Amy Diamond

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amy Linnéa Deasismont
Amy Diamond
Amy Diamond Uumajassa toukokuussa 2011.
Syntynyt 15. huhtikuuta 1992 (ikä 22)
Taiteilijanimet Amy Diamond
Kotipaikka Ruotsin lippu Norrköping, Ruotsi
Aktiivisena 2005–
Tyylilajit pop
Ammatit Kampaaja, laulaja
Levy-yhtiöt Bonnier Amigo Music Group

Amy Diamond (oik. Amy Linnéa Deasismont,[1] s. 15. huhtikuuta 1992 Norrköping, Ruotsi) on ruotsalainen poplaulaja. Hän nousi tunnetuksi esikoissinglellään "What's in It for Me" ollessaan 13-vuotias. Se menestyi Ruotsissa ja naapurimaissa vuonna 2005 ja oli neljä kuukautta kymmenen myydyimmän singlen joukossa. Hän on julkaissut neljä menestynyttä levyä ja esiintynyt myös ahkerasti televisiossa.[2][3]

Diamondin suurimmat menestyskappaleet Ruotsissa ja muualla Skandinaviassa ovat olleet "What's in It for Me", "Welcome to the City", "Champion", "Shooting Star" ja "Don't Cry Your Heart Out". "What's in It for Me" oli Puolan soitetuin kappale vuonna 2005.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaislapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diamond syntyi huhtikuussa 1992 Ruotsin Norrköpingissä englantilaisen isän Leen ja ruotsalaisen äitinsä Chrisbethin toisena lapsena. Pian hänen syntymänsä jälkeen perhe muutti Englantiin Hertfordshireen, jossa Diamond oppi puhumaan englantia.[4] Perhe muutti takaisin Ruotsin Jönköpingiin, kun Amy oli neljä ja puoli vuotta vanha. Uudessa kotikaupungissa hän oppi ruotsia ja hänestä tuli kaksikielinen. Diamond asuu yhä Jönköpingissä ja hänellä on kaksi pikkusiskoa, Lisa ja Holly, sekä isosisko Danielle.[5][6] Huhtikuussa 2009 heille syntyi pikkuveli, Charlie.

Diamond on harrastanut taitoluistelua sekä käynyt tanssi- ja teatterikoulua. Hän aloitti taitoluistelun kuusivuotiaana ja osoitti lahjakkuutensa voittamalla useita kultamitaleja. Ennen laulajanuraa hän harjoitteli taitoluistelua kuusi kertaa viikossa.[2][7] Hän kävi Blandgodis-nimistä tanssi- ja teatterikoulua sekä osallistui teatteri- ja musikaalituotantoihin, joista hän sai kokemusta julkisesta esiintymisestä.[6] Ennen laulajanuraa hän esiintyi myös pienessä roolissa televisiosarjassa De drabbade.

Diamondin kiinnostus laulamiseen alkoi jo kaksivuotiaana.[5] Hän esiintyi ensimmäisiä kertojaan julkisesti kahdeksan vuoden iässä kykyjenetsintäkilpailu Småstjärnornassa. Hän pukeutui Belinda Carlisleksi ja esitti laulavansa kappaleen "Heaven is a place on earth" sijoittuen kilpailussa kolmanneksi.[8] Vuonna 2004 hän otti osaa moniin kilpailuihin kuten Minimelodifestivalen Jönköpingissä ja Super Troupers Ruotsin TV4:ssä, joista useimmat hän myös voitti. Eräässä näistä kilpailuista, Mix megapol summer idolissa, pääpalkinto oli päästä levyttämään yksi kappale oikeassa levytysstudiossa.

Levystudiossa Diamondin nykyisen levy-yhtiön edustaja lopulta löysi hänet ja Amylle tarjottiin levytyssopimusta.[9] Diamond levytti pian esikoissinglensä "What's in It for Me". Marcus Sepehrmanesh, yksi Diamondin levyjen lauluntekijöistä, kertoi haastattelussa, että tämä lauloi "täydellisesti ja tarkalleen kuten he toivoivat".[7] "What's in It for Me" nauhoitettiin puolessatoista tunnissa, ja single julkaistiin seuraavan vuoden helmikuussa.[7]

Menestys laulajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"What's in It for Me" oli suuri menestys, vaikka jotkin televisiokanavat kieltäytyivät esittämästä sen musiikkivideota, sillä heidän mielestään Diamond oli liian nuori laulun parisuhdeaiheeseen.[4] Kappale sai kuitenkin runsaasti suosiota radiossa ja teki samaan aikaan signeerauskiertueen ympäri Ruotsia Elin Lanton kanssa.[10] Maaliskuussa "What's in It for Me" pääsi singlelistan ensimmäiselle sijalle Ruotsissa ja myi platinaa.[2]

Diamond esiintyi ensimmäisen kerran Ruotsin televisiossa taiteilijanimellään ohjelmassa Nyhetsmorgon. Radiossa soitetussa singlessä oli synteettinen tausta, mutta nyt hän lauloi bändin säestämänä liveversion singlestään sekä Alicia Keysin kappaleen "If I Ain't Got You". Taustayhtye koostui silloin rumpalista, kitaristista, basistista, taustalaulajasta ja kosketinsoittaja-taustalaulajasta.[11]

Amy Diamond jakamassa nimikirjoituksia Kalmarissa Ruotsissa.

Menestyksen ansiosta tehtiin kokonainen albumi (This Is Me Now), joka julkaistiin toukokuussa 2005. Albumia myytiin yli 100 000 kappaletta, mikä ylitti kolminkertaisesti silloisen kultalevyyn vaaditun määrän. Menestys poiki televisioesiintymisiä muun muassa listaohjelmassa Trackslistan ja laulajavierailun lasten kilpailuohjelmassa Vi i femman. Vuoden 2005 loppuun mennessä Diamond ehti laulaa livenä yli 20 televisio-ohjelmassa. Kesällä hänelle järjestettiin konserttikiertue, jonka esiintymisistä monet myös televisioitiin.[12]

Vaikka Diamondin ihailijat ovat tyypillisesti kouluikäisiä, niin levy ei ole varsinaisesti lastenmusiikkia. This Is Me Now on tyyliltään pääasiassa iloista popmusiikkia syntetisaattoritaustoilla, mutta mukana on myös teemalaulu "Tomorrow" Annie-musikaalista ja livetaltiointi kappaleesta "If I Ain't Got You". Albumin, kuten toisenkin levyn, kappaleet on tehnyt pääasiassa tukholmalainen tuottajakolmikko Tommy Tysper ("Tysper"), Marcus Sepehrmanesh ("Mack") sekä Gustav Jonsson (Grizzly). He muodostavat tuotantoyhtiö TEN productionsin ja he ovat tehneet monia aiemminkin listoilla menestyneitä popkappaleita, joita ovat esittäneet muun muassa A-Teens ja Helena Paparizou. Levyt on julkaistu Bonnier Amigo Music Groupin kautta.[13][14]

Diamond on lahjakas livelaulaja ja hän laulaa ilman playbackia julkisissa esiintymisissään. Jo hänen debyyttialbuminsa sisälsi liveversion kappaleesta "If I Ain't Got You", jota eräässä arvostelussa kuvailtiin sanoin "yhtä aikaa herttainen ja vaikuttava".[15] Super Troupersin tuomaristo kuvaili hänen ääntään varmaksi ja tasapainoiseksi. Super Troupersin laulukisoissa hän pääsi 12-vuotiaana finaaliin esittämällä Shakiran kappaleen "Underneath Your Clothes". Svenska Dagbladetin arvostelussa hänen ääntään kuvailtiin "hienoksi ja varmaksi" ja levy-yhtiö mainosti sen olevan "loistokas ja persoonallinen".[2] Häntä on verrattu Carolaan, joka myös aloitti laulajanuransa nuorena tyttönä.[5]

Melodifestivalen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diamond on osallistunut kaksi kertaa Melodifestivaleniin:

  • 2008: "Thank You" (pääsi esikarsinnasta finaaliin)
  • 2009: "It’s My Life" (ei päässyt esikarsinnasta läpi)

Ruotsin ulkopuolelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amy Diamond esiintyy tanssijoidensa kanssa Holmen Blues -festivaalilla Örnsköldsvikissä 18. kesäkuuta 2005.

Diamond solmi heinäkuussa jakelusopimuksen Warnerin kanssa ulkomaista levitystä varten. Samoihin aikoihin taustabändi vaihtui tanssijoihin. Hänen esiintymisissään, joissa ei ollut orkesteria paikalla, Amy lauloi tästä eteenpäin taustanauhojen tahtiin. Levy alkoi kesän mittaan saada suosiota myös Tanskassa, Norjassa, Suomessa ja Puolassa. Suomessa kappale "What's in It for Me" soi monilla radiokanavilla päätyen sijalle 19 vuoden 2005 eniten soitettujen kappaleiden listalla.[16]

Levyltä poimittiin lisää singlejä: singlet "Welcome to the City" sekä "Champion" julkaistiin kesän aikana. "Welcome to the City" soi paljon Suomen radioissa, "Champion" oli Ruotsin yleisurheilujoukkueen virallinen kannustuskappale yleisurheilun MM-kilpailuissa 2005 Helsingissä.[4]

Diamond lähetettiin promootiokiertueelle Keski-Eurooppaan loppuvuodesta 2005. Hänen levytyssopimuksensa salli hänen perheensä tulla mukaan aina, kun konsertit olivat kaukana kotoa.[5] Siten koko perhe matkusti mukana, kun hän kuvasi uuden, ikäänsä paremmin sopivan musiikkivideon kappaleelle "What's in It for Me" Barcelonassa sekä esiintyi televisiossa Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Keski-Euroopan markkinoille julkaistiin erikoisversio esikoisalbumista, joka sisälsi kaksi ennen julkaisematonta kappaletta, jotka ilmestyivät myöhemmin myös levyllä Still Me Still Now.

Diamond oli ehdolla monien palkintojen saajaksi vuonna 2005. Hän sai Nordic Music Awardin parhaasta pohjoismaisesta kappaleesta "What's in It for Me". 13-vuotiaana hän oli nuorin kyseisen palkinnon saaja.[17] Hän on nuorin laulaja, joka on saanut kaksi NRJ Radio -palkintoa kerralla, sekä nuorin Ruotsin Grammis -palkintoehdokas.[2] Hän oli ehdolla kolmessa sarjassa: paras ruotsalainen naislaulaja, vuoden laulu ja vuoden tulokas. Diamond sai myös Nickelodeon -palkinnon vuoden hitistä ja oli ehdolla Rockbjörnenissä.[18]

Talvella 2006 Diamond konsertoi eri puolilla Pohjoismaita. Suomessa hän esiintyi NRJ Radio Music Awardsissa ja myöhemmin Kampin keskuksen avajaisissa Helsingissä.[19] Hän esiintyi samana päivänä myös YLE FST -kanavalta nähdyssä haastattelussaan ohjelmassa Bettina S.[20]

Toinen albumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2006 Diamond alkoi levyttää toista levyä. Hänen lauluntekijänsä lähettivät hänelle kappaleita kuunneltavaksi, ja niistä hän valitsi levytettäväksi ne, joista itse piti. Kappaleita nauhoitettiin kaksi-kolme viikossa.[21] Still Me Still Now -albumi julkaistiin toukokuussa ja levyn ensimmäinen single "Don't Cry Your Heart Out" julkaistiin pari viikkoa ennen levyä.[22]

Vaikkei Diamondista ollut kuultu paljonkaan kevään aikana, levy osoittautui odotetuksi. Kaksi päivää ennen ilmoitettua julkaisupäivää häntä haastateltiin Ruotsin TV4:n aamuohjelmassa Nyhetsmorgon. Haastattelija yllätti Diamondin luovuttamalla hänelle kultalevyn toisesta albumista, sillä se oli myynyt riittävän monta kappaletta jo pelkästään ennakkovarausten perusteella.[23] Singleä "Don't Cry Your Heart Out" soitettiin radiossa Ruotsissa, ja Suomessakin se soi joillakin radiokanavilla, vaikkei ollut enää edellisten kaltainen menestys.

Still Me Still Now jatkoi tyyliltään samalla linjalla kuin edeltäjänsäkin, pääasiassa kevyttä poppia. "Don't Cry Your Heart Out" oli radioon sopivaa kevyttä ja tarttuvaa poppia, mutta joidenkin, kuten "Diamonds" ja "No Regrets", sovitukset muistuttivat enemmän musikaalityyliä.[24] Arvosteluissa levyn kappalevalintoja hieman hämmästeltiin, mutta Diamondin ääni keräsi silti kiitosta. Kappaleita pidettiin osittain sopimattomina Diamondille ja hänen kuulijakunnalleen, mutta toisaalta hänellä katsottiin olevan potentiaalia myös parempaan.[25][26]

Kesällä Diamond osallistui Diggiloo-kiertueeseen, jolla hän lauloi muun muassa Edith Piafin kappaleen "Je ne regrette rien". Vaikka Still Me Still Now ei ollut yhtä suuri menestys Ruotsin ulkopuolella kuin This Is Me Now, se oli silti suosittu hänen kotimaassaan. Diamond piti konsertteja myös Diggiloo -kiertueen ulkopuolella. Aftonbladetin lukijat äänestivät hänet kesän 2006 kiertuekuningattareksi. Diamond julkaisi vielä kaksi singleä, "Big Guns" ja "It Can Only Get Better" loppuvuodesta 2006. Hän jatkoi televisioesiintymisiään prime-time-ohjelmissa kuten Sommarkrysset, Gokväll ja Vinterkrysset.

Fanikerho ja kiertueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amy Diamond laulamassa Diggiloo-kiertueella Boråsissa kesällä 2006.

Vuonna 2007 Diamondille perustettiin fanikerho, joka julkaisee ihailijalehteä. Kesällä 2007 hän esiintyi muun muassa Elvis Presleyn entisen yhtyeen kanssa.[27] Hän on myös varovaisesti toivonut, että hänen uusi levynsä menestyisi hyvin myös ulkomailla.[28]

Kolmas albumi ja joululevy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diamondin marraskuun alussa 2008 julkaistu kolmas albumi on nimeltään Music in Motion. Ensimmäinen single "Is It Love?" julkaistiin 26. syyskuuta 2008 ja albumin tyyli muuttui edellisiin verrattunaselvennä.[29]

Marraskuun puolivälissä 2008 Diamond julkaisi joululevyn En helt ny jul johon oli koottu sekä tuttuja joululauluja että täysin uutta materiaalia.[30]

Viides ja kuudes albumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viides albumi Swings and Roundabouts ilmestyi vuonna 2009.[31]

Kokoelmalevy Greatest Hits julkaistiin vuonna 2010. Siihen sisältyi myös täysin uusia kappaleita.[32]

Elämä musiikin ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diamond pitää yksityiselämänsä erillään laulajanurasta. Hän haluaa pysyä sukunimensä osalta anonyyminä eikä hän halua oikeaa sukunimeään käytettävän julkisuudessa. Hän otti "What's in It for Me" -singlen julkaisun yhteydessä taiteilijanimekseen Amy Diamond. Perusteluksi hän on maininnut, että timantti on hänen "kuukauden- ja onnenkivensä".[33]

Laulajan urastaan huolimatta Diamond kävi koulua tavalliseen tapaan, hänen tarvitsi olla poissa koulusta vain harvoin.[5] Promootiotehtäviä oli hänen mukaansa vain silloin tällöin ja useimmiten viikonloppuina. Jos keikkoja kuitenkin oli viikolla, hän teki koulutyöt itsenäisesti kotitehtävinä. Hän mainitsi useammassakin haastattelussa matematiikan olevan hänen lempiaineensa koulussa. Hän pitää kouluttautumista tärkeänä, jotta voi tehdä jotain muuta tulevaisuudessa, jos laulajan ura ei enää kiinnosta. Hän on kuitenkin sanonut, että hän laulaa niin kauan kuin laulaminen on hauskaa. Tulevaisuuden toiveammatikseen hän on maininnut hiusmuotoilijan.[5] Keikkailusta huolimatta Diamond ehtii pitää myös lomaa, eikä viihdeala ole ollut rankkaa hänelle, sillä hänen manageri-isänsä hoitaa hankalimmat asiat ja hänen vanhempansa tukevat häntä uralla.[4]

Vuonna 2006 Diamond alkoi saada myös kutsuja mallintöihin ja televisio-ohjelmiin musiikkiuransa lisäksi. Hän oli mallina Elloksen postimyyntiluettelossa ja teki mainostöitä Statoilille ja Stadiumille.[34] Joulukuussa hän esitti jääprinsessaa Ruotsin television joulukalenteriohjelmassa Lassemajas detektivbyrå.[35] Tässä ohjelmassa hän pääsi esittelemään taitoluistelutaitojaan, jotka olivat olleet käyttämättä siitä lähtien, kun hänen musiikkiuransa lähti käyntiin.

Amy Diamond esiintyi pääosassa musikaalissa Alice i Underlandet (Liisa Ihmemaassa) jonka ensi-ilta oli Tukholmassa jouluna 2009.[36]

Hän on toiminut kapteenina Kuorosota -ohjelman ruotsinkielisessä versiossa, juontanut koirista kertvaa lastenohjelmaan Bulldogg ja äänittänyt Meridan vuorosanat Disney-elokuvan Urhea (Brave) ruotsinkieliseen versioon.[37]

Diamond on äänittänyt Prinsessa Lillifeen ruotsinkieliset vuorosanat ja laulut kahteen prinsessasta kertovaan animaatioelokuvaan, jotka ilmestyivät 2009 ja 2012.[38][39]

Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rangsbyssä 14.7.2007.

Diamond on esiintynyt Suomessa kuusi kertaa:

  • Pietarsaari, joulukonsertti, 18. joulukuuta 2005
  • NRJ Radio Music Awards, 19. tammikuuta 2006
  • Kampin keskuksen avajaiset Helsingissä, 2. maaliskuuta 2006
  • Eckerön posti- ja tullitalo Diggiloo-kiertueella, 12. heinäkuuta 2006
  • Närpiö, Fagerö (Rangsby) 14. heinäkuuta 2007
  • Maarianhamina, Rockoff-festivaali, 27. heinäkuuta 2008[40]

Lisäksi hän esiintyi Ruotsin yleisurheilumaajoukkueen harjoitusleirillä Ahvenanmaalla vuonna 2005.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • What´s in it for me (2005)
  • Welcome to the city (2005)
  • Don't Cry Your Heart Out (2006)
  • Is It Love? (2007)
  • Thank You (2008)
  • It´s My Life (2009)
  • Up! (2009)
  • Bittersweet (2010)
  • Only You (2010)
  • True Colors (2010)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Biography for Amy Diamond Viitattu 21.6.2007. (englanniksi)
  2. a b c d e Artister och musik – Amy Diamond Bonnier Amigo. Viitattu 18.2.2007.
  3. Amy Diamond – What's In It For Me swedishcharts.com. Viitattu 18.2.2007.
  4. a b c d Nu ska Amy vinna världen Aftonbladet. Viitattu 13.6.2007.
  5. a b c d e f Haastattelu Bettina S. -puheohjelmassa 6. maaliskuuta 2006, YLE FST5.
  6. a b Amy Diamond -Still Me Still Now amydiamond.se. Viitattu 18.2.2007.
  7. a b c Uutinen Ruotsin TV4:ssä. 17.2.2005.
  8. Småstjärnorna, Ruotsin TV4, vuosi 2000.
  9. Ihailija-chat Amy Diamondin kanssa, 4.2.2007.
  10. Elin Lanto & Amy Diamond åker på Signeringsturné! amydiamond.se. Viitattu 14.6.2007.
  11. Televisio-ohjelma Nyhetsmorgon, Ruotsin TV4, 16.2.2005.
  12. Amy succé i TV amydiamond.se. Viitattu 18.2.2007.
  13. Songwriters and producers TEN songs/productions. Viitattu 13.6.2007.
  14. Tysper/Mack/Grizzly Discography TEN songs/productions. Viitattu 13.6.2007.
  15. Amy Diamond This is me now Svenska Dagbladet. Viitattu 13.6.2007.
  16. Green Day viime vuoden soitetuin iltalehti.fi. Viitattu 15.4.2007.
  17. Televisioläheys Nordic Music Awards 2005:sta Tanskan TV2:lla.
  18. Diamond – yngst på galan expressen.se. Viitattu 5.4.2007.
  19. Amy Diamond ja K’Maro esiintyvät Kampin avajaisissa mesta.net. 24.2.2006 / 10.11.2011. Viitattu 24.11.2012.
  20. FST Bettina S (Bettina Sågbomin sohvalla tavataan tänään artisti Arja Saijonmaa, journalisti Anna-Lena Laurén ja poptähti Amy Diamond. http://fst.yle.fi Esitetty TV2 21:15 ma 6.3.2006) Telvis. Viitattu 24.11.2012.
  21. Haastattelu ohjelmassa Gomorron Sverige, 19.5.2006, SVT1
  22. Inspelning av nya albumet amydiamond.se. Viitattu 18.2.2007.
  23. Amy Diamondin haastattelu Nyhetsmorgonissa 22. toukokuuta 2006, Ruotsin TV4.
  24. Amy Diamond, "Still Me Still Now" Burlee. Viitattu 17.6.2007.
  25. Amy Diamond Still me still now Svenska Dagbladet. Viitattu 13.6.2007.
  26. Amy Diamond Arbetarbladet. Viitattu 13.6.2007.
  27. Elvis ersättare: Amy Expressen. Viitattu 26.5.2007.
  28. 15 år och redan på toppen av karriären Piteå-Tidningen. Viitattu 26.5.2007.
  29. Ihailija-chat, 26.6.2007
  30. Amy Diamond gör julskiva hd.se. 19.9.2008. Helsingborg Dagblad. Viitattu 24.11.2012. (ruotsiksi)
  31. Amy Diamond – Swings and roundabouts Svenska Dagbladet. 21.10.2009. Viitattu 24.11.2012. (ruotsiksi)
  32. Amy Diamond: Only You Scandipop. 23.9.2010. Viitattu 24.11.2012. (englanniksi)
  33. 12-åriga Amy ett äkta stjärnskott Östgöta Correspondenten. Viitattu 26.2.2007.
  34. Amy Diamond - Stadiums nya ansikte www.resume.se. Viitattu 11.6.2007.
  35. Lassemajas detektivbyrå, joulukuu 2006, Ruotsin SVT1.
  36. Amy Diamond i "Alice i Underlandet" 2009. Expressen. Viitattu 24.11.2012. (ruotsiksi)
  37. Amy Diamond and Gotlandsmusiken Events Gotland. Viitattu 24.11.2012.
  38. Prinsessan Lillifee 2: Den lilla enhörningen film.nu. Viitattu 24.11.2012. (ruotsiksi)
  39. Amy Diamond Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
  40. Amy Diamond till Rockoff 2008. Ålandstidningen. Viitattu 24.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amy Diamond.