Christiaan Huygens
| Christiaan Huygens | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 14. huhtikuuta 1629 Haag, Alankomaat |
| Kuollut | 8. heinäkuuta 1695 Haag, Alankomaat |
| Asuinpaikka | Alankomaat, Ranska |
| Tutkimusala | Fysiikka Matematiikka |
| Instituutti | Ranskan tiedeakatemia |
| Tutkinnot | Leidenin yliopisto College of Orange |
| Tunnetuimmat työt | Kaappikello Huygensin periaate |
Christiaan Huygens (14. huhtikuuta 1629, Haag – 8. heinäkuuta 1695, Haag) oli alankomaalainen luonnontieteilijä, joka harjoitti muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa ja astronomiaa. Hän kuului Englannin ja Ranskan tiedeakatemioihin.
Huygensin merkittävimpiä saavutuksia oli Huygensin periaate,[1] jolla hän selitti aaltoliikkeen etenemistä. Hän ymmärsi tiettävästi ensimmäisenä valon olevan aaltoliikettä.[2] Hän myös selvitti Saturnuksen renkaiden koostuvan kivimateriaalista, löysi Saturnuksen kuun Titanin[3] 25. maaliskuuta 1655 ja keksi myös heilurin periaatteen: heilurin nopeus riippuu sen pituudesta. Hän kirjoitti todennäköisyyslaskennan oppikirjan, joka ilmestyi 1657, sekä patentoi taskukellon vuonna 1675.
Vuonna 1680 hän suunnitteli polttomoottorin.[4]
Hänen mukaansa on nimetty osa Orionin tähtisumusta, asteroidi 2801 Huygens sekä vuonna 1997 lähetetyn Saturnusta tutkivan Cassini-Huygens-luotaimen Titan-kuun pinnalle 14. tammikuuta 2005 laskeutunut luotain[3]. Kuussa on hänen mukaansa nimetty vuori, Marsissa kraatteri.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Huygens, Christiaan (1629–1695) Tuorla Observatory. Viitattu 25.2.2007.
- ↑ Christiaan Huygens (1629–1695) Helsingin Sanomat. Viitattu 25.2.2007.
- ↑ a b Titan – kuista kiinnostavin YLE. Viitattu 25.2.2007.
- ↑ Uutisguru. Helsingin Sanomat, 29.1.2013, nro 27, s. C 14.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Utrechtin yliopiston ylläpitämä sivusto Christiaan Huygensin elämästä sekä tieteellisistä töistä
- Huygensin nimen ääntämisestä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Christiaan Huygens Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
