Denis Papin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Denis Papin. Tuntemattoman taiteilijan maalaama muotokuva vuodelta 1689.

Denis Papin (22. elokuuta 1647 – noin 1712) oli ranskalainen fyysikko, matemaatikko ja keksijä, joka tunnetaan parhaiten varhaisena höyrykoneen ja painekattilan kehittäjänä.

Elämä Ranskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papin syntyi Chitenayssa (Loir-et-Cherissa, Keski-Ranskassa) ja kävi siellä jesuiittakoulun. Vuonna 1661 hän meni yliopistoon Angers’ssa ja valmistui 1669 lääketieteen osastolta. Vuonna 1673 hän kiinnostui tyhjiön käyttämisestä voiman tuottamiseen tehtyään työtä Christiaan Huygensin ja Gottfried Leibnizin kanssa Pariisissa.

Ensimmäinen vierailu Lontoossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Denis Papinin höyrykeitin (1679).
Papinin keittoastia 1700-luvun lopulta.

Papin vieraili ensi kerran Lontoossa vuonna 1675, teki työtä Robert Boylen kanssa vuodesta 1676 vuoteen 1679 ja julkaisi luettelon töistään Continuation of New Experiments -julkaisussa (1680).[1] Englannissa Papin keksi varoventtiilillä varustetun painekattilan. Hän lähestyi 1679 aluksi Royal Societyä keksinnöllä. Papin pysyi pääosin Lontoossa vuoteen 1687, jolloin hän otti vastaan akateemisen viran Saksassa.

Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen mäntähöyrykone 1690

Hugenottina Papin huomasi joutuvansa Ludvig XIV:n protestantteja kohtaan suunnattujen rajoitusten kohteeksi Nantesin ediktin uudelleen voimaan astumisen vuoksi vuonna 1685. Saksassa Papin saattoi elää muiden maanpaossa olevien hugenottien kanssa.

Vuonna 1689 Papin ehdotti, että painepumppu tai palje pystyisi pitämään painetta ja raikasta ilmaa yllä sukelluskellossa. Insinööri John Smeaton hyödynsi ideaa vuonna 1789.[2][3] Papin rakensi ensimmäisenä mallin mäntää hyödyntävästä höyrykoneesta Marburgissa vuonna 1690 huomattuaan painekattilassaan olevan mekaanisen voiman. Hän jatkoi työtään höyrykoneiden kanssa seuraavat 15 vuotta. Vuonna 1695 hän siirtyi Marburgista Kasseliin. Vuonna 1705 hän kehitti yhdessä Gottfried Leibnizin kanssa uuden höyrykoneen, jossa hyödynnettiin Thomas Saveryn keksintöä, mutta jossa hyödynnettiin enemmän höyrynpainetta kuin ilmanpainetta. Yksityiskohdat keksinnöstä julkaistiin 1707. Kasselissa Papin rakensi 1704 aluksen, jossa meloja käytettiin hänen höyrykoneellaan. Tämä tekee hänestä ensimmäisen höyrylaivan kehittäjän.

Paluu Lontooseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Boyle ja Denis Papin tutkivat Papinin painekattilaa
Papinin toinen höyrykone 1707
Papinin höyrykäyttöinen vedennostolaite vuodelta 1707, rekonstruktio, Nouvelle manière d'élever l'eau par la force du feu. Musée des Arts et Métiers

Papin palasi Lontooseen vuonna 1707 ja jätti vaimonsa Saksaan. Royal Society julkaisi useita hänen papereitaan vuosien 1707 ja 1712 välillä kertomatta siitä hänelle tai maksamatta korvauksia, mitä Papin katkerasti moitti. Papinin ideat sisälsivät kuvauksen hänen vuoden 1690 ilmanpaineella toimivasta höyrykoneesta, jonka toteutti ja otti käyttöön Thomas Newcomen vuonna 1712, joka todennäköisesti oli myös Papinin kuolinvuosi. Viimeinen todiste Papinista on kirje vuodelta 1712, jolloin hän oli varaton ja arvellaan, että hän kuoli silloin ja haudattiin tuntemattomaan paikkaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anita McConnell, 'Papin, Denis (1647–1712?)', Oxford Dictionary of National Biography, Oxford University Press, 2004, accessed 29 April 2006]
  2. Davis, R. H. (1955). Deep Diving and Submarine Operations, 6th, Tolworth, Surbiton, Surrey: Siebe Gorman & Company Ltd, 693. 
  3. Acott, C. (1999). "A brief history of diving and decompression illness.". South Pacific Underwater Medicine Society Journal 29 (2). ISSN 0813-1988. OCLC 16986801. Viitattu 2009-03-17.