ČKD
| Českomoravská Kolben-Daněk | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1927 |
| Perustaja | Kahden yrityksen yhdistyminen |
| Lakkautettu | 2000 |
| Kotipaikka | Praha, Tšekki |
| Toimiala | Raitiovaunut, veturit |
| Tytäryhtiöt | ČKD Tatra |
ČKD eli Českomoravská Kolben-Daněk oli yksi entisen Tšekkoslovakian ja nykyisen Tšekin tasavallan suurimmista suunnittelu- ja teollisuusyrityksistä. Se tunnetaan parhaiten Tatra T3 -raitiovaunuista, joita myytiin maailmanlaajuisesti 13 991 kappaletta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ČKD perustettiin vuonna 1927, kun kaksi pienempää yritystä, Českomoravská-Kolben (perustettu 1896, valmisti vesivoimaloiden patoja) ja Breitfeld-Daněk (perustettu 1854, valmisti kaivos- ja ruokateollisuuden koneita) yhdistyivät.
Vuodesta 1927 vuoteen 1929 ČKD:n tuotteisiin kuului Jaroslav František Kochin suunnittelema moottoripyörä. Siinä oli nelitahtinen ja yksisylinterinen moottori ja kaksinkertainen yläpuolinen nokka-akselirakenne 500cc. Moottoripyörää myytiin BD-merkkisenä, mikä oli perua Breitfeld-Daněkista. Vuonna 1929 ČKD myi moottoripyöräliiketoimintansa Praga Hostivařille, ja uudeksi tuotemerkiksi tuli Praga. ČKD oli 1930-luvulla Tšekkoslovakian armeijan ajoneuvojen pääasiallinen toimittaja.
Tšekkoslovakian saksalaismiehityksen aikaan toisessa maailmansodassa yhtiön uudeksi nimeksi tuli BMM (Böhmisch-Mährische Maschinenfabrik AG) ja se valmisti aseita Wehrmachtille. Yhtiön kyseisen aikakauden merkittävimpiä tuotteita olivat yhtiön itse suunnittelema kevyt panssarivaunu Panzerkampfwagen 38(t) ja panssarintorjuntavaunu Jagdpanzer 38(t), joka rakennettiin Jagdpanzer 38(t):n alustalle.
Toisen maailmansodan jälkeen ČKD kansallistettiin ja siitä tuli maailman johtava raitiovaununvalmistaja. Raitiovaunut valmisti ČKD:n tytäryhtiö ČKD Tatra[1] (lyhyesti Tatra raitiovaunuista puhuttaessa, mutta erillinen ajoneuvonvalmistajasta Tatra). 1930-1950-luvuilla ČKD myös toimitti sähkölaitteita useisiin (toisen) Tatran ja Škodan valmistamiin johdinautoihin siihen asti, kunnes Škoda[2] alkoi valmistaa omat sähkölaitteensa itse. ČKD Tatra valmisti myös metrovaunuja ja dieselvetureita, joita vietiin muihin kommunistisiin maihin. Yksi esimerkki ovat tšekkiläiset T-sarjan dieselveturit, joita vietiin Neuvostoliittoon, ja ne saivat myös venäjänkielisen sarjatunnuksen "ЧМЭ" (ČME3). Sosialismin aikaan ČKD työllisti yli 50 000 henkilöä.
Vuoden 1989 jälkeen tapahtuneiden maailmanlaajuisten tauloudellis-poliittisten muutosten vuoksi yhtiö menetti monia perinteisiä markkina-alueitaan Keski- ja Itä-Euroopassa, varsinkin entisen Neuvostoliiton alueella. Vuonna 1994 Tšekin hallitus yksityisti ČKD:n ja siitä tuli hallintayhtiö. Yhtiö ei kuitenkaan menestynyt, vaan vuonna 1998 ČKD-hallintayhtiö meni konkurssiin. Osa sen tytäryhtiöistä meni konkurssiin, kun taas osa palasi valtion omistukseen, koska ne olivat velkaa valtiolliselle IPB-pankille. Valtio myi yhtiön osia erikseen uusille omistajille. Näistä merkittävin oli ČKD Dopravní systémyn eli entisen ČKD Tatran (vuoteen 1997 asti) myynti Siemens Mobilityn Tšekin tytäryhtiölle Společnost kolejových vozidelille (SKV:lle). Myynti toteutui helmikuussa 2002.[3]
Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiovaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavalliset raitiovaunut (T)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tatra T1
- Tatra T2
- Tatra T3
- Tatra T4
- Tatra T5A5, T5B6 ja T5C5
- Tatra T6A2, T6A5, T6B5 ja T6C5
- Tatra T7B5
Nivelraitiovaunut (K, KT ja RT)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tatra K1
- Tatra K2
- Tatra K5
- Tatra KT4 (KTNF6)
- Tatra KT8D5
- Tatra RT6
- Tatra RT8D5
Perävaunut (B)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tatra B3
- Tatra B4
- Tatra B6A2
Metrovaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tatra R1
Veturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- BS-80 kapearaiteinen höyryveturi
- ČME3-dieselveturi
- T466.3-dieselveturi
- T 434.0 -veturi
- T 478.3 -veturi
- T-669 -veturi
Panssarivaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tančík vz. 33 -pienoispanssarivaunu
- AH-IV-pienoispanssarivaunu
- St vz 39: keskikokoinen panssarivaunu
- LT vz. 34: kevyt panssarivaunu
- Panzerkampfwagen 38(t): kevyt panssarivaunu
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pattison, Tony: Jane's Urban Transport Systems 1999-2000, s. 409. Jane's Information Group, 1999. ISBN 0-7106-1921-9.
- ↑ Murray, Alan: World Trolleybus Encyclopaedia, s. 148. Trolleybooks, 2000. ISBN 0-904235-18-1.
- ↑ Siemens invests in Czech Republic. Tramways & Urban Transit, joulukuu 2001, s. 462. Ian Allan Publishing. (englanniksi)
