Ero sivun ”Verenpaine” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:
Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen [[elohopeamillimetri|mmHg]].
Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen [[elohopeamillimetri|mmHg]].


Keskimääräinen verenpaine on maailmanlaajuisesti, ikä huomioituna, pysynyt vuosina 1975-2015 käytännössä samana. Miehillä noin 127/79 mmHg ja naisilla noin 122/77 mmHg, vaikkakin nämä keskiarvot peittävät niistä eriävät melko suuret alueelliset kehityssuuntaukset.<ref name="lancet2018">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Worldwide trends in blood pressure from 1975 to 2015: a pooled analysis of 1479 population-based measurement studies with 19·1 million participants | Julkaisu = The Lancet | Ajankohta = tammikuu 2017 | Vuosikerta = | Numero = 389 | Sivut = 37-55 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 27863813 | Doi = 10.1016/S0140-6736(16)31919-5 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.5.2021 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Vuonna 2017 tehdyn FinTerveys-tutkimuksen mukaan kaikkien 30 vuotta täyttäneiden [[Suomi|suomalaisten]] miesten verenpaineen keskiarvo oli
Vuonna 2017 tehdyn FinTerveys-tutkimuksen mukaan kaikkien 30 vuotta täyttäneiden [[Suomi|suomalaisten]] miesten verenpaineen keskiarvo oli
137/81 mmHg ja naisten 133/78 mmHg. Verenpaine oli 30–64-vuotiailla miehillä keskimäärin 133/83 mmHg ja naisilla 127/79 mmHg. Miehillä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, verenpaineen keskiarvo oli 143/78 mmHg ja naisilla 146/77 mmHg.<ref name="finterveys2017">{{Kirjaviite | Nimeke = Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa : FinTerveys 2017 -tutkimus | Julkaisija = THL | Vuosi = 2018 | Tekijä = Koponen Päivikki ym. | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 54 | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = | Isbn = 978-952-343-104-1 | www = http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
137/81 mmHg ja naisten 133/78 mmHg. Verenpaine oli 30–64-vuotiailla miehillä keskimäärin 133/83 mmHg ja naisilla 127/79 mmHg. Miehillä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, verenpaineen keskiarvo oli 143/78 mmHg ja naisilla 146/77 mmHg.<ref name="finterveys2017">{{Kirjaviite | Nimeke = Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa : FinTerveys 2017 -tutkimus | Julkaisija = THL | Vuosi = 2018 | Tekijä = Koponen Päivikki ym. | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 54 | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = | Isbn = 978-952-343-104-1 | www = http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>


Rivi 32: Rivi 32:
Lepoverenpaine saattaa vaihdella päivän aikana 30–40 yksikköä. Aamulla verenpaine on yleensä suurempi kuin illalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rd.fi/terveys-ja-hyvinvointi/verenpaine-%E2%80%93-15-faktaa-jotka-voivat-pelastaa-henkesi|nimeke=Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi|julkaisu=Valitut Palat|ajankohta=2018-04-10|viitattu=2020-06-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lääkärin mittaama luku on yleensä korkeampi kuin kotona mitattu potilaan jännityksen vuoksi. Siksi diagnoosi vaatii vajaan viikon ajan kaksoismittauksia aamuin illoin. Näiden keskiarvon perusteella diagnosoidaan korkea verenpaine.<ref name="duodecim">{{verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034|nimeke=Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)|tekijä=sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki|julkaisu=Lääkärikirja Duodecim|ajankohta=2.10.2018}}</ref> Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset [[lääkäri]]n tai [[terveydenhoitaja]]n luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä. Koska mittaustilanne saatetaan kokea niin jännittävänä, että se nostaa verenpainetta, suositellaan yhä useammin kotimittauksia. Verenpaineen voi mitata kotona yksinkertaisella [[verenpainemittari]]lla viiden minuutin paikoillaanistumisen jälkeen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/verenpaineen_kotimittaukseen_selkea_ohjeistus/5437305|nimeke=Verenpaineen kotimittaukseen selkeä ohjeistus|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.[[File:Heart systole.png|thumb|left| Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.]]
Lepoverenpaine saattaa vaihdella päivän aikana 30–40 yksikköä. Aamulla verenpaine on yleensä suurempi kuin illalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rd.fi/terveys-ja-hyvinvointi/verenpaine-%E2%80%93-15-faktaa-jotka-voivat-pelastaa-henkesi|nimeke=Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi|julkaisu=Valitut Palat|ajankohta=2018-04-10|viitattu=2020-06-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lääkärin mittaama luku on yleensä korkeampi kuin kotona mitattu potilaan jännityksen vuoksi. Siksi diagnoosi vaatii vajaan viikon ajan kaksoismittauksia aamuin illoin. Näiden keskiarvon perusteella diagnosoidaan korkea verenpaine.<ref name="duodecim">{{verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034|nimeke=Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)|tekijä=sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki|julkaisu=Lääkärikirja Duodecim|ajankohta=2.10.2018}}</ref> Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset [[lääkäri]]n tai [[terveydenhoitaja]]n luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä. Koska mittaustilanne saatetaan kokea niin jännittävänä, että se nostaa verenpainetta, suositellaan yhä useammin kotimittauksia. Verenpaineen voi mitata kotona yksinkertaisella [[verenpainemittari]]lla viiden minuutin paikoillaanistumisen jälkeen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/verenpaineen_kotimittaukseen_selkea_ohjeistus/5437305|nimeke=Verenpaineen kotimittaukseen selkeä ohjeistus|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.[[File:Heart systole.png|thumb|left| Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.]]
[[File:Heart diastole.png|thumb|center| Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.]]
[[File:Heart diastole.png|thumb|center| Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.]]

== Viitearvot ==
== Viitearvot ==


Versio 3. toukokuuta 2021 kello 08.28

Verenpainemittari

Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Verenpaineen suhteellisen säännöllisesti jatkuva muutos pitää veren liikkeessä, ja sitä ylläpitää sydän.

Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. Tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli diastoliseksi verenpaineeksi.

Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen mmHg.

Keskimääräinen verenpaine on maailmanlaajuisesti, ikä huomioituna, pysynyt vuosina 1975-2015 käytännössä samana. Miehillä noin 127/79 mmHg ja naisilla noin 122/77 mmHg, vaikkakin nämä keskiarvot peittävät niistä eriävät melko suuret alueelliset kehityssuuntaukset.[1] Vuonna 2017 tehdyn FinTerveys-tutkimuksen mukaan kaikkien 30 vuotta täyttäneiden suomalaisten miesten verenpaineen keskiarvo oli 137/81 mmHg ja naisten 133/78 mmHg. Verenpaine oli 30–64-vuotiailla miehillä keskimäärin 133/83 mmHg ja naisilla 127/79 mmHg. Miehillä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, verenpaineen keskiarvo oli 143/78 mmHg ja naisilla 146/77 mmHg.[2]

Systolinen verenpaine kohoaa suurimmalla osalla ihmisistä 40 ikävuoden paikkeilla. Kohoaminen johtuu osittain siitä, että valtimot jäykistyvät iän myötä.[3]

Lievä tai kohtalainen kohonnut verenpaine ei itsessään yleensä vaikuta henkilön toimintakykyyn ja hoito on pääasiassa lääkehoitoa, mutta siihen kuuluvat myös mahdollisen ylipainon pudottaminen, kolesterolin laskeminen ja liikunta. Ellei verenpaine laske hoidon myötä, lääkitystä on täydennettävä ja on selvitettävä, mitkä vaihtoehtoiset syyt voivat kohottaa verenpainetta. Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan kohonnut verenpaine ei itsessään anna aihetta sairauslomaan.[4]

Matala verenpaine eli hypotensio ei aiheuta välttämättä mitään oireita, mutta se voi aiheuttaa myös suurta toimintakyvyn alenemaa häiritessään aivojen ja muiden elimien verenkiertoa ja hapensaantia. Yleisimpiä matalan verenpaineen aiheuttamia oireita ovat väsymys, voimattomuus, keskittymiskyvyttömyys, unihäiriöt ja palelu.[5]

Jos verenpaine on liian matala, ei pidä pyrkiä vähäsuolaiseen ruokavalioon. Päinvastoin kannattaa kokeilla, onko suolan normaalia runsaammasta syömisestä apua. Silloin tulee myös muistaa juoda paljon.[6]

Haitat

Korkea verenpaine vahingoittaa aivojen valkoista ainetta ja aiheuttaa aivoinfarkteja ja muita verenkiertohäiriöitä sekä heikentää aivojen toimintaa.[7]

Riski sydän ja verisuonitauteihin kasvaa asteittain verenpaineen ylittäessä 115/75 mmHg.[8]

Noin puolella yli 30-vuotiaista on korkea verenpaine, joten jo kolmikymmenvuotiaiden pitäisi seurata verenpainettaan.[7]

Matala verenpaine voi olla jopa hyödyllinen, koska valtimotaudin riski on tällöin alempi. Se voi kuitenkin aiheuttaa huimausta seisomaan noustaessa. Jos tätä tapahtuu häiritsevän paljon, kannattaa hakeutua lääkäriin.[9]

Hoito

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähentää systolista verenpainetta keskimäärin 11 yksikköä ja neljän kilon laihtuminen neljä yksikköä. Vähentämällä suolaa ja syömällä lisäksi runsaasti hedelmiä ja vihanneksia voi alentaa verenpainetta yhteensä noin viisi yksikköä. Yksittäiset lääkkeet alentavat verenpainetta yleensä vain muutaman yksikön.[10]

Verenpaineen mittaaminen ja verenpainetaudin diagnosointi

Lepoverenpaine saattaa vaihdella päivän aikana 30–40 yksikköä. Aamulla verenpaine on yleensä suurempi kuin illalla.[11] Lääkärin mittaama luku on yleensä korkeampi kuin kotona mitattu potilaan jännityksen vuoksi. Siksi diagnoosi vaatii vajaan viikon ajan kaksoismittauksia aamuin illoin. Näiden keskiarvon perusteella diagnosoidaan korkea verenpaine.[12] Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset lääkärin tai terveydenhoitajan luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä. Koska mittaustilanne saatetaan kokea niin jännittävänä, että se nostaa verenpainetta, suositellaan yhä useammin kotimittauksia. Verenpaineen voi mitata kotona yksinkertaisella verenpainemittarilla viiden minuutin paikoillaanistumisen jälkeen[13].

Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.
Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.

Viitearvot

European Society of Cardiology (ESC) ja European Society of Hypertension (ESH)-järjestöjen, yli 16-vuotiaan vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetaulukko. Taulukko on myös käytössä Suomessa Käypä Hoito-suosituksessa.[14][15]
Luokka Systolinen/yläpaine (SVP), mmHg Diastolinen/alapaine (DVP), mmHg
Optimaalinen < 120 < 80
Normaali 120-129 80-84
Korkea normaali 130-139 85-89
Lievästi kohonnut 140-159 90-99
Kohtalaisesti kohonnut 160-179 100-109
Huomattavasti kohonnut ≥ 180 ≥ 110
Hypertensiivinen kriisi ≥ 200 ≥ 130
Taulukossa tummennetulla alueella olevat luokitellaan kohonneeksi verenpaineeksi.

Taulukko näyttää uusimman (2018) ESC ja ESH-järjestöjen sekä uusimman (2020) Käypä Hoito-suosituksen vastaanottomittauksiin perustuvan verenpaineluokittelun.[14][15] Yhdysvalloissa American Heart Association-järjestöllä oli samanlaisiin arvoihin perustuva taulukko,[16] kunnes vuonna 2017 se muutti verenpaineluokittelun arvoja niin, että suuremmalle osalle ihmisistä luokitellaan kohonnut verenpaine.[17][18]

American Heart Association-järjestön vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetaulukko[18][19]
Luokka Systolinen/yläpaine (SVP), mmHg Diastolinen/alapaine (DVP), mmHg
Normaali < 120 < 80
Koholla 120-129 < 80
Kohonnut verenpaine, 1 aste 130-139 80-89
Kohonnut verenpaine, 2 aste ≥ 140 ≥ 90
Hypertensiivinen kriisi > 180 > 120
Taulukossa tummennetulla alueella olevat luokitellaan kohonneeksi verenpaineeksi.


1970-luvulla systolisen verenpaineen normaaliarvo laskettiin lisäämällä henkilön ikään satanen[20].

Kotimittauksien viitearvot

Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille [14]
Vastaanottopaine, mmHg Kotipaine, mmHg
120/80 120/80
130/80 125/80
140/90 135/85
150/90 140/85
160/100 145/90

Keskipaine

Keskipaineella (engl. Mean Arterial Pressure, MAP) tarkoitetaan veren keskimääräistä painetta yhden pulssisyklin aikana. Keskipaine on suunnilleen diastolinen paine + kolmannes systolisen ja diastolisen paineen erotuksesta.

Keskipaineeseen vaikuttaa sydämen minuuttitilavuus ja ääreisvastus. Minuuttitilavuus on riippuvainen sydämen supistustilavuudesta ja syketaajuudesta. Supistustilavuuteen ja syketaajuuteen vaikuttaa verimäärä, joka palaa sydämeen sekä autonomisten hermojen aktiivisuus. Virtausvastus on riippuvainen vastussuonten läpimitasta. Läpimitan pienikin muutos vaikuttaa virtausvastukseen, koska virtausvastus on kääntäen verrannollinen vastussuonten yhteisen läpimitan neljänteen potenssiin. [21]

Pulssipaine

Pulssipaineella tarkoitetaan systolisen ja diastolisen verenpaineen erotusta . Pulssipaine heijastaa suurten valtimoiden elastisuutta ja pulssiaaltoa, joka palaa ääreissuonista. Pulssipaine nousee, kun suuret valtimot jäykistyvät. Pulssiaallon nopeus riippuu verisuonen seinämän jäykkyydestä. Ikääntymisen myötä suuret valtimot jäykistyvät ja pulssiaalto nopeutuu. Verisuoniston painekäyrä on sydämestä lähtevän paineaallon ja ääreisverisuonista takaisin heijastuvan paineaallon summa.[22]

Verenpaineen säätely kehossa

Neuraalinen säätely

Lyhyellä aikavälillä (sekunteja ja minuutteja) verenpaineen säätely tapahtuu pääasiallisesti neuraalisten refleksikaarien avulla. Aortankaaressa ja kaulavaltimoissa on paineherkkiä baroreseptoreja. Nämä välittävät tiedon valtimoveren keskipaineen muutoksista ydinjatkeessa sijaitsevaan kardiovaskulaariseen säätelykeskukseen, joka säätelee verenpainetta autonomisen hermoston välityksellä. Valtimopaineen noustessa refleksikaari saa aikaan vasodilataation ja sydämen sykkeen hidastumisen, jotka laskevat verenpainetta. Valtimopaineen lasku puolestaan saa aikaan vasokonstriktion ja sydämen sykkeen nousun.[23]

Painemuutoksiin perustuvan säätelyn lisäksi veren koostumukselle herkät kemoreseptorit osallistuvat verenpaineen neuraaliseen säätelyyn. Näistä tärkeimmät sijaitsevat aortankaaressa ja kaulavaltimoissa, sekä myös sentraalisesti ydinjatkeessa. Kemoreseptorit aistivat havaitsevat veren pH:n sekä hapen ja hiilidioksidin osapaineen muutoksia. Happiosapaineen laskiessa ne aikaansaavat hengitystiheyden ja sydämen sykkeen nousun.[23]

Humoraalinen säätely

Pidemmällä aikavälillä keho säätelee verenpainetta humoraalisten mekanismien avulla. Näihin kuuluu sekä veren kokonaisvoluumiin vaikuttavia järjestelmiä, että verisuonten tonukseen vaikuttavia aineita.[24]

Veren kokonaisvoluumiin vaikuttavat ainakin reniini-angiotensiinijärjestelmä ja antidiureettinen hormoni (ADH) eli vasopressiini.[24]

Verisuonten tonukseen vaikuttavia eli verisuonia laajentavia tai supistavia aineita ovat mm. adrenaliini, serotoniini, histamiini sekä peptideihin kuuluvat angiotensiini, vasopressiini, endoteliini, natriureettiset peptidit ja bradykiniini.[24]

Korkean verenpaineen syitä

Korkean verenpaineen syitä ovat perinnölliset tekijät, eräät sairaudet sekä seuraavat:[12]

Pienikin ylipainon pudottaminen vähentää ylä- ja alapainetta. Tupakoinnin lopettaminen on tärkein hoito tupakoivilla. Suolaa, lakritsia ja alkoholia kannattaa vähentää ja syödä kuitua, vihanneksia, hedelmiä ja kasviksia sekä liikkua.[12] 3–6 desilitran kahviannos nostaa yläpainetta keskimäärin 8 yksikköä ja sen verenpainetta nostava vaikutus kestää kolmisen tuntia [25].


Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Worldwide trends in blood pressure from 1975 to 2015: a pooled analysis of 1479 population-based measurement studies with 19·1 million participants. The Lancet, tammikuu 2017, nro 389, s. 37-55. PubMed:27863813. doi:10.1016/S0140-6736(16)31919-5. (englanniksi)
  2. ↑ Koponen Päivikki ym.: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa : FinTerveys 2017 -tutkimus, s. 54. Helsinki: THL, 2018. ISBN 978-952-343-104-1. Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi Valitut Palat. 10.4.2018. Viitattu 26.6.2020.
  4. ↑ Työterveyslaitos. Sairaaksi kirjoittamisen ohjeisto.[1]
  5. ↑ Korkean ja matalan verenpaineen syyt ja oireet. https://askelterveyteen.com/korkean-matalan-verenpaineen-syyt-oireet/
  6. ↑ Matala verenpaine terveyskirjasto.fi. 16.2.2015. Viitattu 10.7.2015.
  7. ↑ a b Verenpainetta pitäisi alkaa mitata jo kolmekymppisenä, varoittaa Aivoliitto – kohonnut verenpaine vaurioittaa aivoja luultua aiemmin Helsingin Sanomat. 29.10.2019.
  8. ↑ Appel LJ, Brands MW, Daniels SR, Karanja N, Elmer PJ, Sacks FM: Dietary approaches to prevent and treat hypertension: a scientific statement from the American Heart Association. Hypertension, helmikuu 2006, nro 47, s. 296-308. PubMed:16434724. doi:10.1161/01.HYP.0000202568.01167.B6. (englanniksi)
  9. ↑ sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki: Matala verenpaine Lääkärikirja Duodecim. 10.5.2019.
  10. ↑ Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi Valitut Palat. 10.4.2018. Viitattu 26.6.2020.
  11. ↑ Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi Valitut Palat. 10.4.2018. Viitattu 26.6.2020.
  12. ↑ a b c sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki: Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim. 2.10.2018.
  13. ↑ Verenpaineen kotimittaukseen selkeä ohjeistus Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2021.
  14. ↑ a b c Kohonnut verenpaine Käypä Hoito - suositus. 10.9.2020. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Arkistoitu 17.9.2020. Viitattu 25.4.2021.
  15. ↑ a b Williams B, Mancia G, Spiering W, Agabiti Rosei E, Azizi M, Burnier M, Clement DL, Coca A, de Simone G, Dominiczak A, Kahan T, Mahfoud F, Redon J, Ruilope L, Zanchetti A, Kerins M, Kjeldsen SE, Kreutz R, Laurent S, Lip GY, McManus R, Narkiewicz K, Ruschitzka F, Schmieder RE, Shlyakhto E, Tsioufis C, Aboyans V, Desormais I: 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. European Heart Journal, syyskuu 2018, nro 39, s. 3021–310. PubMed:30165516. doi:10.1093/eurheartj/ehy339. (englanniksi)
  16. ↑ Understanding Blood Pressure Readings (vanhentunut) 10.6.2011. American Heart Association. Arkistoitu 8.8.2011. Viitattu 2.5.2021.
  17. ↑ Nearly half of US adults could now be classified with high blood pressure, under new definitions 13.11.2017. American Heart Association. Arkistoitu 3.8.2019. Viitattu 2.5.2021.
  18. ↑ a b Understanding Blood Pressure Readings 30.11.2017. American Heart Association. Arkistoitu 3.8.2018. Viitattu 2.5.2021.
  19. ↑ Tikkanen Ilkka: Verenpainetavoitteet tiukentuivat ja hypertensiodiagnoosin raja laski uusissa yhdysvaltalaisissa suosituksissa. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim, 2018, nro 19, s. 1869–1871. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.5.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi Valitut Palat. 10.4.2018. Viitattu 26.6.2020.
  21. ↑ Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Therapia Fennica.fi.
  22. ↑ Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Therapia Fennica.fi.
  23. ↑ a b Boron, Boulpaep: Medical Physiology, s. 554–566. 2. painos. Elsevier Saunders. ISBN 978-1-4377-1753-2.
  24. ↑ a b c Boron, Boulpaep, s. 574–576
  25. ↑ Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi Valitut Palat. 10.4.2018. Viitattu 5.9.2020.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Verenpaine.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Verenpaine&oldid=19749717”