Janka Djagileva
| Janka Djagileva | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. syyskuuta 1966 |
| Kuollut | 9. toukokuuta 1991 (24 vuotta) |
| Muusikko | |
| Laulukielet | venäjä |
| Aktiivisena | 1988–1991 |
| Tyylilajit | post-punk, psykedeelinen rock, underground, punk |
| Soittimet | laulu, kitara, basso, kellopeli |
| Yhtyeet | Graždanskaja Oborona |
| Aiheesta muualla | |
| yanka.lenin.ru | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jana ”Janka” Stanislavovna Djagileva (ven. Я́на (Я́нка) Станисла́вовна Дя́гилева), 4. syyskuuta 1966 Novosibirsk, Neuvostoliitto − noin 9. toukokuuta 1991 Neuvostoliitto) oli venäläinen punk-muusikko ja runoilija.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Djagilevalla oli venäläisiä, ukrainalaisia ja tšekkiläisiä sukujuuria. Hänen äitinsä Galina Dementjevna oli ilmastointi-insinööri ja isä Stanislav Ivanovitš energia-insinöörinä samassa yhtiössä Galinan kanssa. Perhe asui Novosibirskin keskustassa sähköttömässä puutalossa. Janka oli hiljainen ja sulkeutunut yksinäisyydessä viihtyvä lapsi, joka luki paljon kirjoja ja harrasti myös runojen kirjoittamista. Hän sairasteli paljon, minkä vuoksi vanhemmat laittoivat hänet urheilemaan. Djagilevan ollessa 14-vuotias hänen äitinsä sairastui syöpään.[1]
Vuonna 1984 Djagileva meni kotikaupunkinsa merenkulkuoppilaitokseen opiskelemaan insinööriksi. Hän kuitenkin olisi halunnut Kemerovon kulttuuri-oppilaitokseen, mitä myös vanhemmat tukivat. Päätökseen jäädä kotikaupunkiin saattoi vaikuttaa äidin sairaus. Koulussa Djagileva liittyi Amigo-nimiseen poliittiseen lauluyhtyeeseen, joka lauloi englanninkielisiä kappaleita.[2] Samalla hän kiinnostui englanninkielisestä runoudesta, soitti kitaraa ja kuunteli Žanna Bitševskajan ja Boris Grebenšikovin lauluja. Vuonna 1985 Djagileva tutustui Irina Letjajevaan, novosibirskiläiseen rock-valmentajaan ja asunnoissa pidettyjen konserttien järjestäjään sekä Aleksandr Bašlatšoviin, joka myös valmensi kaupungin rock-muusikoita. Heidän kauttaan hän tutustui muihinkin muusikoihin.[1] Seuraavana syksynä Djagilevan äiti kuoli syöpään, jolloin 20-vuotias Djagileva keskeytti opiskelut ja muutti puoleksi vuodeksi Moskovaan. Palatessaan hän asui kuukauden Bašlatšovin luona.[2]
Huhtikuussa 1987 Djagileva kävi ensimmäisillä Novosibirskissä järjestetyillä rock-festivaaleilla ja tutustui siellä rock-muusikko Jegor Letoviin.[1]
Djagileva kirjoitti suurimman osan tunnetuista runoistaan ja lauluistaan vuosina 1987−1988 ja haaveili samalla omasta yhtyeestä. Vuonna 1987 hän soitti hetken aikaa Letovin perustaman Graždanskaja Oboronan basistina, mutta se jäi kokeiluksi.[1]
17. helmikuuta 1988 Baslatšov teki itsemurhan, mikä ajoi Djagilevan loppuelämän kestävään masennuskauteen.[1]
Djagileva esiintyi ensimmäistä kertaa julkisesti kotikaupunkinsa ulkopuolella 24. ja 26. kesäkuuta 1988 Tjumenin ensimmäisillä vaihtoehtorockin ja vasemmistoradikaalin musiikin festivaaleilla Neftjanikin kulttuuritalolla. Hän lauloi yksin sähkökitaransa kanssa.[1]
Marraskuussa 1990 Djagileva esiintyi asuntokonserteissa Pietarissa, Irkutskissa ja Angarskissa.[2]
Djagilevan velipuoli Sergei kuoli lääkärien tekemään virheeseen 23. huhtikuuta 1991, mutta Jankalle ilmoitettiin siitä vasta 4. toukokuuta. Kolme päivää myöhemmin, 9. toukokuuta, Djagileva katosi illalla kävellen vanhempiensa mökiltä. Hänet löydettiin 17. toukokuuta hukkuneena.[1]
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Не Положено (1987)
- Деклассированным Элементам (kesäkuu 1988)
- Запись на репетеционной точке группы ЗАКРЫТОЕ ПРЕДПРИЯТИЕ (syksy 1988)
- Домой! (kesä-syksy 1989) (luvaton studiolla otettu bootleg-äänite, josta Djagileva ei tiennyt)
- Ангедония (kesä-syksy 1989)
- Стыд и Срам (akustinen, alkuvuosi 1991)
- Продано! — (Домой) (tammikuu 1989)
Kuoleman jälkeen ilmestyneet albumit ja kokoelmat:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Стыд и Срам (1991)
- Не положено, LP (1992)
- Я оставляю еще пол-королевства (1992)
- Столетний дождь (1993)
- Янка. Только лучшие песни, 2 CD (2004)[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Янка Дягилева / Биография www.yanka.lenin.ru. Viitattu 26.6.2017. (venäjäksi)
- ↑ a b c Vjatšeslav Tšeš: Янка Дягилева биография | Субкультуры, музыкальные стили, биографии insurgent.ru. 15.7.2012. Viitattu 26.6.2017. (venäjäksi)
- ↑ Янка Дягилева / Дискография yanka.lenin.ru. Viitattu 26.6.2017. (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||
