Johan Galtung

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johan Galtung

Johan Galtung (s. 24. lokakuuta 1930, Oslo) on norjalainen sosiologi ja rauhan- ja konfliktintutkimuksen keskeinen perustaja. Hän on myös kehittänyt rakenteellisen väkivallan käsitystä. [1] Hän perusti Oslon Rauhantutkimusinstituutin vuonna 1959 toimien sen johtajana vuoteen 1970. Hän perusti myös rauhantutkimuslehden Journal of Peace Research vuonna 1964. Vuonna 1969 hänet nimitettiin maailaman ensimmäiseksi rauhan ja konfliktintutkimuksen professoriksi Oslon yliopistoon. Hän erosi professuurista vuonna 1977 ja on tämän jälkeen toiminut rauhan ja konfliktin tutkimuksen professorina monissa yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Vuodesta 1993 Galtung on toiminut rauhantutkimuksen kunniaprofessorina Hawajin yliopistossa. Hänelle myönnettiin Right Livelihood -palkinto vuonna 1987.

Galtung tunnetaan matematiikkona ja sosiologina 1950-luvulta, valtiotieteilijänä 1960luvulta, taloustieteilijänä ja historioitsijana 1970-luvulta, makrohistorioitsijana, antropologina ja teologina 1980-luvulta. Hän on kehittänyt useita tärkeitä teorioita kuten positiivinen ja negatiivinen rauha, rakenteellinen väkivalta, konfliktiteorioita,konsepteja rauhan rakentamiseksi sekä tuonut esille yhteiskunnan muuttumisen valvontayhteiskunnaksi, jota hän kuvaa käsitteellä uusi fasismi[2][3][4]

Positiivinen ja negatiivinen rauha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Galtung jakaa rauhankäsityksensä negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Näistä negatiivinen rauha on sotatilan poissaoloa ja positiivinen rauha on sotaan mahdollisesti johtavien rakenteellisten syiden poissaoloa. Täten esimerkiksi ihmisoikeuksia sortava diktatuuri voi täyttää negatiivisen rauhan määritelmän (ei laajamittaista väkivaltaa) mutta ei positiivisen rauhan määritelmää, sillä rakenteellisesti diktatuuri on väkivaltainen.[5]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galtung on julkaissut yli 1000 artikkelia ja enemmän kuin 100 kirjaa.

  • Gandhi's political ethics (1955) (filosofi Arne Næssin kanssa)
  • Theory and Methods of Social Research (1967)
  • Members of Two Worlds (1971)
  • Peace, violence and imperialism (1974)
  • Peace Research – Education – Action (1975)
  • A Shaping Nightmare (1983)
  • Europe in the Making (1989)
  • Global Glasnost: Toward a New World Information and Communication Order? (1992) (With R. C. Vincent)
  • Peace By Peaceful Means: Peace and Conflict, Development and Civilization (1996)
  • Johan without land (2000) (Autobiography)
  • Johan Galtung, "Violence, Peace, and Peace Research," Journal of Peace Research, Vol. 6, No. 3. (1969), pp. 167–191.
  • Statistisk hypotesepröving (Statistical hypothesis testing, 1953)
  • 50 Years: 100 Peace and Conflict Perspectives (2008)
  • Democracy – Peace – Development (2008, with Paul D. Scott)
  • 50 Years: 25 Intellectual Landscapes Explored (2008)
  • Globalizing God: Religion, Spirituality and Peace (2008, with Graeme MacQueen)[6]

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kunniatohtori, Tampereen yliopisto, 1975, rauhantutkimus
  • Kunniatohtori, Clujin yliopisto, 1976, tulevaisuudentutkimus
  • Kunniatohtori, Uppsalan yliopisto, 1987, valtiotieteet
  • Kunniatohtori, Sokan yliopisto, Tokyo, 1990, rauha/budhalaisuus
  • Kunniatohtori, Osnabrückin yliopisto. 1995, rauhantutkimus
  • Kunniatohtori,Torinon yliopisto, 1998, lain sosiologia
  • Kunniatohtori, Hagenin vapaa yliopisto, 2000, filosofia
  • Kunniatohtori, Alicanten yliopisto, 2002, sosisologia
  • Kunniatohtori, Pueblan autonominen yliopisto, 2006, laki
  • Kunniatohtori, Alicanten yliopisto, 1981
  • Kunniatohtori, Berliinin vapaa yliopisto, 1984–1993
  • Kunniaprofessuuri, Sichuan yliopisto, Chengdu, 1986
  • Kunniaprofessuuri, Witten/Herdecke yliopisto, Witten, 1993
  • Rauhantutkimuksen kunniaprofessuuri Hawajin yliopisto, 1993-
  • John Perkins vieraileva kunniaprofessuuri, 2005-
  • Right Livelihood palkinto, 1987
  • Ensimmäinen Humanist palkinto, Norjan humanistiyhdistys, 1988
  • Jamnalal Bajaj kansainvälinen palkinto Gandhin arvojen edistämisestä, 1993[7]
  • Brage Palkinto, 2000
  • Ensimmäinen Morton Deutsch konfliktin selvittämispalkinto, 2001
  • Norjan sosiologisen yhdistyksen kunniapalkinto, 2001
  • Hidalgo-palkinto, Madrid, 2005
  • Augsburgin rauhan kultainen kirja, 2006
  • Norwegian tiede- ja kirjallisuusakatemian jäsen
  • Norjan vihreän puolueen kunniajäsen, 2009
  • Erik Bye muistopalkinto, 2011

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bawer, Bruce. 2007. "The Peace Racket". City Journal. Summer 2007. Link.
  • Boulding, Elise. 1982. "Review: Social Science—For What?: Festschrift for Johan Galtung." Contemporary Sociology. 11(3):323-324. JSTOR Stable URL
  • Boulding, Kenneth E. 1977. "Twelve Friendly Quarrels with Johan Galtung." Journal of Peace Research. 14(1):75-86. JSTOR Stable URL

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. John D. Brewer: Peace processes: a sociological approach, p. 7, Polity Press 2010
  2. Uusi fasismi
  3. http://www.un.org/en/peacebuilding/pbso/pbun.shtml
  4. "Johan Galtung", Norsk Biografisk Leksikon
  5. Rauhaa!
  6. Johan Galtung's Publications 1948-2010
  7. Bajaj Foundation

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.