Bulgarian maantiede

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bulgarian topografinen kartta

Bulgarian maantiede koostuu Traakian, Moesian ja Makedonian muinaisista alueista. Bulgarian lounaisosa on vuoristoista, ja siellä sijaitsee Balkanin korkein kohta, Musala 2925 m. Rodopivuoret ulottuvat Traakian maakunnasta Kreikan puolelle. Balkanvuoret kulkevat lännestä itään maan keskellä. Kaakossa Mustanmeren rannikolla on kukkuloita ja tasankoa. Balkanvuorten pohjoispuolella on Tonavan ylänkö, jonka kukkulat ovat maan vilja-aitta. Tonava kulkee maan pohjoisrajalla. Muita suuria jokia ovat Struma, Mesta ja Maritsa etelässä.[1][2]

Bulgarian kallioperä on otollista maanjäristyksille, joita sattui vuosien 1900 ja 1986 välillä 16 kertaa.[1]

Bulgarian pinta-ala on 110 879 km² [3]

Bulgarian rajanaapureita ovat Kreikka, jonka kanssa yhteistä rajaa on 494 km, Makedonia 148 km, Romania 608 km, Serbia 318 km sekä Turkki 240 km.[3]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Burgasin ilmastodiagrammi: punaisella lämpötila, sinisellä sademäärä.

Bulgariassa on pieneksi maaksi suuret ilmastoerot, sillä se sijaitsee mannerilmaston ja välimerenilmaston vaikutusalueiden välissä. Vuoret ja laaksot ohjaavat ilmamassojen liikkeitä ja saavat aikaan suuria eroja säässä pienillä etäisyyksillä. Mantereen vaikutus on suurin talvella, jolloin voi olla kylmää ja kovia lumipyryjä. Kesällä maassa on usein muun Välimeren alueen tapaan kuivaa ja kuumaa. Mustameri vaikuttaa vain kapean rannikkokaistaleen ilmastoon. Maan pohjoisosassa on kylmempää ja sateisempaa kuin etelässä. Maan keskimääräinen sademäärä on 630 mm vuodessa, mutta vuoristossa tulee paikoin yli 2 500 mm, kun taas Traakian tasangolla kärsitään kesäisin kuivuudesta ja vuoden sademäärä jää alle 500 millimetriin.[1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bulgarian kasvillisuus kukoistaa erityisen monimuotoisena vuoristoissa. Eniten kotoperäisiä lajeja kasvaa Balkanvuorilla, joilla on yli 90 sellaista lajia ja alalajia, joita tavataan vain Bulgariassa, ja niistä noin 20 lajia on vain näillä vuorilla. Kaikkiaan Keski-Balkanin kansallispuistossa on tavattu noin 1 900 kasvilajia ja -alalajia. Myös Mustanmeren rannikolla lajien määrä on runsas, ja kasvillisuustyypit vaihtelevat suhteellisen pienellä alueella suuresti.[4]

Myös Bulgarian eläimistö on monipuolinen, maassa on tavattu noin sata nisäkäslajia ja yli 400 lintulajia. Suurista nisäkkäistä maassa esiintyvät karhu, susi, kultasakaali, metsäkissa, saukko, tiikerihilleri ja gemssi. Lepakkolajien määrä on Euroopan suurimpia, sillä Euroopan 39 lajista 32 elää Bulgariassa. Lintuhavaintojen suuri määrä liittyy siihen, että maa sijaitsee kahden suuren muuttoreitin varrella, ja siellä pysähtyvät sekä Mustanmeren rannikkoa että Struman laaksoa pitkin kulkevat muuttolinnut. Sammakkoeläimiä on 17 lajia ja matelijoita 36 lajia.[5]

Lähes 23 % maan pinta-alasta on suojeltu Euroopan unionin Natura 2000 -hankkeen puitteissa.[6]

Bulgaria satelliittikuvassa joulukuussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Geography Bulgaria: A Country Study. Library of Congress, 1992.
  2. Natura 2000 Alppivyöhykkeellä (ISBN 978-92-79-13253-7) 2010. Euroopan komissio, Ympäristöasioiden pääosasto. Viitattu 4.4.2012.
  3. a b The World Factbook: Bulgaria CIA. (englanniksi)
  4. Bulgarian Natura - Flora Balkan Trek. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
  5. Bulgarian Natura - Fauna Balkan Trek. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
  6. NATURA 2000 TO INCLUDE 23% OF BULGARIA'S TERRITORY- ENVIRONMENT MINISTRY Sofia Echo. Viitattu 21.01.2007.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bulgarian maantiede.