Dwayne Roloson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dwayne Roloson
Dwayne Roloson 2011-04-23.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 12. lokakuuta 1969 (ikä 45)
Simcoe, Ontario, Kanada
Kansalaisuus Kanada
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 185 cm
Paino 81 kg
Lempinimi Roli (the goalie), Rolle
Pelinumero 30
Pelaajaura
Pääsarjaura 1994–2012
Seurat Saint John Flames (AHL),
Calgary Flames (NHL),
Buffalo Sabres (NHL),
Rochester Americans (AHL),
Worcester IceCats (AHL),
Minnesota Wild (NHL),
Lukko (SML),
Edmonton Oilers (NHL),
New York Islanders (NHL),
Tampa Bay Lightning (NHL)
Mitalit
Maa: Kanada
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Venäjä 2007 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Sveitsi 2009 jääkiekko

Albert Dwayne Roloson (s. 12. lokakuuta 1969 Simcoe, Ontario) on kanadalainen entinen jääkiekkomaalivahti, joka edusti viimeisenä kautenaan NHL-seura Tampa Bay Lightningia. Roloson voitti urallaan maailmanmestaruuden. Vuonna 1968 syntyneen Mark Recchin lopetettua uransa kesällä 2011 Rolosonista tuli viimeinen 1960-luvulla syntynyt aktiivinen NHL-pelaaja. Hän lopetti uransa kauden 2011–2012 jälkeen.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniori- ja yliopistosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roloson ei juniori-ikäisenä herättänyt NHL:n kykyjenetsijöiden mielenkiintoa. Hän siirtyi Ontarion juniorisarjoista kaudeksi 1990–1991 Massachusetts Lowellin yliopiston joukkueeseen Hockey East -sarjaan, joka on NCAA:n alainen. Yliopistosarjassa Roloson pelasi neljä kautta ja viimeisellä kaudellaan 1993–1994 hänet valittiin Hockey Eastin parhaaksi pelaajaksi.[1]

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loistavan viimeisen yliopistokautensa jälkeen Roloson sai sopimuksen Calgary Flamesiin kaudeksi 1994–1995. Kaksi ensimmäistä vuottaan Calgaryssä Roloson pelasi farmiseura Saint John Flamesissa. Toisella kaudellaan AHL:ssa Roloson oli liigan voittotilastojen ykkönen 33 voitollaan. Kaudeksi 1996–1997 hän nousi Calgaryyn Trevor Kiddin varamaalivahdiksi. Kahden Calgaryssä pelatun kauden jälkeen Roloson teki sopimuksen Buffalo Sabresin kanssa. Buffalossa hän torjui Dominik Hašekin kakkosmaalivahtina.[1]

Kesällä 2000 Roloson putosi kuitenkin Buffalossa kolmanneksi maalivahdiksi, kun Martin Biron otti kakkosmaalivahdin paikan. Buffalo päästi Rolosonin laajennusdraftissa Columbus Blue Jacketsiin, mutta hän ei koskaan pelannut joukkueessa, sillä myöhemmin samana kesänä hän teki sopimuksen St. Louis Bluesin kanssa. Kausi 2000–2001 meni St. Louisin farmiseurassa Worcester IceCatsissa, jossa hänet valittiin AHL:n parhaaksi maalivahdiksi.[1]

Minnesota Wildissa Roloson nousi kaudella 2001–2002 ykkösmaalivahdiksi. Seuraavalla kaudella hän torjui Minnesotan seurahistorian ensimmäisiin pudotuspeleihin. Roloson jatkoi loistavia otteitaan myös kaudella 2003–2004, ja hän pelasi kauden aikana NHL:n tähdistöottelussa, ja palkittiin kauden jälkeen Roger Crozier Saving Grace Awardilla.[1] NHL:n työsulkukaudella 2004–2005 Roloson pelasi SM-liigassa Lukossa. Hänellä oli SM-liigan runkosarjan neljänneksi paras torjuntaprosentti (94,07 %).[2]

Työsulun jälkeinen kausi ei sujunut Rolosonilta enää Minnesotassa edellisten kausien tavoin. Hänet kaupattiin lopulta ennen siirtorajan umpeutumista Edmonton Oilersiin vaihdossa kahteen varausoikeuteen.[3] Loppukausi Edmontonissa meni kuitenkin loistavasti ja hän auttoi Edmontonin torjunnoillaan yllättäen aina Stanley Cup -finaaleihin saakka. Roloson loukkasi itsensä kuitenkin ensimmäisessä finaaliottelussa, ja Jussi Markkanen sekä Ty Conklin torjuivat lopuissa finaaleissa. Edmonton hävisi lopulta loppuottelusarjan Carolina Hurricanesille voitoin 4–3.[1]

Edmontonissa Roloson pelasi lopulta kolme ja puoli kautta. Hänen viimeisekseen kaudekseen Edmontonissa jäi kausi 2008–2009, joka sujui häneltä hyvin. Roloson olisi halunnut jäädä joukkueeseen, mutta Edmonton olisi halunnut tehdä vain vuoden sopimuksen. Roloson siirtyi kesällä 2009 New York Islandersiin, jonka kanssa teki kaksivuotisen sopimuksen.[4] Kesken kauden tammikuussa 2011 Roloson siirtyi Tampa Bay Lightningiin vaihdossa Islandersin nuoreen puolustajaan Ty Wishartiin. Kauden jälkeen Roloson teki vielä seuraavan kauden kattavan sopimuksen Lightningin kanssa. Tämän kauden jälkeen hän päätti lopettaa uransa, ja hänet palkattiin samantien Anaheim Ducksin farmijoukkueen Norfolk Admiralsin konsultiksi. [5]

Maajoukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2007 hän pelasi Kanadan jääkiekkomaajoukkueessa, joka voitti MM-kultaa. Vuonna 2009 Roloson voitti myös hopeaa MM-kisoista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Dwayne Dwayne Roloson Legends of Hockey. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 6.7.2009. (englanniksi)
  2. Kauden 2004–2005 SM-liigan maalivahtitilastot
  3. Oilers obtain Roloson from Wild CBC Sports. 8.3.2006. CBC. Viitattu 6.7.2009. (englanniksi)
  4. Logan, Greg: Isles sign Roloson to back up DiPietro Newsday.com. 1.7.2009. Viitattu 6.7.2009. (englanniksi)
  5. NHL:n Tampa Bay pestasi 41-vuotiaan maalivahdin 2.1.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.2.2011.