HMS Express (H61)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta E-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Express.
HMS Express
HMS Express
HMS Express
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter and Wigham Richardson Ltd, Wallsend
Kölinlasku 1933
Laskettu vesille 29. toukokuuta 1934
Palveluskäyttöön 26. syyskuuta 1934
Palveluskäytöstä Kanadan laivastolle kesäkuussa 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 1405 tonnia (kuiva)
1940 tonnia (kuormattu)
Pituus 100,28 m
Leveys 10,13 m
Syväys 3,81 m
Koneteho 36000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 145
Aseistus 4 4,7" QF Mk IX tykkiä
2 0,5" nelipiippuista konekivääriä
8 21" torpedoputkea

HMS Express (viirinumero H61) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston E-luokan hävittäjä, joka palveli maailmansotien välillä ja toisessa maailmansodassa. Alus siirrettiin Kanadan laivastolle kesäkuussa 1943 nimellä HMCS Gatineau.

Alus tilattiin 1. marraskuuta 1932 Swan Hunter and Wigham Richardsonin telakalta Wallsendistä[1]. Sen valmistuskustannukset olivat 247279 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä. Aluksen runko maksoi 105855 puntaa, pääkone 133500 puntaa ja apukoneet 7924 puntaa.[2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan syttyessä HMS Express liitettiin 20. Hävittäjälaivueeseen Portsmouthiin, josta laivue siirrettiin Pohjanmeren rannalle Imminghamiin. Alus rakensi laivueen mukana sodan ensivuoden miinakenttiä aluevesille sekä Euroopan rannikolle.

HMS Express kuljetti syyskuussa 1939 Windsorin herttuaparin Portsmouthista Cherbourgiin.

HMS Express, HMS Esk ja HMS Intrepid laskevat 9. toukokuuta 1940 operaatiossa XMG 180 miinaa tunnetulle Saksan laivaston reitille.[3]

Dunkerquen evakuointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus oli yksi ensimmäisiä, joka saapui Dunkerquen rannikolle evakuoimaan siirtoarmeijan joukkoja mantereelta takaisin Englantiin. Alus oli myös viimeinen, joka poistui 4. kesäkuuta evakuoinnin päättyessä. Se kuljetti kaikkiaan 2795 sotilasta vaurioituen ilmahyökkäyksissä.

Texelin katastrofi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Express purjehti 31. elokuuta 1940 20. (Miinoittaja)Hävittäjälaivueen mukana Imminghamista Hollannin rannikolle operaatiossa CBX5. Miinoittajien suojana oli neljä 5. Hävittäjälaivueen alusta. Ilmavoimien tiedustelukoneet ilmoittivat alueella olevista Saksan laivaston aluksista, jolloin osasto määrättiin hyökkäämään. Alus osui miinaan, jolloin HMS Esk riensi apuun osuen itsekin miinaan. HMS Esk upposi lyhyessä ajassa.[3]

HMS Express hinattiin takaisin kotisatamaan, josta se siirrettiin telakalle.

Force Z[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Express palasi palvelukseen syyskuussa 1941. Lokakuussa alus määrättiin saattamaan taistelulaiva HMS Prince of Wales kaukoitään yhdessä sisaraluksensa HMS Electran kanssa. Alusten oli tarkoitus muodostaa perustettavan Itäisen laivaston runko. Osasto aloitti 25. lokakuuta matkansa Clydestä kiertäen Hyväntoivonniemen. Alukset kohtasivat taisteluristeilijä HMS Repulsen ja sitä suojanneet hävittäjät HMS Jupiterin ja HMS Encounterin.

Japanin ilmavoimien upotettua raskaat alukset HMS Express pelasti lähes tuhat kaikkiaan 2081 eloonjääneestä. Alus palveli tammikuun tapahtuman jälkeen Kiinan yksiköiden saattohävittäjänä Singaporessa ja Jaavalla. Alus selviytyi Trincomaleen pommituksesta ja Jaavanmerestä, koska sen konehuoneessa syttyi 6. helmikuuta tulipalo. Vaurioiden vuoksi HMS Express siirrettiin Simonstowniin telakalle, jossa alus oli 25. huhtikuuta - 26. kesäkuuta.

Loppupalvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Express liitettiin palvelukseen palatessaan Itäisen laivaston 12. Hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se suojasi lentotukialus HMS Illustrousia Majungan maihinnousun aikana 10. syyskuuta.

HMS Express palasi helmikuussa 1943 kotimaahan, jossa se siirrettiin 12. maaliskuuta Liverpooliin telakalle. Alus päätettiin telakalla ollessa siirtää Kanadan laivastolle.

HMS Express palasi telakalta 2. kesäkuuta ja seuraavana päivänä se siirrettiin Kanadan laivastolle nimellä HMCS Gatineau. Alus todettiin lahjaksi Kanadan hallitukselle kaksitoista päivää myöhemmin. Alus palveli sodan lopun saattajana Atlantilla.

Alus romutettiin 1948.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy James P: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Brown, David: Naval Operations of the Campaign in Norway April - June 1940. Lontoo: Frank Cass, 2005. ISBN 0-7146-5119-2. (englanniksi)
  • Smith, Peter C.: Into the Minefields - British Destroyer Minelaying 1916-1960. Barnsley: Pen & Sword Maritime, 2005. ISBN 1-84415-271-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. English, John s. 64
  2. English, John s. 63
  3. a b Uboat.net - HMS Esk