2. Baltian rintama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Red Army flag.svg Puna-armeijan rintamat toisessa maailmansodassa
Baltian rintamat
Baltian rintama
1. Baltian rintama
2. Baltian rintama
3. Baltian rintama
Brjanskin rintama
Luoteen rintama
Orjolin rintama
Valko-Venäjän rintamat
Valko-Venäjän rintama
1. Valko-Venäjän rintama
2. Valko-Venäjän rintama
3. Valko-Venäjän rintama
Keskustan rintama
Kurskin rintama
Lännen rintama
Ukrainan rintamat
1. Ukrainan rintama
2. Ukrainan rintama
3. Ukrainan rintama
4. Ukrainan rintama
Arorintama
Etelän rintama
Lounaan rintama
Voronežin rintama
Reservirintama
Kaukoidän rintamat
Kaukoidän rintama
1. Kaukoidän rintama
2. Kaukoidän rintama
Transbaikalin rintama
Moskovan rintamat
Moskovan puolustuslinja
Moskovan reservirintama
Možaiskin puolustuslinja
Kalinin rintama
Reservirintama
Pohjoiset rintamat
Karjalan rintama
Leningradin rintama
Pohjoinen rintama
Olhavan rintama
Kaukasuksen rintamat
Kaukasuksen rintama
Pohjois-Kaukasuksen rintama
Transkaukasuksen rintama
Krimin rintama
Stalingradin rintamat
Donin rintama
Kaakon rintama
Stalingradin rintama

2. Baltian rintama oli puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka muodostettiin 31. maaliskuuta 1943 Baltian rintamasta ja lakkautettiin 31. maaliskuuta 1945.[1]

2. Baltian rintama osallistui operaatio Bagrationiin aloittamalla 23. kesäkuuta 1944 laajan hyökkäyksen koko rintaman mitalla saksalaisen 18. armeijan asemia kohti. Se mursi rintaman kahdesta kohdasta ja pian koko rintama mureni. [2]

1. ja 2. Baltian rintama saivat Stavkalta määräyksen Kuurinmaan armeijaryhmän tuhoamisesta, jotta Baltiaan sijoitetut joukot saataisiin vapautettua tärkeämpiin tehtäviin. Ensimmäinen hyökkäys aloitettiin 16. lokakuuta 1944, mutta se pysähtyi lähelle Tukumsin kaupunkia. 27. päivänä aloitettu uusi offensiivi pysähtyi sekin ilman merkittäviä saavutuksia. Kolmannen kerran motin tuhoamista yritettiin 20. marraskuuta, mutta saksalaisten ja latvialaisten joukkojen onnistui säilyttää puolustusasemansa. Epäonnistuneita yrityksiä tehtiin vielä joulukuussa sekä helmikuussa ja huhtikuussa 1945.[3]

Komentajat[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Auke de Vlieger: De Slag om Stalingrad - Fronten Viitattu 3.4. 2007. (hollanniksi)
  2. KURT MARTIN: [http://criticalhit.com/PanBW.pdf BATTLEFIELD WALKAROUND 1. PANTHER LINE—ARMY GROUP NORTH 1944] Viitattu 5.4. 2007. (englanniksi)
  3. Frank Gordon: Kurland: The Last Stand Centropa Reports. Viitattu 5.4. 2007. (englanniksi)