ß
Wikipedia
ß (saks. das Eszett [ɛs'ʦɛt], "kaksois-s") on saksan kielen kirjain. Sillä korvataan kaksi perättäistä s-kirjainta tietyissä tilanteissa. Saksan kielessä käytetään kahta s-kirjainta ja ß-kirjainta soinnittoman alveolaarisen frikatiivin /s/ merkitsemiseen sellaisissa tilanteissa, joissa yksinäinen s ääntyisi soinnillisena s:nä /z/ (esim. Rosse vs. Rose, Weiße vs. Weise). Aakkosjärjestyksessä ß vastaa yhdistelmää ss. Kirjain syntyi keskiajalla goottilaisen, f:ää muistuttavan "pitkän s-kirjaimen" ſ ja z-kirjaimen ligatuuriksi (yhdistelmäksi).
Vuoden 1996 oikeinkirjoitusuudistus vähensi ß:n käyttöä saksan kielessä. Nykysääntöjen mukaan sitä käytetään vain pitkän vokaalin tai diftongin jäljessä (esim. Blöße, außer, mutta dass). Sveitsissä ß:n asemesta käytetään yleensä aina ss-yhdistelmää. Muutoinkin saksan kielessä ß voidaan aina korvata ss:llä, jos ß:n tuottaminen on esimerkiksi teknisesti mahdotonta. Suuraakkosin kirjoitettaessa ß korvataan SS:llä (esim. Weiß > WEISS).
Suomen kielessä ß:n asemesta käytetään ss:ää ja kirjoitetaan esimerkiksi Straussin valsseista eikä "Straußin valsseista".

