Aakkosjärjestys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ensimmäisen suomenkielisen aapiskirjan kansilehti 1543.

Aakkosjärjestys on lähinnä luetteloinnin avuksi vakiintunut aakkoston kirjainten järjestys.

Suomen kielen aakkosten järjestys perustuu historiallisista ja käytännön syistä ruotsin aakkosjärjestykseen ja on vakiintunut seuraavanlaiseksi:

A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S (ja Š), T, U, V (ja W), X, Y (ja Ü), Z (ja Ž), Å, Ä, Ö (ja Ø sekä Õ)[1]

Järjestys on skandinaavisiin kirjaimiin asti sama kuin yleinen latinalaisten kirjainten aakkosjärjestys.

Tarkkeellisia kirjaimia käsitellään vastaavien tarkkeettomien muunnelmina, poikkeuksina Ü, Ø ja Õ.[1] Ligatuurit aakkostetaan ”purettuina”, esimerkiksi tanskalainen nimi Mærsk aakkostetaan suomalaisissa yhteyksissä kuten Maersk.[2]

Myös kirjaimia Š ja Ž pidetään nykyään kirjainten S ja Z tarkkeellisina muotoina. Aiemmin ne katsottiin itsenäisiksi[3]

Kirjain W aakkostetaan suomessa monista muista kielistä poiketen V:n muunnelmana, ikään kuin tarkkeellisena muotona. W mainitaan kuitenkin tarkkeellisista kirjaimista poiketen aakkosia luetellessa, V:n jälkeen.

Sekaannusten välttämiseksi joissakin yhteyksissä, esimerkiksi porraskäytävien nimeämisessä, saatetaan suomalaisen aakkosjärjestyksen sijasta käyttää klassisen latinan aakkosjärjestystä: A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, V, X, Y, Z. Tällöin järjestys jatkuu tarvittaessa Z:n jälkeen esimerkiksi AA, BB, CC, ei Å, Ä, Ö. Käytännössä esiintyy myös latinalaisen ja suomalaisen aakkoston sekamuotoja.

Latinalaisia kirjaimia käyttävien kielten aakkosjärjestykset saattavat poiketa toisistaan huomattavasti etenkin niitten kirjainten osalta, jotka eivät kuulu klassisen latinan kirjaimistoon. Esimerkiksi suomen aakkoset päättyvät ”S, T, U, V (W:n asemasta katso edellä), X, Y, Z, Å, Ä, Ö” mutta viron aakkoset ”S, Š, Z, Ž, T, U, V, W, Õ, Ä, Ö, Ü, X, Y”.[4] Saksan aakkosissa Ö on O:n tarkkeellinen variantti,[5] mutta unkarin aakkosissa se on itsenäinen, heti O:n jäljessä seuraava kirjain.[6]

Esimerkiksi kirjastokokoelmia järjestettäessä voidaan joutua tilanteeseen, jossa on aakkostettava erikseen latinalaisin, kyrillisin, kreikkalaisin ym. kirjaimistoin laadittuja teoksia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinalaiset aakkoset perustuvat kreikkalaisiin aakkosiin, ja ne taas pohjautuvat foinikialaisiin. Foinikialaiset kehittivät 1200-luvulla eaa. Egyptin hieroglyfien pohjalta oman kirjaimiston, jossa jokaista äännettä vastasi kirjain. Vokaalit olivat heille toisarvoisia, eikä niitä merkitty. Kreikkalaiset lisäsivät järjestelmään 800-luvulla eaa. esimerkiksi alfan (a), epsilonin (e), jotan (i), omikronin (o) ja ypsilonin (y). Kreikkalainen aakkosto alkoi sarjalla A-B-G-D-E, josta nimitys alfabet on muodostunut.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ikola, Osmo (toim.): Nykysuomen käsikirja. Toinen uudistettu laitos. 2. painos, s. 10. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-4907-0. suomi
  2. Jukka Korpela: Aakkostus Suomessa Standardin SFS 4600 lyhyt selitys ja kommentaari
  3. Sadeniemi, Matti (päätoim.): Nykysuomen sanakirja. Viides osa. S – Tr. Kolmas painos, s. 1, 468. Porvoo – Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1962. suomi
  4. Kokla, Paul ym. (toim./koost.): Virolais-suomalainen sanakirja. Eesti-soome sõnaraamat. Suomalaisen kirjallisuuden Seuran toimituksia/Soome Kirjanduse Seltsi toimetused 301, s. XI. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/Soome Kirjanduse Selts, 1971. suomi
  5. Hirvensalo, Lauri: Saksa–suomi suursanakirja. Grosswörterbuch Deutsch–Finnisch. Kuudes painos., s. V, 913. Porvoo – Helsinki – Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1993. ISBN 951-0-18823-9. suomi
  6. Papp, István – Jakab, László: Magyar-finn szótár. Unkarilais-suomalainen sanakirja. Második kiadás/Toinen painos, s. 600, 614. Budapest: Akadémiai Kiadó, 1993. ISBN 963 05 6594 3. unkari ja suomi
  7. Nielsen, Sören Munch: Kuka pani aakkoset järjestykseen?. Tieteen Kuvalehti Historia, 2008, nro 12, s. 32-39. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]