Juho Pirttiaho
Johan August (Juho Aukusti) Pirttiaho (3. syyskuuta 1882 Iisalmi – 15. joulukuuta 1938 Rantsila)[1] oli suomalainen seppä, joka sisällissodan aikana toimi Iisalmen punakaartin lentävän osaston päällikkönä.[2] Myöhemmin Pirttiaho tuli tunnetuksi kieltolain päättymisen yhteydessä otetusta valkokuvasta, jossa hän esittelee viinakaupasta saamaansa pulloa.[3]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pirttiaho kävi Suomen sotaväen aliupseerikoulun vuonna 1901, jonka jälkeen hän oli irtolaisena ja työskenteli muun muassa seppänä Stenbergin konepajalla Helsingissä. Vuonna 1909 Pirttiaho oli asemestarina 2. Suomenmaalaisessa tarkk'ampujarykmentissä ja 1910-luvun alussa hän työskenteli Lohjalla. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Pirttiaho värväytyi 1914 asemestariksi Lesnoin 197. jalkaväkirykmenttiin. Oman kertomuksensa mukaan hän liittyi Pietarissa armeijan sisällä toimineisiin sosialistivallankumouksellisiin.[2]
Itärintamalla taistellut Pirttiaho haavoittui marraskuussa 1914. Rintamalle palattuaan hän pakeni Varsovan seudulta heinäkuussa 1915. Pirttiaho yritti väärennetyllä passilla Suomeen, mutta jäi kiinni ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi rangaistuspataljoonaan. Pirttiaho lähetettiin 7. lättiläiseen tarkk'ampujapataljoonaan Riian rintamalle, josta hän väitti päässeensä lomalle tammikuussa 1916. Pirttiaho jätti palaamatta rintamalle ja kertomansa mukaan työskenteli väärällä henkilöllisyydellä linnoitustöissä Helsingissä ja myöhemmin Muurmannin radalla sekä Arkangelissa. Tammikuussa 1917 hän kertoi muuttaneensa töihin Narvaan, jossa osallistui helmikuun vallankumoukseen. Heinäkuussa 1917 Pirttiaho työskenteli vielä Pietarin lähistöllä ennen paluutaan kotiseudulleen lokakuussa.[2]
Iisalmessa Pirttiaho toimi seppänä kotikylässään Haapajärvellä.[2] Marraskuussa 1917 hän oli muodostamassa Iisalmen punakaartia yhdessä teatterinjohtaja Emil Luukkosen ja osuuskauppias Heikki Rytkösen kanssa.[4] Pirttiaho koulutti kaartin jäseniä aseenkäsittelyssä, ja 18. tammikuuta 1918 hän oli mukana Iisalmen asemalla tapahtuneessa takavarikossa, jossa punakaarti vei Kajaanin suojeluskunnalle tarkoitettuja aseita. Sisällissodan käynnistyttyä Pirttiaho valittiin Iisalmen punakaartin lentävän osaston päälliköksi. Helmikuun alussa hän osallistui rautatien rikkomiseen Lapinlahdella ja Soinlahdessa tarkoituksena estää Kajaanin suojeluskuntalaisia osallistumasta Kuopion valtaukseen.[2]
Hieman tämän jälkeen Pirttiaho vangittiin Iisalmen punakaartin antautuessa. Kuulustelupöytäkirjoissa Iisalmen suojeluskunnan esikunta luonnehti häntä ”vaaralliseksi henkilöksi” ja ”moraalittomaksi olennoksi”. Kesäkuussa 1918 Kuopion valtiorikosoikeus antoi Pirttiaholle valtiopetoksesta kuolemantuomion, joka muutettiin 12 vuoden kuritushuonerangaistukseksi. Pirttiaho kärsi tuomiotaan Tammisaaren pakkotyölaitoksessa, josta hänet vapautettiin tammikuussa 1920 armahduslain nojalla.[2]
Vapautumisensa jälkeen Pirttiaho työskenteli seppänä Iisalmessa. Myöhemmin Pirttiaho on tullut tunnetuksi vuonna 1932 kieltolain päättymisen yhteydessä otetusta valokuvasta, jossa hän esiintyy Iisalmen Alkosta saamansa viinapullon kanssa. Pirttiaho oli jonottanut koko yön odottaen viinakaupan avautumista ja sai palkkiokseen ilmaisen viinapullon.[3][5]
Pirttiaho muutti Iisalmen kaupunkiseurakunnasta Kestilään vuonna 1937 ja sieltä seuraavana vuonna edelleen Rantsilaan, jossa kuoli samana vuonna. Pirttiaho on haudattu Rantsilan hautausmaalle.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Juho Aukusti Pirttiaho, seppä, Rantsilan seurakunnassa, Tilastollisen päätoimiston tilastoarkisto K03Ab:45 Luettelot kuolleista: Oulun lääni: Oulu - Ylivieska 1938-1938 Kansallisarkisto. Viitattu 24.1.2024.
- ↑ a b c d e f Pirttiaho, Juho Aku – Valtiorikosylioikeuden akti (258) 1918 Valtiorikosylioikeuden aktit. 9.7.1918. Kansallisarkisto. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ a b Kuva: Seppä Pirttiaholla oli aihetta maireaan hymyyn tasan 85 vuotta sitten – poseeraa viinapullo kädessä 5.4.2017. Karjalainen. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Siironen, Miika: Valkoinen Suomi : valkoisten kollektiivisuus ja valta-asema iisalmelaisessa paikallisyhteisössä vuosina 1918–1929, s. 4. Lisensiaatintutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2004. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Iisalmen viinakaupan ensimmäinen asiakas, seppä Pirttiaho esittelee saamaansa ilmaista pulloa Finna. 2023. Viitattu 3.5.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juho Pirttiaho Wikimedia Commonsissa
