sisällä jotain kolmesta tarjolla olevasta viitemallineesta (36 071 = 59 365 - 12 952 - 10 342) --Ras 10. syyskuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

Suomenkielisen Wikipedian TOP-10 kirjaviitteet/lähteet ISBN:n perusteella

Edellä mainitusta tilastoista koottu lista. --Ras 10. syyskuuta 2007 kello 12.47 (UTC)

• Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen: Etunimet. Käytetty 131 kertaa.
• Karjalan Tasavalta vuonna 1997. Yrityspalvelu Karelski, 1997. Käytetty 129 kertaa.
• Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901-1982 = Artist index of Finnish records. Käytetty 127 kertaa.
• Kielitoimiston sanakirja : uusin tieto suomen kielen sanoista. Kielikone Oy. Käytetty 124 kertaa.

• Alf Henrikson, Maija Westerlund: Antiikin tarinoita / 1-2. Käytetty 98 kertaa.
• Donald Jay Grout; J Peter Burkholder; Claude V Palisca: A history of western music. Käytetty 98 kertaa.
• Diogenes Laertios.; Marke Ahonen: Merkittävien filosofien elämät ja opit. Käytetty 97 kertaa.

• Ari Mennander; Pasi Mennander: Leijonien tarina. Käytetty 93 kertaa.
• Tony Latva; Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Käytetty 91 kertaa.
• Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. Käytetty 80 kertaa.

In the Swedish Wikipedia, 180 articles reference a book (with ISBN) about organs found in Swedish churches... :-) One problem that I found in the Finnish Wikipedia is that one article can contain many references to the same ISBN. See for example the discussion on Keskustelu:Adolf Hitler#Article size, references, ISBN. There are a total of 15578 ISBN references in 6802 articles, going to 7816 unique ISBNs. However, there are only 13757 unique combinations of ISBN and article, so the remaining 1821 (= 15578 - 13757) are multiple references to the same ISBN within the same article. The worst case is the article Luettelo suomalaisten muusikoiden taiteilijanimistä which contains 108 references to the ISBN 951-9222-21-9. That same page also contains multiple references to many other ISBNs. In addition to the previous examples, the following articles contain 40 or more ISBN references: Ilmailukirjallisuus, Martin Heidegger, Luettelo lintukirjoista, Elina Karjalainen, Jääkansan tarina, Uppo-Nalle, Klassismin musiikki, Apartheid-järjestelmän purkaminen, Peloponnesolaissota, Sigmund Freud, Suomen sisällissota, Carl Gustaf Emil Mannerheim. --LA2 13. syyskuuta 2007 kello 21.41 (UTC)

Even when ISBN references within an article are not duplicates, it is legitimate to ask how many literature references can be relevant. Are these the best 120 books about or by Martin Heidegger? Or should Wikipedia try to become a complete bibliography? The following articles reference the highest number of unique ISBNs (duplicates not counted): 124 Martin Heidegger, 110 Ilmailukirjallisuus, 64 Luettelo lintukirjoista, 53 Elina Karjalainen, 47 Jääkansan tarina, 46 Uppo-Nalle, 40 Sigmund Freud, 39 Suomen sisällissota, 37 Seppo Heikinheimo, 36 Carl Gustaf Emil Mannerheim, 35 Gore Vidal, 34 Timothy Leary, 33 Kai Nielsen, 32 Jorma Karhunen, 31 Veijo Wirén, 31 Hervé Guibert, 30 Eppu Nuotio, 28 Luettelo suomalaisten muusikoiden taiteilijanimistä, 28 Frank Miller, 26 Urho Kekkonen, 25 Samuel R. Delany, 24 William Edwards Deming, 24 Vanhoillislestadiolaisuus, 24 Nevil Shute, 24 Kirsti Simonsuuri, 24 Keith Ward, 24 Benedictus XVI, 24 Alan Watts, 22 Jacques Derrida, 22 Aapeli Saarisalo, 21 William Shatner, 21 Milton Erickson, 21 Karen Armstrong, 21 Jorma Palo, 21 Goosebumps, 20 Patricia Cornwell, 20 Luettelo Ursan julkaisemista tietokirjoista, 20 Legenden om Ljusets rike. --LA2 13. syyskuuta 2007 kello 21.58 (UTC)

Viitemallineiden yhtenäistäminen

Pyrittäisiinkö yhtenäistämään viitemallineiden parametrit täällä? --Usp 16. maaliskuuta 2008 kello 12.22 (UTC)

Tiedoksi kaikille, että asiaa on jo sivuttu lehtiviitemallineen keskustelusivulla. (Kannattanee kuitenkin keskittää keskustelu tänne projektin keskustelusivulle.) --Apalsola ^{k • m} 16. maaliskuuta 2008 kello 15.07 (UTC)

Tunnistettuja lähteettömiä

Kahvihuoneess aon hahmoteltu hanketta tai projektia, jonka nimi olisin suunnilleen Keskeisten aiheiden laadunvalvonta. Olemme käyttäjien Kallerna, QWerk ja ML:n kanssa merkinneet tuolle linkkaamalleni sivulle joukon tärkeitä mutta lähteettömiä artikkeleita. Toivon niille huomiota lähdeprojektin jäseniltä. Mielestäni luettelon kopiointi tänne on turhaa. Yst.terv. --Tappinen 4. heinäkuuta 2008 kello 20.13 (UTC)

:Millä tavalla tuo "lähteetön"-määrittely on tehty: esimerkiksi listatussa jatkosota-artikkelissa on 19 viitettä + toistakymmentä lähdettä. Eli listataan ilmeisesti huonosti lähteistettyjä artikkeleja? Onko otettu esimerkiksi mitään kantaa lähteistettyihin, mutta ei viitteistettyihin artikkeleihin? Omasta mielestäni ne ovat tarkistettavuudeltaan lähes yhtä onnettomia kuin täysin ilman lähteitä olevat. --Riisipuuro 4. heinäkuuta 2008 kello 20.26 (UTC)--

Kerroin asiasta huonosti, anteeksi. Tuolle työn alla olevalle sivulle on listattu toistaiseksi kaikki keskeiset sivut, osan perään (esim. "Historialliset poliitikot ja johtajat") on merkitty, mitä parantamisen varaa missäkin artikkelissa olisi. Joissakin (aika monissa) lukee "lähteetön", "lähteet", "viitteet" tms. Itse merkitsen myös sellaiset erikseen, joista viitteet puuttuva tmutta aiheesta muualla -osio on laaja. --Tappinen 4. heinäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

tilastoja-osassa virhe

Tilastoja-osuudessa on mielestäni virhe. Siinä sanotaan, että 7.5. oli vähän päälle 197 000 artikkelia, vaikka 200 00:s artikkeli kirjoitettiin jo 12.4. 101090ABC 8. toukokuuta 2009 kello 23.46 (EEST)

Wikipedian merkkipaaluun laskettiin täsmennyssivut, tämän sivun tilastoon ei. Samulili 9. toukokuuta 2009 kello 08.22 (EEST)

Tarvitsen lähdeteoksen

Arvelin että tämä olisi oikea paikka etsiä lähdeteosta, jota tarvitsen, mutta sitä ei ole minun saatavilla. Etsisin kirjaa Jääkiekkokirja 2008–2009, olisi tarpeen kahdessa artikkelissa. Jos sinulta löytyy tämä teos, laita viestiä keskustelusivulleni. Yst. terv. EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 22. toukokuuta 2009 kello 20.52 (EEST)

Maantiede-kampanja

Monissa maantiede-artikkeleissa on lähteettömiä numerotietoja, jiotka lisäksi saattavat olla aika vanhoja (pääosa valtio-artikkeleista on aloitettu 5 vuotta sitten). Keräsin listan omasta mielestäni hyvämaineisia lähteitä, joista löytyy lähes kaikille valtioille tietoa. Olen laajentanut eteläisen Afrikan artikkeleita ja Vanuatua, johon löytyi 9 uutta lähdettä ja 17 viitettä. Onko kommentteja valittuihin lähteisiin ? Uudet osallistujat kampanjaan ovat hyvin tervetulleita. Ne lähteet (googlella löytyy oikea sivu)

• CIA Factbook (jolle on mallinekin)
• BBC Timeline
• BBC Weather: Country Guide (maantiede ja ilmasto)
• Citypopulation.de (aluejako ja asukasluvut, huom täällä on kerrottu menetelmä: laskenta vai arvio, ja lähde)
• Unesco Heritage
• UNDP HDI
• UN Millenium Goals Report
• BBC Country Profile (mm. mediatiedot)
• Lonely Planet
• Afrikassa myös EISA.org.za (tietoa vaaleista), muualla ehkä IRIN News

--Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 10.25 (EET)

Tilastokeskuksen sivuilla on myös kansainvälisiä tilastotietoa.--Tanár 6. tammikuuta 2010 kello 20.48 (EET)

Suositellut sivut

Vanhat suositellut artikkelit pitäisi laittaa kuntoon lähteiden osalta, tai tulisi käynnistää prosessi kunkin artikkelin suositellun aseman poistamiseksi. --Thi 13. maaliskuuta 2010 kello 18.17 (EET)

Kerralla pois vain ja tiputtaa ne Hyviksi artikkeliksi.D100a 13. maaliskuuta 2010 kello 19.01 (EET)

Tilastoja

Tässä tilastoa hiukan toisesta näkökulmasta. Lähdepyynnöllä merkittyjen artikkelien osuus Wikipedian artikkelimäärästä on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana seuraavasti:

• 2009 toukokuu: 2,1 %
• 2010 toukokuu: 2,5 %
• 2011 toukokuu: 2,8 %
• 2012 kesäkuu: 3,1 %

Lähdepyynnöllisten artikkelien määrä on tässä ajassa kasvanut noin 4000:sta noin 9000:een. Savottaa siis riittää. – Olisipa myös hauska nähdä tilastoja, minkä verran lähdepyyntöihin yleensä fi-wikissä reagoidaan (merkitsemällä lähde, poistamalla lähteetön tieto, tai jollain muulla tavalla) ja millaisen ajan kuluessa. --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 14.35 (EEST)

Vähän osviittaa: noin vuosi sitten, 31.5.2011 meillä oli 7490 lähdepyynnöllistä artikkelia. Näistä artikkeleista noin 8 % (612 kpl) on saanut olla sen jälkeen täysin rauhassa eli niitä ei ole muokattu kertaakaan 31.5.2011 jälkeen (robotteja lukuunottamatta). Monessako artikkelissa siihen lähdepyyntöön on mitenkään reagoitu en tiedä, luultavasti vähemmässä kuin puolessa. --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 15.15 (EEST)

Saisiko noita jotenkin luokiteltua pyynnön merkkaushetken mukaan? Voisi poistaa vuoden vanhoista lähteettömät jutut ja merkinnän pois. Linnea (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 15.52 (EEST)

Kaikissahan lähdepyynnöissähän ei merkkaushetkeä ole merkittynäkään, jolloin se pitäisi kaivaa esiin artikkelin historiasta (= liian hankalaa). Mutta niistä missä on, voisi tosiaan jollain skriptillä etsiskellä esim. yli vuoden vanhoja lähdepyyntöjä. En vaan äkkiseltään sopivaa skriptihärveliä tiedä. Catscan2:lla sain kyllä listattua artikkelit joihin ei ole ollenkaan koskettu vuoteen, mutta lähdepyyntö-mallineen päivämääräparametria se ei varmaan osaa katsoa. --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 16.31 (EEST)

Luulen, että voisi eka aloittaa niistä, joihin ei ole koskettu vuoteen ja ehkä miettiä, pitäisikö mallineeseen lisätä ajankohda mukaan luokittelu. Esim. vaikka vuoden mukaan. Ei varmaan tarvitsisi sen tarkempaa. Linnea (keskustelu) 5. kesäkuuta 2012 kello 20.02 (EEST)

Päivämäärä on {{lähde}}-mallineessa vähän hankalasti muodossa "5. kesäkuuta 2012". Kai tuosta automaattisen vuosiluokittelun saa helpostikin, jos vain irrottaa parametrista neljä viimeistä merkkiä. Yritinkin kopioida en-wikistä mallinetta en:Template:Str right mutta enpä saanut toimimaan. Samalla huomasin että wikipedian merkkijonomallineet ovat järkyttäviä spagettiviritelmiä joihin ei halua koskea kolmen metrin seipäälläkään. (Taustalla on ilmeisesti joku mystinen ideologinen riita siitä, että kunnollinen, ohjelmiston suoraan tukema merkkijononkäsittely ei kuulu wikitekstiin, koska "Wikitext is supposed to be a *markup* language, not a Turing-complete programming language. It is designed for presentation, not computation." Sen sijaan on sitten rakennettu järkyttävillä spagettimallineilla edes jotenkuten toimiva merkkijononkäsittely.) --Jmk (keskustelu) 6. kesäkuuta 2012 kello 11.06 (EEST)

WikiTrustilla saa kaiveltua esille sellaisia tietoja kuin, koska jokin teksti on lisätty tai poistettu ja kuinka kauan se on ollut artikkelissa. Catch on siinä, että sen asentaminen vaatii jonkun verran taitoa (ja vaivaa) ja jos ei osaa Ocalmia, niin halutut vastaukset pitää parsia vakioscriptien luomasta tekstimössöstä jota on gigatavukaupalla. Voin yrittää saada jonkun tilaston/listan aikaiseksi lähdepyynnöistä vaikka ensi viikolla. Ette muuten satu tietämään ketään kuka osais Ocalmia? --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2012 kello 11.43 (EEST)

Tässä olisi lähdepyyntölistaa. Lista pitää sisällään vain noin 2000 ensimmäistä artikkelia välillä id:t 0 - 12500. Keskeytin tuon tuossa kohtaa, koska artikkeleita läpikäynyt scripti oli liian hidas jotta sillä saisi käytyä kaikki artikkelit läpi. Ehkä listasta on vajavaisenakin jotain iloa niille ketkä osaa jatkojalostaa siitä edelleen jotain hyödyllistä (Jmk käsittääkseni ainakin osaa) ja yritän pyöräyttää jossain välissä saman kaikista artikkeleista. Muuten tuohon wikitekstin käsittelyyn, niin mallinneiden Lua-tuen pitäisi tulla jossain välissä käyttöön ja sen tukee myös Wikien välistä kirjastojen lataamista jolloin voidaan ylläpitää mallineiden käyttämää koodia keskitetysti. Scripti-härveli muuten jolla voidaan etsiä mallineita niiden parametrien perusteella on Template tiger, mutta sen käyttämää kantadumppia ei ole päivitetty puoleen vuoteen. --Zache (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 09.35 (EEST)

Kiitos, kyllä noista jo jotain irtoaa. Tilastollisen edustavuuden arvioimiseksi pitäisi tietää, miten nuo 2000 ensimmäistä artikkelia ovat valikoituneet. Vastaako tuo id esim. artikkelien luontijärjestystä? Tällöin kyse ei ole ihan satunnaisotoksesta koko artikkeliavaruudesta. --Jmk (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 11.17 (EEST)

Joo "ensimmäistä artikkelia" on ihan se missä järjestyksessä mediawiki on niille id:n antanut. Luullakseni id-numerointi menee siten, että ihan ensimmäiset artikkelit menevät aakkosjärjestyksessä (<2005; todennäköisesti id-kenttä on luotu silloin) ja uudempien artikkeleiden kohdalla se on ihan uniikki id joka kasvaa aina yhdellä jokaisen uuden sivun kohdalla. --Zache (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 11.30 (EEST)

Lähdepyynnöllä varustetut Urheilu-luokan artikkelit löytyvät tuolta (tosin ilman aikaleimoja). --Lax (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 13.48 (EEST)

Lähdepyynnöllä varustetut minkä tahansa luokan artikkelit löytää CatScan2:lla, mutta nekin ilman aikaleimoja. --Jmk (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 13.50 (EEST)

Juu, sillä mä ne hainkin. --Lax (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 13.53 (EEST)

Tilastoja vuosikertalähdepyynnöistä

Katselin vähän Zachen dataa ja koetin ymmärtää noiden kolmen tägin merkitystä.

• lastrevision on selvä: lähdepyyntö on sellaisenaan vielä dumpin ottopäivänä eli ei ole tehty mitään. Esimerkiksi Alankomaat: lähdepyyntö 7.2.2012 ja sama edelleen 31.3.2012 dumpatussa versiossa.
• ei mitään tägiä: lp poistettu; mitä lp:llä merkitylle tiedolle tapahtui, ei voi tietää, se on ehkä poistettu, muutettu, tai jätetty artikkeliin sellaisenaan ilman lähdettä. Voidaan tulkita että lp on hoidettu. Esim. Aprillipäivä: lp tullut artikkeliin, lp ja lähteetön väite poistettu.
• replaced: lp:tä on muokattu (tai ainakin skripti on tulkinnut niin), mutta lp on jäänyt artikkeliin, eli ei ole hoidettu. Esim. Aurinko: lähdepyyntö, replaced = oikeasti lp:hen ei koskettukaan, botti vain muutti artikkelin iw-linkkejä
• fixed: lp poistui ja artikkeliin tuli (ainakin jonnekin) viite, esim. Aurinko em. lähdepyyntö, viite lisätty. Lp on hoidettu.
• fixed replaced: lp:tä on muokattu, se on jäänyt artikkeliin, mutta samassa muokkauksessa tullut viitteitä. Tarkoittanee että on muokattu artikkelissa montaa kohtaa, viitteet ovat tulleet jonnekin muualle. Esim. Suomen kieli: lähdepyyntö, fixed replaced, lp:tä vain muotoiltiin mutta ei hoidettu. Lp on edelleen nykyversiossa.

Replaced-jutut sotkevat tulkintaa, koska oikeasti sama lähdepyyntö on ollut pitempään, mutta se on jakautunut ikään kuin kahdeksi lyhytikäisemmäksi (ennen ja jälkeen replacen). Jos nyt karkeasti jätetään huomiotta kaikki replaced-tapahtumat ja loput jaetaan luokkiin

• LI: hoidettu lisäämällä viite (fixed)
• PO: hoidettu poistamalla lp (mahdollisesti lp:llä merkitty tekstikin) (ei tägiä)
• EI: ei ole hoidettu ollenkaan (lastrevision)

niin vähän tilaston tynkää siitä, mitä eri vuosina lisätyille lp:ille on sittemmin tapahtunut:

• 2009 pyydetyt: LI=530 PO=469 EI=390 (EI = 28 %)
• 2010 pyydetyt: LI=791 PO=387 EI=540 (EI = 31 %)
• 2011 pyydetyt: LI=769 PO=232 EI=629 (EI = 38 %)

Eli karkeasti kolmannekselle lähdepyynnöistä ei tehdä mitään parissa vuodessa. Yli puolelle sentään tehdään eli voisihan tilanne olla huonompikin. Valitettavasti tilaston tulkintaa haittaa tuo replaced-ongelma (= oikeasti lp:t roikkuvat pitempään kuin mitä tilasto näyttää), ja muut mahdolliset skriptauksen virheet tai tulkintaongelmat, ja sitä paitsi tilasto koskee vain näitä 2000:ta artikkelia eikä ole varauksetta yleistettävissä koko artikkelisisältöön. Mutta tämmöisiä nyt tällä kertaa. --Jmk (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 11.16 (EEST)

Tässä sitä Linnean kaipaamaa luetteloa vanhimmista kokonaan koskemattomista (lastrevision) lähdepyynnöistä: Käyttäjä:Jmk/Vuosikertalähdepyynnöt. Vuoden 2007 lähdepyyntöjä löytyy kolmesta artikkelista ja vuoden 2008 lähdepyyntöjä 254:stä artikkelista, nämä siis Zachen keräämien n. 2000 artikkelin joukossa. Koko Wikipedian vastaava luettelo olisi luonnollisesti pidempi. --Jmk (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 12.39 (EEST)

Listalle saaduista 257 artikkelista on nyt 2 kk aikana korjattu (tai tarkastettu ja todettu jo aiemmin korjatuksi) 64 kpl eli 25 %. Tätä vauhtia jatkaen 2007-2008 tehdyt lähdepyynnöt saadaan kondikseen helmikuussa 2013, tämän (vajaan) listan osalta. Zache vois varmaan joskus pyöräyttää listalle loputkin vanhat lähdepyynnöt. Ehkä vuonna 2014 päästään vuoden 2009 lähdepyyntöjen kimppuun. --Jmk (keskustelu) 13. elokuuta 2012 kello 11.32 (EEST)

Vähän on hidastunut, 3 kk aikana on korjattu 69 artikkelia (27 %). Sitä vauhtia lista saadaan loppuun toukokuussa 2013. Tosin viimeisen kuukauden aikana on korjattu 5 artikkelia, jos vauhti on se niin valmista tulee marraskuussa 2015. --Jmk (keskustelu) 13. syyskuuta 2012 kello 13.14 (EEST)

Nyt kuukauden aikana on hoidettu 14 artikkelia lisää, ja yhteensä listasta on hoidettu 83/257 (32 %). Kiitokset talkoisiin osallistuneille, työsarkaa on vielä. --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2012 kello 13.42 (EEST)

Pyöräytin nyt kaikki artikkelit läpi ja kaikki artikkelit sisältävä lista löytyypi täältä (5MB, tsv). --Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2012 kello 20.44 (EEST)

Hieno juttu, kiitos. Koitan jossain vaiheessa siivilöidä tosta samanlaisen tilaston kuin yllä, on ne perl-skriptit jossain tallessa. --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2012 kello 21.28 (EEST)

Kattavampi tilasto

Zachen avuliaasti generoimasta koko fi-wikin lähdepyyntölistasta pientä analyysiä. Kunakin vuonna tehdyt lähdepyynnöt on luokiteltu neljään luokkaan: "hoidetut" kuluneen ajan mukaan (alle 1 kk, yli 1 kk mutta alle 1 vuosi, yli 1 vuosi) ja neljäntenä "ei hoidettu" eli lähdepyyntö on edelleen artikkelissa; taulukossa näiden prosenttiosuudet ja viimemainitusta myös lukumäärä. Datasta on karsittu kokonaan pois "replaced"-rivit, eli oikeasti lähdepyynnöt voivat olla vanhempia kuin taulukko osoittaa (aika lasketaan siitä, kun lähdepyyntöä viimeisen kerran muokattiin). "Hoidettu" tarkoittaa, että lähdepyyntö on poistettu (ei eroteltu sitä, lisättiinkö lähde, poistettiinko koko teksti vai jotain muuta). Vuonna 2008 on datan mukaan "tehty" tavallista enemmän lähdepyyntöjä, koska tuolloin robotilla aikaleimattiin lähes kaikki siihenastiset lähdepyynnöt.

vuosi	lähdepyyntöjä	% hoid. <1 kk	% hoid. 1...12 kk	% hoid. >12 kk	% ei hoid.	lkm ei hoid.
2008	12453	35.0	23.5	17.0	24.4	3041
2009	7684	33.1	19.9	14.6	32.4	2487
2010	8799	34.4	16.8	10.4	38.4	3381
2011	7441	34.7	15.5	3.4	46.4	3451

Karkeasti tästä voidaan todeta, että uusia lähdepyyntöjä tulee tommoset 8000 kpl vuodessa, niistä kolmannes korjataan kuukauden aikana, toinen kolmannes joskus myöhemmin, ja viimeinen kolmannes jää roikkumaan. Millaisia ajatuksia tämä herättää muokkaajayhteisössä?

Ylempänä oli juttua pienestä 257 artikkelin listasta vuosilta 2007-2008. Listasta on epämuodollisilla talkoilla perattu noin kolmannes. Mutta jos backlogia kertyy tuommoiset 3000 lähdepyyntöä vuodessa, onko realistista ajatella, että esim. perustettaisiin wikiprojekti näitä perkaamaan? Löytyykö sellaiseen urakkaan yhteisöltä voimavaroja ja innostusta? --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2012 kello 15.17 (EEST)

Kiitos. En minä pidä realistisena sitä, että tuota backlogia saataisiin purettua, mutta toisaalta minä pidän muutenkin nykyistä lähdemaniaa suuruudenhulluna ja muuttaisin koko artikkelien laadunvarmistuksen toisen tyyppiseksi. Jos kuitenkin mietitään lähteiden korjausprojekteja niin yksi kysymys on, että riittääkö yhteisöltä voimavaroja edes arvioitujen artikkeleiden lähdepyyntöjen ratkomiseen. Entä jos näihin lisätään vielä merkittyjen "hyvin lähteistetyt" -tasolle merkittyjen artikkeleiden lähdepyynöt? --Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2012 kello 15.37 (EEST)

Lähdepyyntöjähän ei (toisin kuin joskus ehkä ideologisista syistä annetaan ymmärtää) juurikaan läiskitä sinne tänne sokkona, ts. "kun ei tuossa nyt ole lähdettä niin pannaan lähdepyyntö", vaan syynä on yleensä se, että jokin väite erityisesti vaikuttaa enemmän tai vähemmän epäilyttävältä, ja siksi kaivataan lähdemerkintää väitteen tarkistamiseksi. Kun edes tällaisiin yleensä aiheellisiin pyyntöihin ei noin kolmasosassa tapauksista kukaan reagoi mitenkään, minun on vaikea mieltää tilannetta "lähdemaniaksi". Paremmin tilannetta kuvaisi sana lähdeapatia. "Epäilyttävä väite, ei lähdettä, lähdettä on pyydetty, so what" on yhteisön yhteisesti muodostama kanta. – Jos enemmän tai vähemmän epäilyttävien tietojen epäileminen lähdepyynnön keinoin on moitittavaa "lähdemaniaa" ja joka tapauksessa tehotonta, niin mitä niille sitten on tarkoitus tehdä? Tähän asti on yleensä ohjeistettu, että epäilyttäviä väitteitä ei pitäisi poistaa heti, vaan pitää panna lähdepyyntö, kyllä se asia siitä sit selviää. Jos tämä ei enää sovi, niin voidaanhan ko. väitteet ruveta poistamaan suoralta kädeltä. --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2012 kello 15.57 (EEST)

Lähinnä tarkoitin lähdemanialla sitä ajatusmallia, että kaikki mahdollinen pitäisi lähteistää ja siinä rinnalla keksitään uusia sääntöjä jotka tekevät lähteistyksestä koko ajan raskaampaa. Paine olisi paremminkin toiminnan suoraviivaistamiseen. Sinänsä lähdepyyntöjen ja lähdeviitteiden idea on nerokas ja minusta lähteistyksen suurin ongelma on koko touhun asymmetrisuus. Ei pelkästään tiedon lisääjän ja poistajan välillä, vaan myös siinä että millä perustein lähdepyyntöjä saa poistaa. Koko systeemi olisi paljon tolkullisempi jos lähdepyynnöillä olisi jokin maksimiaika jonka aikana ne pyrittäisiin käsittelemään ja ratkaisuna olisi lähteen lisäämisen ja tiedon poistamisen lisäksi myös se, että pelkästään lähdepyynnön voisi poistaa tarpeettomana. --Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2012 kello 17.27 (EEST)

Totta kai lähdepyynnönkin voi poistaa tarpeettomana, mutta poisto pitää silloin perustella (yhteenvedossa tai keskustelusivulla). --Lax (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 13.24 (EET)

Kyllä niitä räikeimmin epäilyttäviä väitteitä vois ruveta poistamaan rohkeasti suoraan ilman lähdepyyntöä (ite oon alusta asti toiminut välillä näinkin). Sama sakki kuitenkin valittaa siitäkin kun kolme vuotta vanhalla lähdepyynnöllä merkittyjä epäilyttäviä väitteitä käsittelee (aika usein siis väitteen poisto). Kaikkia ei voi vaan miellyttää ja osa on valmiita työntämään epämiellyttävät ongelmat maton alle "toisten ongelmiksi" hamaan tulevaisuuteen. Gopase+f (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 00.16 (EET)

Merkkipäivä

Lähdepyyntöjä on nyt yli 10 000 artikkelissa. (Tällä hetkellä 10 002.) --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 11.16 (EET)

Joku on tainnut ahkeroida. (aplodeja) --Lax (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 11.51 (EET)

Onneksi lähteet löytyvät aika nopeasti kuten ylempänä nähtiin. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 11.55 (EET)

Ahkeroinnista puheen ollen, vuonna 2011 eniten lähdepyyntöjä ovat tehneet Tappinen (659 kpl), Ppntori (490) ja Lakritsa (421). Vuonna 2012 (alkuosa) kärjen muodostavat Velma (1696), Tappinen (594) ja Paju (504). --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 12.05 (EET)

Onks tilastoa, ketkä ovat eniten korvanneet lähdepyyntöjä lähteillä? --Lax (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 12.12 (EET)

Ei, koska Zachen datassa ei näy lähdepyynnön poistajan käyttäjätunnusta. Artikkelin revisio-id (jossa lähdepyyntö on poistettu) näkyy, joten ne voi hakea wgetillä. Otin 2011 korjatuista lähdepyynnöistä sadan kappaleen satunnaisotoksen ja melko lailla samat kaverit siinä ovat huipulla: eniten korjauksia olivat tehneet Tappinen (19 % otoksesta), Ppntori (4 %), Silvonen (3 %) ja Haltiamieli (3 %). Eli Tappinen ja Ppntori ahkeroivat sekä lähdepyyntöjen laittamisessa että korjaamisessa. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 15.17 (EET)

Syy sille miksi Tappinen, Lakritsa yms ovat noin korkealla lähdepyyntöjen asettamisessa ja korjaamisessa on se, että he muokkaavat arvioitaviksi ehdotettavia artikkeleita ja muokkausprosessiin kuuluu se, että merkitään lähdettä tai tarkistamista vaativat kohdat lähdepyynnöillä ja tämän jälkeen etsitään niihin lähteet. Tyypillistä tuossa on se, että lähdepyynnöt ovat hyvin lyhyen aikaa artikkelissa. Sinänsä se olisi ihan mielenkiintoista tsekata myös, ketkä ovat lähteistäneet pidempään artikkeleissa olleita lähdepyyntöjä. --Zache (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 09.54 (EET)

... taikka kellä on paras/huonoin suhdeluku lähdepyyntöjen lisäämisessä verrattuna poistamiseen. Gopase+f (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 10.17 (EET)

Pitäisi varmaan ensin määritellä mikä on "huono" ja mikä on "hyvä". Onko lähdepyynnön lisääminen huono asia? --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 11.02 (EET)

No jokainen voi sitten ite päättää kumpi pää asteikosta on hyvä ja kumpi hyvä. Eli ihan vaan "lisätyt lähdepyynnöt/poistetut lähdepyynnöt" -suhde. Isoimmat ja pienimmät suhdeluvut. Ei sen vaikeampi. Gopase+f (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 14.53 (EET)

No jokainen voi varmaan tehdä Zachen datasta juuri sellaisia tilastoja kuin kokee kiinnostavaksi, mutta jo etukäteen voi arvata, että ääripäät ovat jollain satunnaisella yhden lähdepyynnön lisääjällä (1 pyyntö, 0 korjausta = 1/0 = ääretön) ja jollain satunnaisella yhden lähdepyynnön korjaajalla (0 pyyntöä, 1 korjaus = 0/1 = nolla). Tai miten päin nuo suhdeluvut nyt sitten haluaakaan. --Jmk (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 08.33 (EET)

Pyöräytin tuon ketkä ovat lähteistäneet eniten yli kymmenen päivää artikkeleissa olleita lähdepyyntöjä niin KLS, Ulrika, Gopase+f, Joonasl, Thi, Tappinen ovat kärjessä (nuo 5 eivät ole keskenään järjestyksessä) --Zache (keskustelu) 30. marraskuuta 2012 kello 13.45 (EET)

Ai kamala, olenko mä laittanut niitä pyyntöjä oikeasti noin paljon? :D Mä en ole yleensä jaksanut etsiä lähteitä, vaan ratkaisuna olen yleensä käyttänyt ennemmin deleteä, mutta sitäkin tulee tehtyä aika satunnaisesti. --Velma (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 10.34 (EET)

Siltä se näyttää, 2012 tammi-lokakuussa on tehty 7649 lähdepyyntöä joista sinulla 1696 kpl (22 %). Taitaa liittyä suurelta osin Korjaamo2012-projektiin? Siinä on aika luonnollista että lähdepyyntöjä syntyy paljon (oletettavasti niitä myös projektin lopussa häviää paljon, kun lähteetöntä huttua heivataan yli laidan). --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 10.58 (EET)

Tilaston päivittäminen?

Voisiko joku päivittää sivun tilaston? Viime kerrasta on aikaa jo yli 4 kuukautta. --Hartz (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 22.16 (EET)

Fiwikin linja uusien artikkeleiden lähteettömyyteen

Olenkohan edes oikeassa, että otsikko tarvitsee kannan ottoa, uusia lähteettömiä voi olla niin vähän, ettei ole merkitystä?

20.12.2006 ekassa keskustelussa Shell esittää, että fi-wikin pitäisi ottaa selkeä linja siitä, että jos viitetietoja ei ole, artikkeli lähtee. 2.1.2007 Aslak ottaa kantaa: ”Voitaisiin edes pyrkiä siihen, ettei lähteettömiä artikkeleita tulisi enempää (tuolloin niitä oli 80 000, nyk. n. 120 000)”.

Voisiko käytännössä olla mahdollista estää lähteettömien uusien artikkeleiden syntyminen tänne. Toimintatavan laajennusta vanhoihin artikkeleihin en aja takaa (enkä alkuunkaan vähättele valtavaa työtä, jota täällä useat tekevät tämän median laadun lisäämiseksi, lähteettömät artikkelit vähenevät koko ajan, vaikka uusia tulee koko ajan lisää). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 11.57 (EEST)

Ensin pitäisi määritellä, että mikä on lähteetön artikkeli. Riittääkö yksikin lähde mille tahansa tahansa tiedolle tekemään artikkelista lähteellisen (kuten esim. lähdetilastotaulukossa on tehty) vai pitääkö koko artikkelin olla lähteistetty (pahuksen vaikea todeta, sillä viitepakko herättää kovasti vastustusta)? --Otrfan (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 12.03 (EEST)

Kyllä, ja keskustelun aluksi olisi perusteltua tietää, kannattaako keskustella lisää, eli onko edes olemassa kysymäni ongelma. Lähteettömällä tarkoitan tilaston määrittelyä (yksikin ref jne), laadustahan se ei kerro paljoa, mutta on ainakin joku kriteeeri.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 12.14 (EEST)

Mitä nyt lähdetalkoita olen seurannut, niin aika usein mennään yli siitä mistä aita on matalin, eli viite lisätään tiedolle, jolle se löytyy helpoiten ja jolle kukaan ei olisi lähdettä oikeastaan kaivannutkaan. Artikkelin kokonaisuuden kannalta lähteistys on usein täysin merkityksetön. Itse en ainakaan kannata sitä, että jonkun itsestäänselvyyden tai merkityksettömän trivian lähteistämällä artikkeli säilytetään, mutta mikäli sama itsestäänselvyys tai trivia olisi jätetty kokonaan mainitsematta, niin artikkeli poistetaan. --Otrfan (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 12.29 (EEST)

Tappinen (tai ehkä Harriv) muistaakseni perusteli "edes yhden lähteen" tärkeyttä artikkelissa sillä, että siinä vaiheessa kun artikkelissa on se ensimmäinen lähde, niin silloin siinä on esimerkki siitä miten ne tulisi merkitä. Samalla artikkelissa on vihje siitä, että lähteet ovat jotenkin oleellinen seikka Wikipedia artikkeleissa. Ajatus siinä on siis se, että Wikipediassa asiat tapahtuvat esimerkkien ja mallioppimisen kautta ja suurimmaksi osaksi jengi kopioi sitä miten asiat ovat muissa artikkeleissa tehty. (sen sijaan että, esimerkiksi lukisivat ohjeita). Toinen seikka tietty on, että mikäli artikkeliin on lisätty viite niin silloin siihen on lisätty myös kaikki se oheistauhka joka vaaditaan, että viitteet toimivat. (mm. {{viitteet}}-malline) --Zache (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 12.45 (EEST)

Joo, minä tuon sanoin, perusteluna siihen miksi yritän saada ensin noihin puuttuviin 115 000 artikkeliin yhden viitteen jokaiseen enkä samassa ajassa 5000 artikkeliin 10 viitettä jokaiseen. Tämä siis koski vanhojen artikkelien paikkailua. Lisäksi yhdelläkin lähdeviitteellä voidaan yleensä ratkaista helposti ongelma "onko tuota edes olemassa". Nyt meillä on tuore Carina Belletto jota google ei tunne, ja toisaalta artikkeleita on poistettu / meinattu poistaa perustelulla "en ole koskaan kuullutkaan". Siksi yhden(kin) viitteen laittaminen on kirjoittajan etu. Viitteettömien talletus voidaan estää teknisesti mutta se ei ratko ongelmaa, on sinnikkäitä kirjoittajia jotka kyllä keksivät keinon rajoittimen kiertämiseksi, ja hyväntahtoisia tietämättömiä jotka merkitsevät lähteeksi "google", "isäni haastattelu", jne. Uudistus, jota voisin kannattaa, olisi että lähteettömän artikkelin tallettamisesta tulisi samanlainen punainen ilmoitus kun nyt tulee "Artikkelissa on viitteitä (ref) mutta ei viitelistaa (Viitteet)"; uudessa lukisi jotain siitä että "Et ole merkinnyt artkkeliin yhtään lähdeviitettä" ja linkki ohjeeseen. SELVENNYS JÄLKEENPÄIN: Minun mielestäni vanhoihin lähteettömiin kannattaa lisätä "edes yksi"; uusissa haluaisin nähdä enemmän kuin vain yhden, mutta en kannata teknisiä pakkokeinoja lähteettömyyden torjunnassa. --Tappinen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 12.52 (EEST)

Zachella yllä on erittäin paljon oleellista asiaa yhdenkin lähteen välttämättömyydestä (esimerkit, mallista oppiminen). Haluaisin edelleen vastauksen topikin ekan rivin kysymykseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 13.07 (EEST)

Laskin pienen kokeen käsin. Aineistoksi otin uudet sivut-listalta sijat 500-600 (artikkeli Ominaistilavuus ja 99 sitä uudempaa). Niistä 81:ssä on ainakin yksi lähde, 9 on merkitty käännös-mallineella, 5:ssä ei ole noita mutta kuitenkin "Aiheesta muualla" -linkkejä ja viisi on täysin lähteettömiä. (Koko tilasto vielä pari päivää sivulla Käyttäjä:Tappinen/Projekti). --Tappinen (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 12.01 (EEST)

Kiinnostavaa. Oma tulkintani aineistostasi:

N. 20 % ”ei lähdettä” -artikkelia eli jos tänne tulee 100 uutta artikkelia per päivä, vuodessa lähteettömiä tulee lisää vajaa 10 000. Ei ole suuri ongelma kokonaislaadun kannalta, esimerkin näyttämisen ja sääntöjen noudattamisen kannalta on mielestäni suuri ongelma.

”Huono lähde” tapauksista mainoksia ja mainosluonteisia artikkeleita (musiikit, elokuvat, peli, kirja, laite) on 8. Nuo joutavat luonnollisesti vaikka heti pois, tulevat ehkä joskus tulevaisuudessa wikimerkittäviksi. On aihealue, joka keksii kyllä alkaa bluffata vaikka näennäisellä lähteistämisellä.

Urheilusta löytyy 7 artikkelia. Eipä tainnut ollaan yhtään suomalaisittain merkittävää artikkelia.

4 artikkelia olivat asiaa, joilla näkisin jotain arvoa olla fiwikissä: kielitiedetermi, historia-artikkeli (oli yksi täysin näennäinen viite), matematiikan laki ja ehkä viron yritys. Noiden kirjoittajat osasivat ja tiesivät selvästi mitä olivat tekemässä, mutta lähteistämisen vaivasta olivat todenneet ”ei koske minua”.

Yhteenveto: ketään ei mielestäni haittaisi, jos vaikka kaikki nuo deletoitaisiin. Oppisivat kirjoittajat lähteistämään. Silmiinpistävää oli se, että melkein kaikkien esimerkkien kirjoittajat olivat wikikonkareita, jotka ovat siis antaneet pitkät lähteistämisen vaivalle, hyvin usea noista oli alkanut wikiuran jo 2006.

Käännösartikkelien suuri määrä oli minulle uutta. Niistä olen sitä mieltä, että on perusteltua lähestyä niitä vastaavasti kuin mitä tahansa artikkelia. Ap:stä otetaan oleelliset lähteet fiwikiartikkeliin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 16.44 (EEST)

Laskin toisen kokeen pari viikkoa vanhemmasta aineistosta. Nyt kokonaan lähteettömiä oli 11, joukkoon osui kahden henkilön pyrähdys (samanlainen pyrähdys toisessa otoksessa antoi suuren joukon käännösartikkeleiksi merkittyjä, niitä taitaa tässäkin olla.). Joka tapauksessa se 20% on aika hyvä arvio. --Tappinen (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.11 (EEST)

Laatu vs. tavoitelaatu näyttää mielestäni aika lailla ongelmalliselta yo. tehtyjen otosten perusteella. Liekö täällä konkreettista käsitystä millä tämä media täyttyy. Voisi olla hyvä selvittää edes pienimuotoisesti ”state of the art” esim. opinnätetyönä ”fiwikiin tulevan aineiston laadun suhde tavoiteasetteluun (lähteistys/jäljitettävyys ja merkittävyys)” (selvennys, en ole markkinoimassa tuota, ei omaa intressiä). Olevien artikkeleiden uusien muokkauksen osalta ei taida lähteistämisen tunnollisuus paljoa yllä olevasta parantua. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 11.02 (EEST)

Teknisessä mielessä uusien artikkeleiden suhteen voisi olla pari ihan hyödyllistä asiaa tehtävissä. Yksi on, että uusiin artikkeleihin jotka ovat puutteellisia (niistä puuttuva luokat, koordinaatit, lähteet tai oikoluku yms.) voisi lisätä infolaatikon "tämä on uusi artikkeli joka on vielä työn alla. Ennen kuin poistat tämän mallineen, niin varmista että artikkelista löytyvät seuraavat asiat .... . Tällöin ne uudet artikkelit joista puuttuu jotain olennaista olisivat löydettävissä jälkikäteen löydettävissä. Toinen vastaava seikka on ajatus on, että mikäli kaikki olemassa olevat artikkelit olisivat ensiarvioituna, niin voitaisiin päättää, että uudet artikkelit ensiarvioidaan vasta sitten kun ne täyttävät jotkin minimikriteerit. (Eli ensiarvioija varmistaa sen, että uuden artikkelin ensimmäinen artikkeliversio on ok) Tämän jälkimmäisen ehdotuksen ongelmana on se, että olemassa olevia artikkeleiden arviointi käsipelillä on vuosikaudet kestävä projekti joka ei välttämättä valmistu milloinkaan. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 08.56 (EEST)

Olemassa olevat voi unohtaa keskimääräisen laadun kannalta, kokonaislaatu ei paljoa muutu koskemalla pikku osaan vanhoista. Onko mahdollista kohdistaa jokaiseen uuteen artikkeliin joku manuaalinen tarkastus ennen kuin se jää pysyvästi tänne (eli onko resursseja). Huonon laadun automaattinen lisääntyminen pitäisi mielestäni ensisijaisesti estää, muuten lisäys tulee hallitsemattomaksi ja tälle medialle tapahtuu sama kuin useille muille löysämoderointisivustoille, ”kärpäset” sanelee laadun. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 11.15 (EEST)

Tiiliskivi on laskenut mielenkiintoisia tilastoja käyttäjäsivulleen, onnistuisikohan tuollaisenkin pyöräyttäminen ? --Tappinen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 13.17 (EEST)

Millähän toimenpiteillä lähteettömien artikkeleiden lukumäärän kasvu (olipas havainnollinen kuva) saatiin kuriin 2008-? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 14.21 (EEST)

Kai yleisesti silloin ruvettiin huomauttelemaan muokkausten laadullisista puutteista aktiivisemmin. Konkreettisia toimia oli se, että esimerkiksi arvioiduissa artikkeleissa (Suositellut ja hyvät artikkelit) alettiin vaatia kattavavaa lähteistystä ja muutenkin huomautella enemmän. Samalla kannattaa huomioida miten muokkaajamäärät ovat samaan aikaan kehittyneet.([2], [3]) Sinänsä siitä ei ole tutkimustietoa, että lähteet ja lähdevaatimukset itsessään vähentäisivät muokkaajayhteisön uusiutumista, mutta siitä on, että nipottaminen ja huomauttelu oli ja on yhteisöllisesti äärimmäisen huono tapa toimia ja karkoitti muokkaajia.[4]. Itse näkisin, että ratkaisuna tähän niin laajassa mitassa pitäisi pyrkiä minimoimaan huomauttelu ja se sijaan antaa kirjoittajille päämääriä joihin he tähtäävät (ja saavuttaakseen ne artikkeleiden pitäisi täyttää tiettyjä laadullisia kriteerejä). --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 08.42 (EEST)

Täällä tilastoja siitä miten huomauttelujen ja kumousten määrä kehittyi suhteessa muokkauksiin. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 09.30 (EEST)

Kiitoksia, nuo lisäävät käsitystäni tästä mediasta. Suuruusluokkia ymmärtääkseni päivittäin muokkauksia siis n. 2000 (ilman botteja), uusia artikkeleita n. 100 per pv. (Pikkukirjoitusvirhe (2-viite) kokonaisartikkelimäärä v. 2010, po. 226000?)

Laatu varmasti laskee (käytännössä) määrien lisääntyessä, kyse on nähdäkseni valinnasta, haluaako wikipedia olla laadukas tietosanakirja vai eikö halua eli miten mm. se suhtautuu vaadittujen ohjeiden noudattamiseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 12.10 (EEST)

[[5]] mukaan 1000 uutta artikkelia tulee täyteen aina noin 16 päivän välein. --Zache (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 11.54 (EEST)

Siis n. 50 uutta artikkelia päivässä, ei hirveästi, yksi per ylläpitäjä per päivä. Näyttäisi minusta määrältä, jossa jokaiseen artikkeliin olisi mahdollisuus ottaa laatumielessä kantaa, bluffit heti pois, relevantteihin lähdevaatimusmalline (edellä on hyvä ehdotus 9.6 Zache) näkyvästi artikkelin kärkeen. Arvaan yllä olevan perusteella, että n. 2/3 eivät lopulta edes kuuluisi tänne (mainokset ja tuskin-mitään-merkittävyyttä), niille joku välivarasto ennen lopullista deletointia. Mikä estää estää yhtäkään noista läpäisemästä julkaisukynnystä ennen kuin artikkelin perusasiat on kunnossa tai on joku malline (siinä pitää sanoa jotenkin selvästi, ettei ko. artikkeli täytä laatuvaatimuksia). Hylkäämiset generoisi valitettavasti lisää työtä joitakin jääräpäitä vastaan. Näyttäisi kuitenkin ulospäin, että tämä media on tosissaan laadun kanssa, ei nykytavan mukaan pelkästään pyrkisi vain näennäisesti pyrkimään itse asettamiinsa tavoitteisiinsa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.16 (EEST)

Wikipedian Lähdekirjasto: 20 käyttölisenssiä Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuihin

Terve!

Lähdekirjaston pöllö sanoo: hae käyttöoikeutta tänään!

Wikipedian Lähdekirjasto tiedottaa, että tästä päivästä lähtien on haettavissa käyttöoikeuksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (lyh. SKS) Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuihin. Pilottiohjelmassa SKS lahjoittaa wikipedisteille 20 käyttöoikeuslisenssiä, jotka kestävät alustavasti vuoden verran. Haku- ja käyttöehdot on kerrottu lahjoituksen sivulla:

• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut sisältävät yli 8 500 suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajan elämäkerran (20 käyttölisenssiä).

Muistakaa, että suomenkielisen Wikipedian käyttäjät voivat hakea myös kansainvälisen Wikipedia Libraryn kautta käyttöoikeuksia kansainvälisten yhteistyökumppaneiden julkaisuihin.--Olimar 19. marraskuuta 2015 kello 17.40 (EET)