Gilgameš
| Muinainen Mesopotamia | |
|---|---|
| Eufrat – Tigris | |
| Assyriologia | |
| Kaupungit / Imperiumit | |
| Sumer: Uruk – Ur – Eridu – Kiš – Lagaš – Nippur | |
| Akkadin imperiumi: Akkad – Babylon – Isin – Susa | |
| Assyria: Assur – Ninive – Dur-Šarrukin – Nimrud | |
| Babylonia – Kaldea | |
| Elam – Amorilaiset | |
| Hurrilaiset – Mitanni | |
| Kassiitit – Urartu | |
| Kronologia | |
| Sumerilainen kuningasluettelo | |
| Assyrian kuninkaat | |
| Babylonian kuninkaat | |
| Kieli | |
| Nuolenpääkirjoitus | |
| Sumeri – Akkadi | |
| Elamiitti – Hurrilaiset | |
| Mytologia | |
| Enūma Eliš | |
| Gilgameš – Marduk | |
| Sumerien uskonto | |
| Babylonian uskonto | |
| Kulttuuri | |
| Taide – Kirjallisuus – Musiikki | |
| Babylonialaiset numerot | |
| Hammurabin laki |
Gilgameš on eeppinen runoelma muinaisesta Mesopotamiasta. Se on maailman vanhin eepos, ja se sisältää tarinoita jo sumerien ajoilta.
Sisällysluettelo |
Synty ja koostumus [muokkaa]
Vanhimmat tarinat syntyivät ja kulkivat sumerien keskuudessa alun perin ilmeisesti suullisesti mutta kirjoitettiin sittemmin muistiin sumeriksi 2100–2000 eaa. Eepoksen ns. standardiversion kokosi ja muokkasi todennäköisimmin noin vuoden 1250 eaa. tienoilla eräs keskibabylonialaisen ajan manaajapappi, josta tiedetään ammatin lisäksi vain hänen nimensä Sin-leqi-unninni. Standardiversion seitsemän säkeen mittainen johdanto, joka sisältää avaimia eepoksen syvempiin merkityskerroksiin, on mahdollisesti hänen käsialaansa. Vaikka monissa oppikirjoissa Gilgameš-eeposta nimitetään vain Babylonian eepokseksi, se on todellisuudessa sumerien valtakunnan aikainen eepos, joka kylläkin sai standardimuotonsa babylonialaisen ansiosta.
Eepos koostuu Urukin kaupunkia noin vuosien 2800–2600 eaa. välillä hallinneen Gilgameš-nimisen sumerikuninkaan myyttisiksi ja puolijumalallisiksi muotoutuneista seikkailuista, joissa hän etsii elämän merkitystä ja tavoittelee ikuista elämää. Gilgameš oli siis ilmeisesti alun perin todellinen henkilö. Eepos sisältää mesopotamialaisen vedenpaisumuskertomuksen, jonka sankari oli Uthapishtim. Tarina siirtyi muuntuneena vanha babylonialaiseen Atrahasis-eepokseen perinteeseen ja joidenkin tutkijoiden mukaan myös muuttuneena Raamattuun. Standardiversion ulkopuolelle on jätetty joitakin irrallisia Gilgamešista kertovia tarinoita.
Eepoksen Gilgameš oli jumalten muovaama täydellinen ihminen, jossa oli kaksi kolmasosaa jumalaa ja yksi kolmasosa ihmistä. Hän oli jumalatar Ninsun poika, ja vuorenjumala Enlil oli säätänyt hänen kohtalonsa etukäteen. Hänen isänsä ei kuitenkaan ollut Lugalbanda, Ninsun puoliso, vaan Kullabin ylipappi, jolta hän sitten peri kuolevaisuutensa.
Vedenpaisumuskertomus [muokkaa]
Vedenpaisumuskertomus on Gilgameš-eepoksen taulussa XI[1]. Sen sankari oli Utnapištim. Arkki oli kertomuksen mukaan valtavan ison kuution muotoinen, jonka jokainen sivu oli 120 kyynärää[2] ja joka oli jaettu yhdeksään osaan. Utnapištim lastasi arkkiin omaisuutensa.[2] Alkoi etelämyrsky, joka paisutti vedet ja pimensi maan. Avara maa särkyi saviruukun tavoin. Jumalat säikähtivät itse aiheuttamaansa vedenpaisumusta. Kuuden päivän ja seitsemän yön jälkeen tyyntyi ja vesi laski niin, että korkein vuorenhuippu ilmestyi näkyviin. Maa oli muuttunut savimaaksi. Laiva oli ajautunut Nisirin vuorelle[3]. Utnapištim odotti Nisirin vuorella ja laski lentoon ensin kyyhkysen, joka palasi, sitten pääskysen, joka palasi, ja lopulta korpin, joka ei palannut. Utnapištim uhrasi tämän jälkeen jumalalleen. Kukaan muu kuin Utnapištim vaimoineen ei pelastunut tulvasta.[4] Se muistuttaa toista sumerilaista vedenpaisumuskertomusta Ziusudrasta. Mahdollisesti sumerilainen kertomus siirtyi muuntuneena vanhababylonialaiseen Atrahasis-eepokseen perinteeseen ja myös muuttuneena Raamattuun.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Gilgameš. Armas Salonen, WSOY 1980. ISBN 951-0-06945-0.
Viitteet [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Armas Salonen (suom.): Gilgamesh-Eepos. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Helsinki 1943.
- Jaakko Hämeen-Anttila (suom.): Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1.
- Simo Parpola (toim.): The Standard Babylonian Epic pf Gilgamesh. State Archives of Assyria Cuneiform Texts 1, 1997.
- Andrew R. George: The Babylonian Gilgamesh Epic. Introduction, Critical Edition and Cuneiform texts. Vol. I−II. Oxford University Press 2003.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pekka Ervast: "Gilgamesh, muinaisbabylonialainen kuolemattomuuden etsijä" (1924)
- Gilgameš Gutenberg-projektissa (englanniksi)
