Armeijaryhmä Kuurinmaa
| Itärintama
|
|
| Pohjoinen armeijaryhmä | |
| Keskustan armeijaryhmä | |
| Etelän armeijaryhmä | |
| Armeijaryhmä A | |
| Armeijaryhmä B | |
| Armeijaryhmä Don | |
| Armeijaryhmä Etelä-Ukraina | |
| Armeijaryhmä Pohjois-Ukraina | |
| Armeijaryhmä Kuurinmaa | |
| Armeijaryhmä Veiksel | |
| Länsirintama
|
|
| Armeijaryhmä A | |
| Armeijaryhmä B 1940 | |
| Armeijaryhmä B 1943–1945 | |
| Armeijaryhmä C | |
| Armeijaryhmä D | |
| Armeijaryhmä G | |
| Armeijaryhmä H | |
| Balkan
|
|
| Armeijaryhmä E | |
| Armeijaryhmä F | |
| Pohjois-Afrikka
|
|
| Armeijaryhmä Afrikka | |
| Armeijaryhmä Tunisia2
|
|
|
|
Armeijaryhmä Kuurinmaa (saks. Heeresgruppe Kurland) oli Saksan itärintaman armeijaryhmä, jonka Puna-armeija motitti Kuurinmaalle Operaatio Bagrationin yhteydessä syksyllä 1944. Armeijaryhmä pysyi motitettuna sodan loppuun asti ja oli antautuessaan 9 / 10. toukokuuta 1945 suurin Saksan armeijan yhtenäisenä säilynyt sotilasyksikkö. Kuurinmaan armeijaryhmä koostui 16. ja 18. armeijasta.
Puna-armeijan edettyä Itämeren rannalle lähellä Niemenjokea 10. lokakuuta 1944 Saksan Pohjoinen armeijaryhmä joutui eristyksiin muista itärintaman joukoista. Mottiin jäi noin 200 000 sotilasta 26:ssa divisioonassa.
Kuurinmaan armeijaryhmä syntyi 25. tammikuuta, kun Adolf Hitler nimitti vanhan Pohjoisen armeijaryhmän Kuurinmaan armeijaryhmäksi, entisen Keskustan armeijaryhmän Pohjoisen armeijaryhmäksi ja armeijaryhmä A:n Keskustan armeijaryhmäksi.
Kuurinmaan armeijaryhmä kävi kuusi suurta mottitaistelua 15. lokakuuta 1944 ja 4. huhtikuuta 1945 välisenä aikana.
[muokkaa] Komentajat
Armeijaryhmä Kuurinmaan komentajat: [1]
- sotamarsalkka Ferdinand Schörner kesäkuu 1944 - tammikuu 1945
- kenraalieversti Lothar Rendulic tammikuu 1945
- Heinrich Scheel tammi-maaliskuu 1945
- kenraalieversti Lothar Rendulic maalis-huhtikuu 1945
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Office of United States Chief of Counsel For Prosecution of Axis Criminality: AFFIDAVIT TO ACCOMPANY MEMORANDUM ON THE GERMAN GENERAL STAFF AND HIGH COMMAND Last-Modified: 1999/11/17. Nizkor Project. Viitattu 1.4. 2007. (englanniksi)
Sivulta puuttuu