Gobi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gobin autiomaan sijainti
Gobin autiomaata.

Gobi (mong. Говь, kiin. 戈壁, gē bì) on suuri autiomaa-alue Pohjois-Kiinassa ja eteläisessä Mongoliassa. Sana gobi on mongolin kielen aavikkoa tarkoittava sana. Gobin autiomaan pinta-ala on noin 1 300 000 km², ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista.

Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. Hiekka-aavikkoa on varsin vähän. Seutua sanotaankin usein puoliaavikoksi. Gobin autiomaassa elää monia eläimiä, esimerkiksi kameleita ja villihevosia. Kylmä talvi on vähäluminen ja kesä kuuma. Hiekkamyrskyjä esiintyy usein.

Gobin aavikko liittyy erityisesti mongoli-imperiumin historiaan ja moni silkkitien tärkeä kaupunki sijaitsi siellä.

Gobi satelliittikuvassa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobi sijaitsee Mongolian ja Kiinan rajan molemmin puolin enimmäkseen Etelä-Mongoliassa, loppuosa enimmäkseen Kiinan Sisä-Mongoliassa. Gobi kattaa noin kolmanneksen Mongoliasta.[1] Gobin autiomaa on Bagrash Golin ja Lop Norin välinen kaarimainen 1 300 000 neliökilometrin alue, joka on enimmäkseen puoliaavikkoa ja aavikkoa. Alueen pituus on noin 1 600 ja leveys noin 480–970 kilometriä.[2] Gobi sijaitsee 910–1 520 m korkeudella merenpinnasta.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobin länsipuolle olevan Hamin ilmastodiagrammi.

Gobin ilmasto on kesällä kuuma, talvella kylmä mannerilmasto, ja talvi kestää pitkään.[1] Kevätkin on kylmä ja kesä kuiva.[2] Gobi on tyypillinen lauhkean vyöhykkeen ”kylmä aavikko”. Talvella Gobissa sataa monesti lunta. Kuukauden keskilämpötila on talvella -15 °C – -6 °C, kesällä +22 °C – +26 °C.[3] Lämpötilan vaihtelut ovat lyhyeässäkin ajassa suuria; vuorokauden sisällä lämpötila voi nousta tai laskea 35 asteella.

Vuoret ja laaja manner estävät sadepilvien saapumisen mereltä. Himalaja estää eteläisten sateiden tulon Gobiin. Tyyneltämereltä ja pohjoisen taigalta saapuvatkaan sateet eivät ylety Gobiin. Gobissa sataa keskimäärin 194 mm vuodessa, pääosin kesällä.[4][5] Itäinen osa Gobista on hieman läntistä osaa kosteampi.[3] Lännessä sataa 69 mm, koillisessa 200 mm.[2] Alue on erittäin kuiva varsinkin talvella. Kaakkoismonsuuni ulottuu Gobin kaakkoisosaan. Varhain tammikuussa, kesällä ja varhain kesällä esiintyy jäisiä hiekka- ja lumimyrskyjä.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja keitaitakin. Gobin on enimmäkseen kivikkoista, soraista ja kallioista.[1] Hiekkadyynit kattavat vain kolme prosenttia Gobista.[6] Gobissa on runsaasti pohjavettä. Maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa altaissa ja vuorten alarinteillä.[2]

Gobin kasvillisuus on melko niukkaa. Gobissa elää vain 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä, mikä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa.[7] Gobin kasvillisuutta luonnehtivat kasviheimot revonhäntäkasvit, savikkakasvit (41 lajia), tyräkkikasvit, heinäkasvit (25 lajia), tatarkasvit ja portulakkakasvit.

Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla.[7] Talvet ovat hyvin kylmiä, ja lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille. Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyllejä ja mehikasveja. Gobin sklerofyllit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä raparperia, rautayrttejä, kurjenherneitä, mykerökukkaiskasveja ja marunaa.[7] Gobin mehikasvit käyttävät joko CAM-yhteyttämistä tai C4-fotosynteesiä. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneet kasvit käyttäjät C4-yhteyttämistä.[7]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobin eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, aasianvilliaasi, przewalskinhevonen, argaalin alalaji, kuhertajagaselli, mongoliangaselli ja gobinkarhu.[8][2][9]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella harvassa asuvien ihmisten pääelinkeino on paimentolaisuus, maanviljelyä harjoitetaan vain jokilaaksoissa[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peter Haggett: Maailma tänään, Ivy ja Baltian maat. Tieteen kuvalehden hakuteos,. Suom. Jarmo Hakanen. Bonniers, 1997. ISBN 9788742708200.
  • Mitchell Beazley Ltd.: Maailma nyt, Itä-Aasia. Suom. Ilkka Rekiaro. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4927-5.
  • Michael Kohn: Mongolia. Lonely Planet, 2005. ISBN 9781740593595.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Beazley 1992, s. 116
  2. a b c d e f Encyclopedia Britannica, Micropaedia, 15. edition, vuoden 1993 painos, Osa 5 "freon", "Gobi", s 318
  3. a b Brockhaus-Enzykolpädie, 1989, ISBN 3-7623-1108-1, 8 Fru-Gos, "Gobi" s 623
  4. Omno-Gobi (1590m)
  5. Omno-Gobi, Mongolia: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data
  6. Haggett 1997, s. 90.
  7. a b c d Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100
  8. Mongolia, Mochael kohn, Lonely Planet 2005, s. 39
  9. Otavan suuri ensyklopedia 6, OE 6, artikkeli "Mongolia". s 4385

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]