Christiaan Huygens
Wikipedia
 |
|
| Syntynyt | 14. huhtikuuta 1629 Haag, Alankomaat |
|---|---|
| Kuollut | 8. heinäkuuta 1695 Haag, Alankomaat |
| Asuinpaikka | Alankomaat, Ranska |
| Tutkimusalue | Fysiikka Matematiikka |
| Instituutti | Ranskan tiedeakatemia |
| Tutkinnot | Leidenin yliopisto College of Orange |
| Tunnetuimmat työt | Kaappikello Huygensin periaate |
Christiaan Huygens (14. huhtikuuta 1629, Haag – 8. heinäkuuta 1695, Haag) oli alankomaalainen luonnontieteilijä, joka harjoitti muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa ja astronomiaa. Hän kuului Englannin ja Ranskan tiedeakatemioihin.
Huygensin merkittävimpiä saavutuksia oli Huygensin periaate,[1] jolla hän selitti aaltoliikkeen etenemistä. Hän ymmärsi tiettävästi ensimmäisenä valon olevan aaltoliikettä.[2] Hän myös selvitti Saturnuksen renkaiden koostuvan kivimateriaalista, löysi Saturnuksen kuun Titanin[3] 25. maaliskuuta 1655 ja keksi myös heilurin periaatteen: heilurin nopeus riippuu sen pituudesta. Hän kirjoitti todennäköisyyslaskennan oppikirjan, joka ilmestyi 1657, sekä patentoi taskukellon vuonna 1675.
Hänen mukaansa on nimetty osa Orionin tähtisumusta, asteroidi 2801 Huygens sekä vuonna 1997 lähetetyn Saturnusta tutkivan Cassini-Huygens-luotaimen Titan-kuun pinnalle 14. tammikuuta 2005 laskeutunut luotain[3]. Kuussa on hänen mukaansa nimetty vuori, Marsissa kraatteri.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Huygens, Christiaan (1629–1695) Tuorla Observatory. Viitattu 25.2.2007.
- ↑ Christiaan Huygens (1629–1695) Helsingin Sanomat. Viitattu 25.2.2007.
- ↑ 3,0 3,1 Titan – kuista kiinnostavin YLE. Viitattu 25.2.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Utrechtin yliopiston ylläpitämä sivusto Christiaan Huygensin elämästä sekä tieteellisistä töistä
- Huygensin nimen ääntämisestä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Christiaan Huygens Wikimedia Commonsissa.
