Ben Bishop

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ben Bishop
Ben Bishop - Tampa Bay Lightning.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 21. marraskuuta 1986 (ikä 28)
Denver, CO, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 201 cm
Paino 98 kg
Lempinimi Big Ben
Seura
Seura Tampa Bay Lightning
Sarja NHL
Pelinumero 30
Pelaajaura
Pääsarjaura 2008–
Aik. seurat Peoria Rivermen (AHL)
St. Louis Blues (NHL)
Binghamton Senators (AHL)
Ottawa Senators (NHL)
NHL-varaus 85. varaus, 2005
St. Louis Blues
Mitalit
Maa: Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Tukholma 2013 jääkiekko
Bishop Ottawan peliasussa.

Ben Bishop III (s. 21. marraskuuta 1986 Denver, Colorado, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelaa NHL-joukkue Tampa Bay Lightningissa. Hän on peräti 201 cm pitkä, mikä tekee Bishopista NHL:n kaikkien aikojen pisimmän maalivahdin.[1] Bishopin vahvuuksiin kuuluu peittävyys, ketteryys, kiekonkäsittely ja pelinlukutaidot. Hän ottaa kuitenkin toisinaan liian suuria riskejä kiekon kanssa ja heittäytyy jäihin liian aikaisin.[2][3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junioriura ja yliopistovuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bishop syntyi Coloradon Denverissä, mutta kasvoi Missourin Saint Louisissa. Hän pelasi 8-vuotiaaksi asti hyökkääjänä, kunnes Bishop siirtyi maalivahdiksi. Hän pelasi juniorina Kirkwood Starsin ja St. Louis Junior Bluesin joukkueissa ja kävi lukion katolilaisessa Chaminade College Preparatory Schoolissa.[4] Bishop siirtyi 18-vuotiaana NAHL-liigan Texas Tornadoon kaudeksi 2004–2005, jonka päätteeksi hän voitti sarjan mestaruuden, Robertson Cupin. Bishop valittiin NAHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen[3] ja joukkueensa parhaaksi tulokkaaksi. Hän pelasi kauden aikana myös NAHL:n tähdistöottelussa.

Bishopin kotikaupungin NHL-joukkue St. Louis Blues varasi hänet kolmannella kierroksella 85. pelaajana kesällä 2005. Vuosina 2005–2008 Bishop kävi Mainen yliopistoa. Hänet valittiin ensimmäisellä yliopistokaudellaan 2005–2006 sekä Hockey Eastin lokakuun 2005 että helmikuun 2006 parhaaksi tulokkaaksi. Helmikuussa Bishop valittiin myös sarjan kuukauden pelaajaksi ja maalivahdiksi. Hänet valittiin myös usean kerran kauden aikana Hockey Eastin viikon tulokkaaksi. Bishop johdatti UMainen Frozen Four -turnauksen semifinaaleihin sekä vuonna 2006 että vuonna 2007. Vuosina 2007 ja 2008 hänet valittiin Hockey Eastin akateemiseen tähdistökentälliseen[3] ja viimeisen yliopistokautensa 2007–2008 päätteeksi myös sarjan toiseen tähdistökentälliseen.[1]

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2008 Bishop teki kolmivuotisen tulokassopimuksen St. Louis Bluesin kanssa. Hän pelasi jo viimeisen yliopistokautensa 2007–2008 päätyttyä seuran farmijoukkue Peoria Rivermenissa, AHL:ssä. Bishop aloitti joukkueessa myös kauden 2008–2009. Hänet nostettiin ensimmäisen kerran Bluesin NHL-kokoonpanoon 19. lokakuuta 2008.[5] Bishop teki NHL-debyyttinsä 24. lokakuuta 2008 Los Angeles Kingsia vastaan, kun hänet vaihdettiin joukkueen maaliin toiseen erään. Tämä kuitenkin johtui erikoisesta syystä, sillä ottelun aloittanut maalivahti Manny Legacé loukkaantui kompastuttuaan mattoon, joka oli tuotu ottelun avauskiekon pudottanutta republikaanien varapresidenttiehdokas Sarah Palinia varten. Legacé pelasi kuitenkin avauserän ja päästi kaksi maalia. Ottelu päättyi lopulta Kingsin 4-0-voittoon.[1][6] Bishop pelasi kauden aikana kuusi NHL-ottelua ja toimi loppukaudella Bluesin pääasiallisena kakkosmaalivahtina.

Kauden 2009–2010 Bishop pelasi kokonaan farmijoukkue Rivermenissa. Kaudella 2010–2011 hän pelasi seitsemän NHL-ottelua. Bishop nostettiin Bluesin NHL-kokoonpanoon 4. helmikuuta 2011, kun Jaroslav Halák loukkaantui.[7] Hän pelasi NHL-uransa ensimmäisen nollapelin 25. helmikuuta 2011 vieraissa Edmonton Oilersia vastaan. Bishop torjui Bluesin 0-5-voittoon päättyneessä ottelussa 39 kertaa. Heinäkuussa 2011 hän teki vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[8] Bishop aloitti myös kauden 2011–2012 farmissa, eikä ehtinyt pelata otteluakaan Bluesissa. Hänet valittiin 15. tammikuuta 2012 AHL:n viikon pelaajaksi. Helmikuussa 2012 Blues kauppasi Bishopin Ottawa Senatorsiin vaihdossa toisen kierroksen varausvuoroon kesälle 2013.[9] Senators solmi samalla vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[10] Bishop siirrettiin kauppaamisensa jälkeen farmijoukkue Binghamton Senatorsiin,[11] mutta maaliskuussa hänet nostettiin Ottawan NHL-joukkueen kakkosmaalivahdiksi, kun Robin Lehner puolestaan siirrettiin farmiin.[12] Bishop pelasi loppukaudella kymmenen NHL-ottelua. Suurimman osan kaudestaan AHL:ssä pelannut Bishop valittiin kauden päätteeksi liigan ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[1][3]

Bishop aloitti kauden 2012–2013 Bingmantonin AHL-joukkueessa lähinnä tammikuuhun 2013 asti kestäneen NHL:n työsulun vuoksi.[13] Työsulun päätyttyä hän liittyi kuuden muun pelaajan ohella Ottawan harjoitusleirille[14] ja sai paikan Senatorsin kokoonpanosta. Bishop sai vastuuta varsinkin Craig Andersonin loukkaantumisen myötä ja pelasi 13 ottelua, kunnes hänet kaupattiin siirtotakarajalla, huhtikuussa 2013 Tampa Bay Lightningiin vaihdossa Cory Conacheriin ja kesän 2013 neljännen kierroksen varausvuoroon.[15] Bishop torjui heti Ligtning-debyytissään nollapelin 4. huhtikuuta 2013 vieraissa Carolina Hurricanesia vastaan. Hänestä tuli joukkueen seurahistorian toinen debyytissään nollapelin torjunut maalivahti Dwayne Rolosonin jälkeen. Bishop teki myös 45 torjunnallaan Lightningin historian uuden torjuntaennätyksen nollapelissä.[16] Yhteensä hän pelasi lyhennetyn NHL-kauden aikana 22 runkosarjaottelua.

Huhtikuussa 2013 Bishop teki kaksivuotisen ja 4,6 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen Lightningin kanssa.[16][17] 19. tammikuuta 2014 Carolina Hurricanesia vastaan hän teki Lightningin seurakohtaisen yhden ottelun torjuntaennätyksen 48 torjunnallaan.[18]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bishop edusti Yhdysvaltoja MM-kilpailuissa vuosina 2010 ja 2013, joista jälkimmäinen turnaus päättyi pronssiin.[3]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bishop kantaa Ben-nimeä kolmannessa sukupolvessa. Hänen isoisänsä pelasi tennistä ammattilaisena ja osallistui myös Yhdysvaltain avoimeen tennisturnaukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Legends of Hockey
  2. Ben Bishop - The Hockey News (englanniksi)
  3. a b c d e EliteProspects
  4. Pinkert, Chris: Home Sweet Home for Blues' Bishop 24.10.2008. St. Louis Blues. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  5. Blues Recall Bishop from Peoria 19.10.2008. ST. LOUIS: St. Louis Blues. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  6. Leppänen, Marko: Sarah Palinin matto satutti St. Louisin maalivahdin 25.10.2008. Toronto: Ilta-Sanomat. Viitattu 30.1.2014.
  7. Halak Day-to-Day; Bishop Recalled 4.2.2011. ST. LOUIS: St. Louis Blues. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  8. Blues Re-Sign Ben Bishop 5.7.2011. ST. LOUIS: St. Louis Blues. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  9. Bulletin: Senators acquire goaltender Ben Bishop from St. Louis for a second-round draft pick 26.2.2012. OTTAWA: Ottawa Senators. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  10. Wolski Floridaan, Bishop Ottawaan 26.2.2012. Jatkoaika.com. Viitattu 30.1.2014.
  11. Senators assign newly acquired G Bishop to Binghamton 27.2.2012. OTTAWA: The Sports Network. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  12. Bulletin: Senators recall Bishop, reassign Lehner to Binghamton (AHL) 5.3.2012. OTTAWA: Ottawa Senators. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  13. B-SENS SIGN GOALTENDER BEN BISHOP 15.10.2012. BINGHAMTON, N.Y.: Binghamton Senators. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  14. Jakob Silfverberg, Robin Lehner among seven Binghamton Senators to attend training camp in Ottawa 12.1.2013. Press & Sun-Bulletin. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  15. Lightning Acquire Goaltender Ben Bishop from Ottawa 3.4.2012. Tampa Bay Lightning. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  16. a b Lightning sign goaltender Ben Bishop to two-year extension 15.4.2013. TAMPA BAY: Tampa Bay Lightning. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  17. Bishop jatkaa salamapaidassa 17.4.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 30.1.2014.
  18. Bishop boosts Lightning past Hurricanes 19.1.2014. RALEIGH, N.C.: Tampa Bay Times. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)